Browsing by Subject "sanastotyö"

Pohjoissaamen-, suomen- ja englanninkielisen termistön kokoaminen vertailukorpuksen kautta on alun perin lähtenyt omasta opiskelusta saamen tutkimuksessa, kun huomasin pohjoissaamenkielisen kielitieteen termistön puuttuvan osittain sekä monikielisen termistön puuttuvan kokonaan. Tämä puute hankaloitti kielitieteellisten tekstien käännöstä pohjoissaamesta suomeen tai englantiin ja toisin päin. Näiden asioiden selvittämisestä syntyi minun kandidaattitutkielmani The Creation of a Glossary of Morphology Terms in Northern Sámi, Finnish, and English, jota laajensin sitten tässä pro gradu -tutkielmaksi. Tähän pro gradu -tutkielmaan on lisätty koltansaame neljänneksi kieleksi, koska tammikuusta 2015 alkaen on ollut mahdollista opiskella koltansaameksi koltansaamen kielen perusopintojen opintokokonaisuutta ja syksystä 2016 alkaen on mahdollista opiskella samalla kielellä myös aineopintoja. Perusopintojen opintokokonaisuuteen kuuluvista kursseista neljä käsittelee kielitiedettä ja yksi kääntämistä. Kieli- ja käännöstieteen termistöä tarvitaan paitsi näiden kurssien opetukseen ja opiskeluun myös sen takia, että näiden kurssien nykyopiskelijat ovat jatkossa he, jotka levittävät näitä termejä seuraaville sukupolville oman opetuksen tai käännösten kautta. Opetukseen liittyvän tavoitteen lisäksi toisena tavoitteena tässä tutkielmassa on tarjota koltansaamenkielisille kääntäjille työkaluja kääntää vieraskielisiä kielitieteen julkaisuja ja opetusmateriaalia, varsinkin niitä, joissa käsitellään koltansaamea ja sen rikasta morfologiaa. Kielikohtaiset käsiteanalyysit muoto-opin käsitteille osoittivat, että kielten käsitejärjestelmät ovat hyvin samanlaisia mutta eivät identtisiä. Tämän lisäksi analyysien perusteella oli mahdollista todeta, että pohjoissaamen- ja koltansaamenkielisistä teksteistä puuttui enemmän termejä tekstin käsitteille kuin suomen- ja englanninkielisistä teksteistä. Termittömille käsitteille ehdotetut termit noudattavat koltansaamen lautakunnan terminmuodostusstrategioita ja normituksia. Moni näistä neologismeista löytyi korpusten kokoamisen jälkeen laadituista tai julkaistuista teksteistä. Tulokset myös osoittivat, että kunkin kielen termistössä esiintyy variaatiota ja että sitä oli eniten pohjoissaamen termistössä. Variaation yleisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että pohjoissaamea käytetään kolmessa eri maassa, joiden enemmistökielet kuuluvat kahteen eri kielikuntaan, tai siitä, että pohjoissaamen muoto-opin termit ovat nuorempia kuin suomen tai englannin kielen. Nämä asiat voivat myös olla pohjoissaamen näennäisen epäjohdonmukaisesti tehtyjen yhdyssanojen taustalla. Kuitenkaan koltansaamesta ei löytynyt niin paljon variaatiota kuin pohjoissaamesta, joten oletettavasti yleisyys johtuu siitä, että pohjoissaamea käytetään varsin laajasti kolmessa eri maassa, eikä niinkään termien iästä. Tämän tutkielman käsitejärjestelmät kattavat vain pienen osan muoto-opin käsitteistä, joten termistöä on laajennettava, jotta siitä olisi eniten apua. Sen jälkeen termit olisi harmonisoitava ja yhtenäistettävä koltansaamenkielisten terminologien ja lingvistien työryhmän yhteisvoimin. Sen lisäksi tämän tutkielman tuloksia voi käyttää hyväksi mm. inarinsaamen kielitieteen termistön luomisessa.

Kehysanalyysin soveltaminen työperusteisen oleskeluluvan hakemisen käsitteisiin Suomi–ruotsi–englanti-sanastotyö Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Annamari Moilanen Työn nimi: Kehysanalyysin soveltaminen työperusteisen oleskeluluvan hakemisen käsitteisiin. Suomi–ruotsi–englanti-sanastotyö Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 61 sivua, 10 liitesivua Avainsanat: sanastotyö, terminologia, kehysanalyysi, oleskelulupa Ohjaaja tai ohjaajat: Päivi Pasanen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä Tutkielmani on kolmikielinen sanastotyö, jonka lähdekielenä on suomi ja vastinekielinä ruotsi ja englanti. Sanas-ton toimeksiantaja on Maahanmuuttovirasto ja aiheena oleskelulupiin liittyvät käsitteet. Tutkielmassa laadittu sanasto täydentää Maahanmuuttoviraston kolmikielistä sanastoa, joka löytyy viraston verkkosivustolta Migri.fi. Sanastotyön tavoitteena on määritellä oleskelulupiin ja hakuprosessiin liittyviä käsitteitä erityisesti viraston asiak-kaita ajatellen, mutta myös viraston asiantuntijoita sekä sisäisiä ja ulkoisia kääntäjiä varten. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, soveltuuko kehysanalyysi työperusteisten oleskelulupien hakemisen käsitteiden analysoin-tiin. Sanasto koostuu 20:stä työperusteisiin oleskelulupiin ja niiden hakemiseen liittyvästä käsitteestä sekä niiden ruot-sin- ja englanninkielisistä vastineista. Sanaston lähtökäsitteistä puolet valittiin sanastoon toimeksiantajan toiveesta ja loput poimittiin aiheeseen liittyvästä tekstiaineistosta. Tekstiaineisto koostuu Maahanmuuttoviraston verkkosi-vujen työperusteisia oleskelulupia käsittelevistä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisistä teksteistä, joista laadin korpuksen Sketch Engine -korpusohjelman avulla. Korpusaineiston lisäksi olen käyttänyt määritelmien hakemises-sa ja laatimisessa aineistona mm. Maahanmuutto- ja turvapaikkasanastoa 6.0 (Euroopan muuttoliikeverkosto 2019), Ulkomaalaislakia (301/2004) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston tutkija- ja opiskelijadirektiiviä (EU) 2016/801. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostaa kehysperustainen terminologia, joka on kognitiiviseen kielitie-teeseen ja kehyssemantiikkaan pohjautuva terminologian suuntaus. Kehysperusteisen terminologian lähtökohtana on, että yksittäisen käsitteen ymmärtäminen ja määritteleminen edellyttää käsitteen taustalla olevan tietorakenteen ja samaan tietorakenteeseen kuuluvien käsitteiden ja käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Terminologinen kehys on käsitejärjestelmä, jonka avulla voidaan esittää tietorakenteeseen kuuluvien käsitteiden välisiä suhteita perinteisestä käsitejärjestelmästä poikkeavalla tavalla. Kehyksen avulla voidaan kuvata erityisesti käsitteiden väli-siä ei-hierarkkisia suhteita, mutta myös käsitteiden syntaktista käyttöä. Tutkimusmenetelminä käytän sekä kehysperusteiseen terminologiaan kuuluvaa kehysanalyysiä että käsiteanalyy-siä. Kehysanalyysin avulla kokoan sanastoni käsitteet, selvitän niiden merkityksen ja keskinäiset roolit sekä laadin kehysmallin, jonka avulla kuvaan käsitteiden välisiä suhteita ja syntaktista käyttöä. Käsiteanalyysin avulla määrit-telen käsitteiden olennaiset ja erottavat käsitepiirteet ja laadin käsitteille määritelmät. Tutkielma osoittaa kehysanalyysin soveltuvan hyvin työperusteisen oleskeluluvan hakemiseen liittyvien käsittei-den analysointiin ja sanastotyöhön, jota perinteinen käsiteanalyysi täydentää. Analysoidut käsitteet on koostettu sanastoksi, jossa termitietue sisältää suomenkielisen termin määritelmineen sekä ruotsin- ja englanninkieliset vastineet määritelmineen. Sanasto ei sisällä aihepiiriin liittyviä käsitteitä kattavasti, mutta täydentää jo olemassa olevaa sanastoa.

Tämä tutkielma käsittelee suomen ja ranskan kielen kiipeilyn erikoiskieltä ja sen termien muodostustapoja kiipeilytekniikoista käytettävien termien osalta. Kiipeily on kansainvälinen harrastuslaji, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Harrastajamäärän kasvun ja kansainvälisyyden myötä lisääntyy myös lajin harrastajien keskinäinen monikielinen viestintä, jossa käytetään kiipeilyn erikoiskieltä. Suomen kiipeilyn erikoiskielen termistö koostuu pitkälti englannin kiipeilyn erikoiskielestä peräisin olevista lainasanoista, minkä vuoksi lajiin perehtymättömän voi olla vaikea tai lähes mahdotonta ymmärtää kiipeilijöiden käyttämää kieltä. Tutkimuksessa pohditaankin, ovatko myös ranskan kielen kiipeilytermit muodostuneet englannin kielen pohjalta vai oman kielen aineksista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia terminmuodostustapoja suomen- ja ranskankielisten kiipeilytermien muodostamiseen on käytetty. Analysoimalla termien muodostustapoja pyritään selvittämään termien koto- tai vierasperäisyys. Lisäksi selvitetään, ovatko suomen- ja ranskankieliset termit muodostuneet samoilla terminmuodostustavoilla. Lähtöoletuksena on, että suomenkieliset termit on muodostettu vieraannuttavilla terminmuodostustavoilla ja ranskankieliset termit kotouttavilla tavoilla. Suomen ja ranskan kiipeilytermien tarkastelussa hyödynnetään terminologian teoriaa sekä kotouttamisen ja vieraannuttamisen periaatteita terminmuodostuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan kiipeilyn erikoiskieltä deskriptiivisestä näkökulmasta eli pyritään kuvaamaan todellista kielenkäyttöä. Tutkimusaineisto koostuu suomen- ja ranskankielisistä kiipeilyoppaista, kiipeilyseurojen ja harrastajien laatimista verkkosanastoista sekä alan lehdissä ilmestyneistä ja harrastajien kirjoittamista verkkoartikkeleista. Tutkittavat termit on valittu aineistosta käsiteanalyysilla, jonka jälkeen käsite- ja termianalyysin avulla on tutkittu käsitteiden suhteita ja terminmuodostustapoja sekä muodostettu käsitteiden nimityksistä termijärjestelmät. Suomen ja ranskan kiipeilytermien terminmuodostustapoja on vertailtu tarkastelemalla eri tavoin muodostettujen suomen- ja ranskankielisten termien määriä. Analyysissa kävi ilmi, että suomessa ja ranskassa kiipeilytermit ovat muodostuneet selkeästi eri tavoin. Ranskan kielessä kiipeilytermejä on muodostettu enimmäkseen kotouttavilla muodostustavoilla termittämällä ja yhdistämällä kun taas suomessa kiipeilytermejä on muodostettu yksinomaan vieraannuttavilla tavoilla lainaamalla englannin kiipeilyn erikoiskielestä. Suomenkieliset termit ja ranskankieliset vastineet on koottu määritelmäehdotuksineen termitietueisiin, jotka muodostavat suomi−ranska-sanaston kiipeilytekniikan termeistä.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Opinnäytetyöni on terminologinen sanastotyö, jossa sovellan käsiteanalyysia sanastotyön menetelmänä. Opinnäytetyö käsittelee Maahantulolupia sanastotyön ja käytettävyyden näkökulmista tarkasteltuna. Tavoitteenani oli laatia maahantulolupakäsitteitä koskeva sanasto ja tarkastella termien käytettävyyttä. Lähdeaineistonani olen käyttänyt julkista auktorisoitua aineistoa, sopimus- ja lakitekstejä, joita viisumivirkailija joutuu päivittäisessä työssään soveltamaan ja tulkitsemaan: EU:n viisumisäännöstöä sekä Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välistä sopimusta Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamisesta. Yleiskielisyydestään huolimatta maahantuloasiat ovat oma erikoisalansa. Käytännön työssäni maahantuloasioiden parissa olen huomannut, että varsinkin alussa uuden virkailijan perehtyessä aiheeseen kaksikielisestä terminologisesta sanastosta vastinepareineen saattaisi olla apua. Lisäksi joillakin maahantulotermeillä on venäjän kielessä useita, lähes synonyymisia vastineita, eikä virkailijan ole välttämättä yksinkertaista päättää, mikä niistä olisi sopivin vaihtoehto. Tämän vuoksi tarkastelen joitakin valitsemiani käsitteitä myös käytettävyyden näkökulmasta. Terminologisen käsiteanalyysin avulla pyrin selvittämään maahantulolupia koskevan tärkeimmän käsitteistön venäjänkieliset vastineet. Sanaston lähdekieli on suomi ja vastinekielenä venäjä. Tutkielman alussa perehdytään lyhyesti terminologisen sanastotyön teoriaan. Analyysiosuudessa tarkastellaan jokaista valittua käsitettä erikseen. Suuri osa termeistä on yleiskielisiä ja niiden yleiskielinen merkitys on kaikille ymmärrettävä, mutta kun ne nimeävät hallinnon erikoisalan käsitteitä, ne vaativat tarkempaa tarkastelua terminologisen sanastotyön ja käytettävyyden näkökulmasta. Olen työssäni noudattanut sanastotyön periaatteita ja niissä esitettyä työjärjestystä: lähdeaineistojen valinnan jälkeen valitsin termiehdokkaat, joista etenin termi-inventaarion avulla käsitenalyysiin ja määritelmien kirjoittamiseen käsitejärjestelmien avulla. Lopuksi etsin termeille venäjänkieliset vastineet. Analyysissa lähdin liikkeelle käsitteestä maahantulolupa ja sen alakäsitteitä oleskelulupa ja viisumi. Tarkastellessani maahantulolupia käsitepiirteiden avulla, huomasin, että molemmissa maahantuloluvissa oleellista on matkan tai oleskelun tarkoitus ja kesto. Lisäksi voitiin erottaa matkan tai maahantuloluvan alueellinen rajaus. Analyysin kautta tuli esille, että lähdeteksteistä löytyvät määritelmät saattavat olla piilossa: määritelmien löytämiseksi laki- ja sopimusteksteistä on nähtävä erityistä vaivaa. Viisumivirkailijalle asiakirjat ja käsitteistö ovat tuttuja, sillä kokemuksen kautta hän on alan asiantuntija ja osaa etsiä oikean tiedon. Virkailijan näkökulmasta tulisikin arvioida erityisesti venäjänkielisen vastineen valinnan ongelmaa. Monilla käsitteillä on useita synonyymisia vastineita, joista pitäisi valita suositeltavat vastineet. Tämä parantaisi viestin perille menoa ja edistäisi vähitellen myös käsitteiden johdonmukaista käyttöä. Tarkasteltaessa tutkielman tuloksena syntynyttä sanastoa asiakkaan näkökulmasta, on otettava huomioon, että asiakas voi edustaa mitä tahansa ryhmää tai yhteiskuntaluokkaa eikä välttämättä osaa hakeutua oikean tiedon äärelle. Erilaiset internetin keskustelupalstat tai muut epäviralliset lähteet voivat näin ollen huonontaa ja jopa haitata asiakkaan asemaa: jos käsite on määritelty epävirallisissa yhteyksissä huolimattomasti vailla asiantuntijuutta voi epätarkka tai jopa virheellinen informaatio pahimmillaan vaikeuttaa asiakkaan maahantulolupaprosessia. Sanastoa laadittaessa, tulisikin ottaa huomioon asiakkaan tarpeet hyödyntämällä määritelmien laatimisessa käytettävyyden kriteereitä: mielikuvaa käsitteen sisällöstä, sekoittumisen vaaraa käsitteen ja sen vieruskäsitteiden välillä sekä kielellistä käytettävyyttä. Termien kielellistä käytettävyyttä arvioitaessa ja kaksikielistä sanastoa laadittaessa tulee niin ikään pyrkiä huomioimaan kohderyhmän heterogeenisyys ja määritelmien kielen tulee säilyä yleiskielisenä. Termien käytön yhdenmukaistaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä vastaanottajan (viisuminhakija) että virkailijan näkökulmasta. Yhdenmukainen viestintä ja termivalinta edesauttavat ymmärtämistä ja palvelevat näin ollen yhteisiä tarkoitusperiä: mahdollisimman hyvää asiakaspalvelua ja lain ja asetusten mukaista päätöksentekoa.

Tutkielmani on sanastotyö, jossa esitellään myös käännösprosessia.Toimeksiantona työn pohjalla on m/s Finlandian harjoitusoppaan kääntäminen, ja sanasto tulee oppaan liitteeksi. Työn tavoitteena on selvittää ja yhtenäistää merenkulkualan turvallisuuskielen termistöä sekä etsiä englanninkielisille termeille suomenkieliset vastineet ja määritelmät molemmilla kielillä. Tarve merenkulkualan turvallisuuskielen sanastolle on suuri, sillä kyseisen erikoisalan sanastoja ja sanakirjoja on todella rajoitetusti. Tutkimusmenetelminä ovat käsiteanalyysi ja haastattelut. Käsiteanalyysiin käytetään terminologian teoriaa, kun taas käännöstyön teoreettisena viitekehyksenä ovat skoposteoria, dynaaminen ekvivalenssi ja funktionaalinen ekvivalenssi. Aineistona on m/s Finlandian englanninkielinen harjoitusopas, joka jokaisen laivaväkeen kuuluvan on luettava. Oppaassa on kymmenen lukua, jotka käsittelevät aluksen pelastautumis- ja paloharjoituksia. Aineistosta on poimittu 30 termiä, joita käsitellään analyysissä. Termeille etsitään vastineita ja määritelmiä eri lähteistä (esim Nykymerenkulun sanakirja, SOLAS-asiakirjat, alan asiantuntijat) ja lopuksi muodostetaan sopiva määritelmä jokaiselle ja valitaan suositeltava suomenkielinen termi. Määritelmät annetaan molemmilla kielillä ja virallisten vastineiden lisäksi annetaan löydetyt synonyymivastineet. Käsitteet esitetään käsitejärjestelmäkaavioissa, joista niiden suhteet toisiinsa ilmenevät selvästi. Käännösanalyysissä käsitellään kansainvälisten erisnimien kääntämistä ja esitellään 8 esimerkkiä vaihtelevista käännösongelmista. Käsiteanalyysin tuloksena on asiakassanasto, jossa esitetään termit vastineineen ja määritelmineen termitietueina. Kuten edellä on mainittu, sanastoja on rajoitetusti, mikä on vaikeuttanut vastineiden ja määritelmien löytämistä. Termien käyttö eri instansseissa on vaihtelevaa. Trafi ja Euroopan unioni ovat viralliset tahot, joiden termistö on luotettavaa, mutta varsinaista luotettavaa ja kattavaa sanastoa erikoisalalle ei löytynyt. Maahantuojat ja oppilaitokset käyttävät toisistaan poikkeavia termejä. Alan koulutuksen saaneet henkilöt tietävät kyllä mistä puhutaan, mutta yhtenäinen termistö puuttuu. Siksi määritelmät ja termit olisi syytä yhtenäistää. Asiantuntijoiden avulla sanasto on saatu valmiiksi, mutta termejä jää tutkittavaksi vielä paljon. Käännös tulee aluksella käyttöön, ja skoposteoriaa hyödyntämällä se tehtiin niin, että se palvelee tarkoitustaan.

Sekä Suomessa että Venäjällä uudistetaan parhaillaan jätelainsäädäntöä. Uudistuksilla tähdätään erityisesti kierrätyksen lisäämiseen, ja yksi kierrätyksen kiinnostavimmista osa-alueista on muovin kierrätys. Tämä sanastotyötutkielma keskittyy muovijätteen mekaanisen kierrätysprosessin yhteen vaiheeseen, muovien erotteluun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vastineita venäjän kielessä on suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille. Tutkimuksen ohella laadin kaksikielisen deskriptiivisen sanaston muovijätteen erotteluun liittyvistä käsitteistä ja termeistä. Sanaston lähdekielenä on suomi ja vastinekielenä venäjä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii terminologian teoria sanastotyön näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen käsiteanalyysi, joka on perinteisen terminologian teorian mukaisen sanastotyön tärkein menetelmä. Käsiteanalyysi mahdollistaa käsitteiden sisällön ja käsitesuhteiden selvittämisen sekä käsitejärjestelmien rakentamisen, mikä on edellytyksenä määritelmien laatimiselle ja vieraskielisten vastineiden löytämiselle. Tutkimusaineisto koostuu internetistä kerätyistä suomen- ja venäjänkielisistä muovijätteen kierrätystä käsittelevistä julkaisuista. Näihin kuuluu muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiä, opetusmateriaaleja, lehtiartikkeleita ja standardeja. Sanastotyön aluksi tein aineistoon termi-inventaarion, jossa poimin teksteistä manuaalisesti termiehdokkaat. Varsinaisen aineiston lisäksi käytin määritelmätiedon ja vastineiden etsimiseen myös täydentäviä lähteitä. Suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille löytyi melko helposti venäjänkieliset vastineet, eikä käsitejärjestelmiin jäänyt aukkoja. Synonymia oli yleistä sekä suomen- että venäjänkielisissä termeissä, joten suurelle osalle suomenkielisistä termeistä löytyi useampi venäjänkielinen vastine. Vaikka muovin kierrätys onkin Venäjällä vasta alussa, alan erikoiskieli vaikuttaisi siis olevan samalla tasolla kuin Suomessa. Tämä johtunee siitä, että muovin kierrätykseen liittyvä käsitteistö ja termistö on pitkälti yhteistä koko kierrätysalalle, ja kierrätysalan erikoiskieli on alkanut muotoutua jo kauan ennen muovin kierrätyksen alkamista. Tutkimuksen ohella laaditusta sanastosta voivat hyötyä niin kääntäjät ja tulkit kuin kierrätysalan toimijat ja aiheesta kiinnostuneet kuluttajatkin. Tulevaisuudessa sanastoa voidaan laajentaa esimerkiksi muihin muovin mekaanisen kierrätyksen vaiheisiin tai vähitellen yleistyvän kemiallisen kierrätyksen puolelle.