Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "salassapito"

Sort by: Order: Results:

  • Astola, Matti (2020)
    Pro gradu –tutkielman aihe: Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomiois-tuimissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä. Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on selvittää julkisuuden ja salassapi-don edellytyksiä hallintoprosessissa HProsJulkL:n ja sen pohjalta muodostuneen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön valossa. HProsJulkL:n perusteella annettuja ennakkoratkaisuja on kertynyt suhteelli-sen vähän, kun ottaa huomioon lain suhteellisen pitkän voimassaoloajan, tätä kir-joitettaessa 13 vuotta. Varsinaisia vuosikirjassa julkaistuja ennakkoratkaisuja, joissa on sovellettu hallintoprosessin julkisuuslakia, on koko ajalta vain neljä kappaletta. Tämän lisäksi KHO on julkaissut neljä lyhyttä ratkaisuselostetta ja kaksi muuta päätöstä, joissa ratkaisu on perustunut hallintoprosessin julkisuusla-kiin. Hallintoprosessin julkisuuslain tavoitteena oli sääntelyn täsmentäminen ja selkiyttäminen. HProsJulkL on ennen kaikkea prosessimenettelyjä sääntelevä eri-tyislaki. Julkisuutta ja salassapitoa koskevat ratkaisut saavat useimmiten materiaalisen sisältönsä yleislakina olevasta julkisuuslaista tai muussa lainsäädännössä olevista säädöksistä (kuten esimerkiksi Laki verotustietojen julkisuudesta ja sa-lassapidosta). Ennen lain säätämistä ongelmia aiheutti diaari- ja vastaavien asiakirjarekiste-ritietojen julkisuuden poikkeuksettomuus, joka teki mahdolliseksi tietoja yhdiste-lemällä kiertää välttämättömiin syihin – esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen – perustuvan salassapidon. HProsJulkL:n säätämisellä pyrittiin – ja onnistuttiinkin – korjaamaan tätä epäkohtaa. Tunnistetietojen salaamiseen voi ryhtyä vain, jos se on välttämätöntä suojelun tavoitteen saavuttamiseksi. KHO on vahvistanut ratkai-sussaan KHO 2008:34, että salaaminen vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. Pelkästään tiettyyn asiaryhmään kuuluminen ei riitä tietojen salaamisen perusteeksi. Joissakin tapauksissa julkisuutta ja salassapitoa koskevat ratkaisut edellyttä-vät hallintotuomioistuimelta perusoikeuksien välisen painoarvon punnintaa yksit-täistapauksessa. Usein vastakkain ovat silloin julkisuus ja yksityisyyden suoja, jotka molemmat ovat perustuslain turvaamia perusoikeuksia. Tähän laki tarjoaa hyvät puitteet, vaikka vuosikirjaratkaisuihin ei sisältynytkään tapauksia, joissa HProsJulkL:a olisi sovellettu punnintatilanteissa. Vuosikirjaratkaisuihin ei sisäl-tynyt myöskään tapauksia, joissa lakia olisi sovellettu ratkaistaessa suullisen kä-sittelyn tai katselmuksen julkisuutta.
  • Astola, Matti (2020)
    Pro gradu –tutkielman aihe: Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomiois-tuimissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä. Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on selvittää julkisuuden ja salassapi-don edellytyksiä hallintoprosessissa HProsJulkL:n ja sen pohjalta muodostuneen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön valossa. HProsJulkL:n perusteella annettuja ennakkoratkaisuja on kertynyt suhteelli-sen vähän, kun ottaa huomioon lain suhteellisen pitkän voimassaoloajan, tätä kir-joitettaessa 13 vuotta. Varsinaisia vuosikirjassa julkaistuja ennakkoratkaisuja, joissa on sovellettu hallintoprosessin julkisuuslakia, on koko ajalta vain neljä kappaletta. Tämän lisäksi KHO on julkaissut neljä lyhyttä ratkaisuselostetta ja kaksi muuta päätöstä, joissa ratkaisu on perustunut hallintoprosessin julkisuusla-kiin. Hallintoprosessin julkisuuslain tavoitteena oli sääntelyn täsmentäminen ja selkiyttäminen. HProsJulkL on ennen kaikkea prosessimenettelyjä sääntelevä eri-tyislaki. Julkisuutta ja salassapitoa koskevat ratkaisut saavat useimmiten materiaalisen sisältönsä yleislakina olevasta julkisuuslaista tai muussa lainsäädännössä olevista säädöksistä (kuten esimerkiksi Laki verotustietojen julkisuudesta ja sa-lassapidosta). Ennen lain säätämistä ongelmia aiheutti diaari- ja vastaavien asiakirjarekiste-ritietojen julkisuuden poikkeuksettomuus, joka teki mahdolliseksi tietoja yhdiste-lemällä kiertää välttämättömiin syihin – esimerkiksi yksityiselämän suojaamiseen – perustuvan salassapidon. HProsJulkL:n säätämisellä pyrittiin – ja onnistuttiinkin – korjaamaan tätä epäkohtaa. Tunnistetietojen salaamiseen voi ryhtyä vain, jos se on välttämätöntä suojelun tavoitteen saavuttamiseksi. KHO on vahvistanut ratkai-sussaan KHO 2008:34, että salaaminen vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. Pelkästään tiettyyn asiaryhmään kuuluminen ei riitä tietojen salaamisen perusteeksi. Joissakin tapauksissa julkisuutta ja salassapitoa koskevat ratkaisut edellyttä-vät hallintotuomioistuimelta perusoikeuksien välisen painoarvon punnintaa yksit-täistapauksessa. Usein vastakkain ovat silloin julkisuus ja yksityisyyden suoja, jotka molemmat ovat perustuslain turvaamia perusoikeuksia. Tähän laki tarjoaa hyvät puitteet, vaikka vuosikirjaratkaisuihin ei sisältynytkään tapauksia, joissa HProsJulkL:a olisi sovellettu punnintatilanteissa. Vuosikirjaratkaisuihin ei sisäl-tynyt myöskään tapauksia, joissa lakia olisi sovellettu ratkaistaessa suullisen kä-sittelyn tai katselmuksen julkisuutta.
  • Saranpää, Roosa (2024)
    Suomessa vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin tehtävät laajenivat ja muuttuivat entistä tiedustelullisempaan suuntaan. Vaikka tiedustelutoiminta on osa valtionhallintoa ympäri maailmaa, se on usein salaperäiseksi tai jopa epäilyttäväksi miellettyä, ja tiedusteluorganisaatioihin liittyy vahva salassapidon vaatimus. Samaan aikaan tiedustelun toimijoilla on kuitenkin myös velvollisuus viestiä toiminnastaan ulospäin, ja suomalaisessa yhteiskunnassa läpinäkyvyys on noussut 2000-luvulla voimakkaaksi ihanteeksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten läpinäkyvyyden ihanteen ja salassapidon vaatimuksen ristiriita näkyy kansalaisten näkemyksissä Suojelupoliisia koskien. Tutkimuskysymyksinä on, millaisia näkökulmia Supoon liittyvissä keskusteluissa on löydettävissä ja miten näkökulmat ilmentävät organisaatioihin kohdistuvia odotuksia läpinäkyvyydestä tai tiedusteluun liittyvästä salassapidon vaatimuksesta. Tutkielman aineistona on otos Helsingin Sanomien verkkosivujen keskustelukommenteista Suojelupoliisia ja tiedustelua käsittelevistä artikkeleista vuosilta 2020–2022. Laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen aineistosta on tunnistettu neljä pääteemaa, joita keskusteluissa Supoon liittyen esiintyy. Näitä teemoja ovat laillisuus, historia ja suomettuminen, uhkakuvat sekä tiedustelun politisoituminen. Kansalaiskeskustelussa suhtautuminen Supoon liittyvään julkisuuteen on ristiriitaista: toisaalta kansalaiset ymmärtävät salassapidon vaatimuksen, toisaalta uhkista ja toimintatavoista tiedottamista pidetään tärkeänä.
  • Saranpää, Roosa (2024)
    Suomessa vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin tehtävät laajenivat ja muuttuivat entistä tiedustelullisempaan suuntaan. Vaikka tiedustelutoiminta on osa valtionhallintoa ympäri maailmaa, se on usein salaperäiseksi tai jopa epäilyttäväksi miellettyä, ja tiedusteluorganisaatioihin liittyy vahva salassapidon vaatimus. Samaan aikaan tiedustelun toimijoilla on kuitenkin myös velvollisuus viestiä toiminnastaan ulospäin, ja suomalaisessa yhteiskunnassa läpinäkyvyys on noussut 2000-luvulla voimakkaaksi ihanteeksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten läpinäkyvyyden ihanteen ja salassapidon vaatimuksen ristiriita näkyy kansalaisten näkemyksissä Suojelupoliisia koskien. Tutkimuskysymyksinä on, millaisia näkökulmia Supoon liittyvissä keskusteluissa on löydettävissä ja miten näkökulmat ilmentävät organisaatioihin kohdistuvia odotuksia läpinäkyvyydestä tai tiedusteluun liittyvästä salassapidon vaatimuksesta. Tutkielman aineistona on otos Helsingin Sanomien verkkosivujen keskustelukommenteista Suojelupoliisia ja tiedustelua käsittelevistä artikkeleista vuosilta 2020–2022. Laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen aineistosta on tunnistettu neljä pääteemaa, joita keskusteluissa Supoon liittyen esiintyy. Näitä teemoja ovat laillisuus, historia ja suomettuminen, uhkakuvat sekä tiedustelun politisoituminen. Kansalaiskeskustelussa suhtautuminen Supoon liittyvään julkisuuteen on ristiriitaista: toisaalta kansalaiset ymmärtävät salassapidon vaatimuksen, toisaalta uhkista ja toimintatavoista tiedottamista pidetään tärkeänä.