Browsing by Subject "sisäilma"

Tutkielmassa tarkastellaan sisäilmaongelmien aiheuttamia terveyshaittoja lääketieteellisenä kiistana. Kosteusvaurioiden ja synteettisten rakennus- ja pintamateriaalien epäillään aiheuttavan monenlaisia terveysongelmia, mutta astma on yleensä ainoa sisäilmaan liitetty sairaus. Nykylääketiede edellyttää todisteiden löytymistä ihmiskehoista, mutta käytössä olevat tutkimusmenetelmät eivät anna varmuutta terveysongelmien syistä. Ympäristömyrkyistä keskusteltaessa on keskitytty perinteisesti luonnossa oleviin saasteisiin. Tässä työssä huomio kiinnitetään rakennetun ympäristön aiheuttamiin ongelmiin. Sisäilmaongelmien problematiikassa ympäristö ja yhteiskunta kohtaavat tavalla, jossa ongelmien tunnistamisen, luokittelun ja ratkaisemisen haasteet koskevat sekä rakennuksia että potilaan tutkimista ja hoitamista. Tutkielman tavoitteena on tuoda esiin ja eritellä lääkäreiden näkemyseroja ja ilmiön kiistanalaisuutta osaltaan selittäviä sosiaalisia tekijöitä sekä niiden vaikutusta sairastuneiden asemaan. Laadullisin tutkimusmenetelmin toteutetun tutkielman aineisto koostuu 12:sta puolistrukturoidulla menetelmällä suoritetusta lääkärihaastattelusta. Haastateltavat etsittiin niin sanotulla lumipallo-otannalla. Taustakirjallisuutena on käytetty laajasti sekä painettua että verkkomateriaalia. Aiheeseen perehdyttäessä osallistuttiin myös vuoden 2013 Sisäilmastoseminaariin, jossa kuulluista esitelmistä kahta käytettiin lähteenä. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään perinteistä sisällönanalyysiä. Faktanäkökulmasta lääkäriasiantuntijoiden näkemyksiä tutkimalla sekä tieteellisen tiedon muodostamiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuutta erittelemällä pyritään valottamaan sisäilmakiistan sosiaalisia ulottuvuuksia. Lääkäreiden näkemykset jakautuvat kahtia suhtautumisessa sisäilmasta sairastuneiden diagnosoinnin haastavuuteen, oireilun aiheuttajiin ja terveysongelmien vakavuuteen. Ongelma näyttäytyy eri tavoin riippuen siitä, korostetaanko psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta oireiluun ja toisten ihmisten alttiutta oireilla muita herkemmin, vai vakavaa ympäristösairautta, joka uhkaa laajemman ihmisjoukon terveyttä. Johtopäätös on, että tutkimusmenetelmien ja tieteellisen tiedon rajallisuus ei ole riittävä peruste kyseenalaistaa sisäilmasta sairastuneiden avuntarvetta. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta ongelmat voivat kasvaa suuriksi ennen tiedon siirtymistä kliinisen lääketieteen hoitokäytäntöihin. Kyseessä on terveys- ja sosiaalipoliittinen ongelma, jonka taloudelliset kustannukset ovat suuret.

Objectives: Persistent physical symptoms (PPS) associated with indoor environment or chronic fatigue decrease patients’ quality of life. In addition, these symptoms contribute to increased healthcare utilization, and they elevate the risk of work disability. However, treatment and rehabilitation of these symptoms is still insufficient in Finland. Previous studies have shown that comorbid illness worry is associated with exacerbated PPS severity. Therefore, this study aims to investigate the effectiveness of individual case formulation combined with a guided internet-based treatment and to explore whether illness worry modifies its effectiveness. Methods: The data for the study has been obtained from a randomized controlled trial (clinicaltrials.gov, ID: NCT04532827) studying the effectiveness of eHealth intervention for PPS associated with indoor environment or chronic fatigue. Those study participants who were randomized into treatment group (n = 50) received treatment as usual combined with individual case formulation and internet-based treatment based on acceptance and commitment therapy. Participants in the control group (n = 53) received only treatment as usual. The effects of the treatment on the severity of somatic symptoms and on self-assessed workability as well as the modifying effect of illness worry were investigated using linear mixed models. The effects were investigated at the end of the treatment as well as at the six- and 12-month follow-ups. Results: The treatment was associated with a reduction in the severity of somatic symptoms at the six- and 12-month follow-ups, and with an improvement in workability at the end of the program as well as at the six- and 12-month follow-ups. Illness worry did not modify the association between the treatment and workability. However, illness worry was associated with more severe somatic symptoms. At the six-month follow-up, there were indications of a modifying effect of illness worry, but the modifying effect was not statistically significant at other follow-up points. Conclusions: Internet-based treatment can be recommended as a first-line treatment and rehabilitation for persons experiencing persistent physical symptoms. However, high illness worry may potentially be one factor that diminishes the effectiveness of treatment, so it should receive more attention in healthcare.