Browsing by Subject "simulaatio"

Tämän tutkimuksen aiheena ovat suomea toisena kielenä puhuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden käyttämät direktiivit eli ohjailevat ilmaisut. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia erilaisia direktiivisiä ilmaisuja suomea toisena kielenä puhuvat sairaanhoitajaopiskelijat käyttävät sairaanhoitajan vastaanotolla. Tutkimusaineisto koostuu videoiduista simulaatiotilanteista, jotka on kerätty Hoida simuloiden suomeksi -hankkeessa (HoitoSISU). Aineisto kerättiin osana englanninkielisen sairaanhoitajakoulutusohjelman täydentävää opintojaksoa, jolla tavoitteena on ollut B1.2-tason kielitaito. Sekä sairaanhoitajia että potilaita (ja joissain simulaatioissa myös potilaan omaisia) näyttelevät saman kurssin opiskelijat. Direktiivien analysointi keskittyy nimenomaan ”sairaanhoitajan” direktiiveihin, ja analyysin lähtökohtana olivat kielelliset direktiivit. Tutkimustuloksina havaittiin, että direktiivien muodon valintaan liittyy keskeisesti toiminnan luonne. Sairaanhoitajaopiskelijat kykenevät monin tavoin mukauttamaan direktiivisten ilmausten syntaktista muotoa sopivaksi niihin tarpeisiin, joita vastaanoton eri vaiheissa on. Kun sairaanhoitajaopiskelija esittää tilanteessa sairaanhoitajana välittömiä toimintapyyntöjä, ne käsitellään vuorovaikutuksessa ongelmattomina. Tällaiset toimintapyynnöt liittyvät tyypillisesti rutiininomaisiin tilanteisiin, kuten vastaanoton avaukseen tai vitaalienmittaussekvenssiin. Samalla simulaation sairaanhoitaja asemoituu tilanteessa auktoriteetiksi, jolla on deonttinen oikeus käskeä potilasta. Elämäntapoihin liittyvistä muutoksista keskusteltaessa sairaanhoitajan rooli on joustavampi, ja hän pyrkii suhteuttamaan direktiivit potilaan kertomukseen. Sairaanhoitaja myös esimerkiksi pehmentää direktiivejä eri tavoin, mikäli potilasta näyttelevä sairaanhoitajaopiskelija ei osoita riittävää sitoutumista muutokseen. Sairaanhoitajaa esittävät sairaanhoitajaopiskelijat asemoivat itsensä ajoittain suostuttelevaan asemaan. Omaisen läsnäolo vastaanotolla muuttaa tilanteen osallistumiskehikkoa ja aineiston esimerkkitapauksissa tuo tilanteeseen episteemisen konfliktin, jonka sairaanhoitaja pyrkii ratkaisemaan. HoitoSISU-hankkeen aikana on kehitetty CLIL-menetelmää (Content and Language Integrated Learning) soveltava sairaanhoitajakoulutuksen simulaatiopedagogiikan malli. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla hyödyllistä tutkia mallin vaikuttavuutta ja sen jatkokehitystarpeita. Covid19-pandemia on siivittänyt erilaisten digitaalisten simulaatioiden kehittämistä. Kielen oppimisen näkökulmasta simulaatiopedagogiikka mahdollistaa kielen tilanteisen käytön harjoittelun (ainakin osittain) uusissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tutkia suomi toisena kielenä -vuorovaikutuksen rakentumista simulaatioiden ohella myös uusissa digitaalisissa ympäristöissä.

Opinnäytetyö on tehty osana Suomen metsäkeskuksen esiselvityshanketta Keski-Suomen ensiharvennuksien laadusta. Työssä tarkastellaan Metsäkeskuksen tekemän korjuujäljen laadun seurannan perusteella ensiharvennusmetsiköiden jäävän puuston tunnuksia, pääasiassa runkolukuja. Aineiston avulla simuloitiin OpeMotti-ohjelmistolla puuston kehitys koko kiertoajalle. Mitattuja ensiharvennuskuvioita oli 85, joista simulaatioissa mukana oli 83. Mäntyvaltaisia metsiköitä oli 42, kuusivaltaisia 32 ja koivuvaltaisia 9 kappaletta. Simulaatioiden tuloksista selvitettiin koko kiertoajan muutoksia ensiharvennettujen metsiköiden puuston runkoluvuissa, tilavuudessa, biomassassa ja hiilen sekä hiilidioksidin sidonnassa. Maastomittausten perusteella ensiharvennusten laatu oli heikko. Kaikki kuviot oli harvennettu liian harvoiksi, ja ajouran osuus pinta-alasta oli keskimäärin 28 %. Hakkuuvaurioita tai ajourapainaumia oli alle 3 %. Suositusten mukaisen maastodatan puuttuessa kiertoaikasimuloinnit tehtiin sekä maastodatan että laskettujen suositusarvojen perusteella. Simulaatioita tehtiin yhteensä 166 eri kuviotiedoilla; mitattu data ja suositusdata jokaisesta 83 kuviosta. Simulointien mukaan tarkastettujen ensiharvennettujen kuvioiden runkotilavuus vähenisi kiertoajan aikana 15 % ja biomassan tuotto 14 % verrattuna suositusten mukaisesti ensiharvennettuihin. Vaikka voimakas harvennus hieman nopeutti puuston kasvua, nopeampi kasvu ei korvannut menetettyä puumäärää normaalin kiertoajan aikana. Tulos ei juurikaan muuttunut valtapuulajeittain tarkasteltuna, vaikka puulajien kasvutavat ja -nopeudet erosivat toisistaan. Liian voimakkaat ensiharvennukset saattavat aiheuttaa metsänomistajille tulonmenetyksiä tulevaisuudessa. Simulaatioiden mukaan suositusten mukaan ensiharvennetuista kuvioista voisi saada päätehakkuussa 800–2000 euroa enemmän tuloa hehtaarilta. Suositusten mukaiset kuviot sitoivat hiilidioksidia 15 % ja hiiltä 14 % enemmän kiertoajan aikana. Vaikka esiselvitys oli alueellinen ja verrokkina olleet suositusarvot olivat mallien mukaisia keskiarvoja, tulokset kertovat ensiharvennuksen laadun heikkenemisestä. Ensiharvennuksen voimakkuudella on pitkäaikaiset vaikutukset metsän puuston tilavuuteen ja metsien hiilensidontaan. Koska ensiharvennuksia tehdään liian vähän tarpeeseen nähden, ensiharvennusten oikea-aikainen ja suositusten mukainen tekeminen on hyvin tärkeää. Ongelman korjaamiseen tarvitaan koko metsäalan toimijoiden yhteistyötä, koska syitä ensiharvennusten laadun heikentymiseen on monia.

In joint simulations, i.e. learning environments that closely reflect real-life situations, students studying for different professions can learn the basics of their future professions and cooperation between different professions. In the previous literature, several positive aspects have been connected to learning in simulations. However, little is known about the problems that exist in simulation-mediated learning. Besides, joint simulations have been rare. The aim of my thesis was to describe, analyze and interpret the problems existing in joint simulations in the field of higher health education, from the perspective of interprofessional learning. This research will benefit teaching and learning when using joint simulations. I gathered the research data in the spring of 2015, in relation to the implementation of joint simulations for paramedic and medical students who were close to graduating. The research data consisted of five lightly structured individual interviews and five full-scale high-fidelity simulation scenarios. The epistemological basis of my study was hermeneutical. I approached the data using the ideas of the community of practice framework as well as the theory of situated learning, outlined by Lave and Wenger, focusing my attention on the problems existing in 1) developing a joint enterprise, 2) facilitating mutual engagement and 3) developing a shared repertoire. As an analytical method, I used the thematic analysis by Braun and Clarke. The results showed that 1) the problems that existed in developing a joint enterprise, were related to communication and professional competence, whereas 2) the problems that existed in facilitating a mutual engagement, were related to team work and interprofessional cooperation, while 3) the problems that existed in developing a shared repertoire, were in association for patient care and professional behavior. In conclusion, I propose that there may exist multiple kinds of problems in joint simulations. In addition, I point out that the problems exist in the areas of professional skills that are essential for good cooperation and patient care. In conclusion, I recommend that, promoting students' learning and developing health education, attention should be paid to the factors identified as problems in this study. The results of this study will serve as a resource for degree programs in health sciences education as well as health care and clinical teachers that use simulations in teaching.

The purpose of this study is to explore learning experiences of sixth grade students in the Me & MyCity learning environment. The research task is approached through the criteria of meaningful learning, which have been used as a theoretical framework in a Finnish learning environment study, among others. Previous research has shown that criteria of meaningful learning can be found in different kinds of learning environments. The study focuses on what working life skills the students learn in the Me & MyCity working life and society simulation. Very little research has been conducted on Me & MyCity, so the study is much needed. Research on learning environments shows that understanding and studying the usefulness of different learning environments is necessary, since there are few studies available on the topic. The goal of this study is to generate new information about the Me & MyCity learning environment, and also about which working life skills it can help students learn. The results of this study can also be used, for example, in the development of Me & MyCity. The study was carried out as a case study. The data consists of thematic interviews of a class of students and a teacher from a school in Vantaa who visited Me & MyCity in the spring of 2016, and papers the students wrote (two per each student). Altogether there were thematic interviews of 19 students, 38 papers, and one thematic interview of a teacher. The data was analyzed deductively, using the criteria of meaningful learning and a framework of working life skills that was compiled for this study. The results show that all criteria of meaningful learning can be found in Me & MyCity. However, based on the research data, the criterion of constructive learning was fulfilled only to a small extent, so the learning environment of Me & MyCity could be developed to support students' reflection of their own learning more, for example. There is variation in how working life skills are learnt in Me & MyCity. According to the results, some working life skills were not learnt at all. These results can be applied, among other things, in the pedagogical material of Me & MyCity, and its development. The results can also be put to use in ordinary school teaching to consider how school work can support students in learning working life skills and how, for example, an authentic learning environment that supports learning can be built in a school environment. The results can also be applied to building a good learning environment that supports the learning of other skills and information as well.

Tiivistelmä Tiedekunta: valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: sosiologia Tekijä: Hanna-Sisko Lehtolainen Työn nimi: Rakkauden simulaatio: hyperreaali romantiikka ja sukupuolen simulacra korealaisissa draamasarjoissa Työn laji: maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: toukokuu 2023 Sivumäärä: 76 s Avainsanat: romantiikka; simulaatio; hyperrealismi; simulacra Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella romantiikan ja sen kontekstissa sukupuolen simulaatiota romanttisessa korealaisessa draamasarjassa: millaisia simulacroja aineistosta oli löydettävissä ja millaisista semioottisista resursseista ne muodostuivat. Tutkielman teoreettinen käsitteistö nojasi Jean Baudrillardin teoriaan jälkimodernin yhteiskunnan hyperrealismista sekä sen tuottaman simulaation aikaansaamasta simulacrasta. Aineistona tässä maisterintutkielmassa toimi eteläkorealainen draamasarja Business Proposal vuodelta 2022. Korealaisten draamasarjojen teemallinen, juonellinen, sisällöllinen ja visuaalinen samankaltaisuus helpotti aineiston valikoimista edustavuuden näkökulmasta. Lisäksi kyseisen sarjan valintaa puolsi sen tuoreus ja laajalevikkisyys. Tutkimusmetodina hyödynnettiin sosiaalisemioottista analyysia eritoten diskurssin ja semioottisen resurssin käsitteiden kautta. Tutkimusaineistosta valittiin tarkemman analyysin kohteeksi tutkimuskysymykseen vastaamisen näkökulmasta saturoituneimmat sekvenssit ja kohtaukset. Analyysin tuottamat tutkimustulokset kertovat sarjan romantiikan olevan heteroromanttista ja nojaavan perinteiseen, miesvaltaiseen parisuhdemalliin. Henkilöhahmot muodostavat sukupuolisimulacroja ja romantiikan simulaatiota, jolla ei ole viittaussuhdetta elettyyn elämään. Romantiikka rakentuu vastakohtaisuudelle ja on sisällöltään ylenpalttista, todellisuutta intensiivisempää, so. hyperreaalia. Sarja myös samaistaa romantiikan kuluttamiseen ja visuaaliseen kauneuteen. Kyseisen kaltaisen kulttuurituotteen voi nähdä osana yhteiskunnan ja kulttuurin laajempaa kuvallistumista, jossa simulacran muodostama kokemusmaailma vetää ihmistä puoleensa eletyn elämän kustannuksella.

This thesis is a literature review, the goal of which is to first determine the conceptual difference between a simulation, a game and a simulation game. After this conceptual determination the thesis will explore the theoretical groundwork for using simulation games as a teaching method. Games have risen in popularity as a teaching method these past couple of years, so much so that the use of games as a teaching method has been largely inscribed into the Finnish National Curriculum of 2014. The purpose of this thesis is to first offer a deeper glimpse into the terminology of games and simulations, since many educators can accidentally mix these terms together. In addition, this thesis will offer theoretical rudiments of using simulation games as a teaching method for any teacher who are willing to use these kinds of methods. Previous research on this topic is scarce, especially in Finland. This thesis utilized a descriptive literary review method. The purpose of the review was to first determine the conceptual difference between simulations, games and simulation games, after which the goal was to collect theoretically educational sources to justify the use of simulation games as a teaching method. Sources were mostly Anglo-American in regard to simulations, whilst most Finnish sources covered participational pedagogy. The findings of the thesis were that a simulation is a model that replicates reality, games are controlled conflict situations which are rule-based with quantifiable results and a simulation game is a cross between these two. Simulation games are content-wise no better than traditional teaching methods, but simulation games offer a higher degree of engagement for students, activates them instead of passivating them and is beneficial towards socialization.

This study was a case study on the use of simulation games as a teaching method in Finland. The goal of the study was to determine in what way do the possible theoretical benefits of simulation games as a teaching method manifest in the context of an empirical try-out in Finland’s elementary school system. The method in question is popular among Anglo-Saxon countries, yet it has not achieved a notable foothold within a Finnish teaching context. Based on a theoretical overview simulation games could increase student engagement, activation and socialization when properly utilized as a teaching method. The actual empirical phase of this study was conducted as a simulation game lesson to a certain 6th grade class of 21 students in Helsinki. The actual simulation game was planned to simulate the democratic process and decision-making phases of the Finnish parliament in accordance with the national curriculum of 2014’s civics studies curriculum. After the simulation game lesson feedback was collected from 19 students with a quantitative survey. Six students were selected to be qualitatively interviewed based of the survey results. The result is research material for theoretical benefits for simulation games that has been collected using a mixed methods approach. The quantitative material was analysed for averages and frequencies. The qualitative material was processed via content analysis. Based on the quantitative survey all three possible benefits were present during the simulation game lesson. According the qualitative results students found the engagement factor of the game itself central to the simulation game experience. A sense of agency was also considered to be an important factor. Working together was a cross-sectional theme of simulation games, yet it was not reported to be centrally significant. Based on the results, simulation games can be a positive experience for students in regard to agency, autonomy and social skills.

Objective The use of simulations has increased in education in the field of social and health care. Simulations are used to practice various practical skills. In previous studies it has been shown that emotions students experience are linked with students’ learning, but the emotions of students in the context of simulations have not been researched previously. The objective of this study was to research the emotions and emotion groups students of health care associate with simulations. It is important to research the emotions of students in order to be able to support the students better in simulations and also to be able to develop simulation teaching as a method. Methods The research data consisted of answers of 162 Finnish health care students to a questionnaire concerning emotions in simulations. The data was gathered during December 2014 and the spring semester of 2015. Factory analysis was used to form measurable dimensions of student’s emotions. The duration of each student’s studies was also taken into account. Cluster analysis was used to form student profiles of different emotions. Content analysis was used to analyze the emotions in student’s own descriptions concerning the benefits and downsides of simulation teaching and also the factors that advance simulation teaching and how simulation learning differs from other study methods. Results The students that participated associated various emotions with simulation training. Four different dimensions were formed based on the emotions of the student’s: a) Enthusiasm in simulations, b) Confusion in simulations, c) Satisfaction in simulations, d) Worry before simulations. The student profiles that were formed were: 1) dissatisfied students, 2) excited and happy students and 3) positive students. Excited and happy students did not really associate the emotions of worry or confusion with simulation training. Dissatisfied students were unexcitable and worried throughout their studies. Positive students were excited and satisfied with simulations but they became increasingly confused as their studies progressed. The students that were only beginning their studies belonged mostly to the group of excited ad satisfied students. Stress related to simulation training and the fear of making mistakes while others observed became evident in the open-ended answers. According to the results of this study it would be beneficial to pay attention to instructions concerning the briefing and the amount of simulation training in order to decrease the stress and worry that students experience.