Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "stilanalys"

Sort by: Order: Results:

  • Kiviniemi, Kaisa (2022)
    Tutkielman tavoitteena on analysoida, minkälaista kieltä kaksi ruotsalaista aktivistia käyttävät sosiaalisen median palvelu Instagramissa. Sosiaalista mediaa on tutkittu melko paljon, mutta koska suuri osa analyyseistä käsittelee naispuolisia käyttäjiä, halusin perehtyä erityisesti miesten kirjoittamiin teksteihin. Aktivistit, joiden kuvatekstejä analysoitiin, kirjoittavat pitkälti samankaltaisista aiheista. Tutkimus toteutettiin sisällöllisenä analyysina, tarkemmin tyyli- ja diskurssianalyysina. Analyysiin valittiin yhteensä kahdeksan tekstiä. Tekstien valinta perustui siihen, että niiden sisältö ei saisi olla liian arkista ja niissä täytyisi kuulua kirjoittajan oma ääni. Toisin sanoen sellaiset tekstit, joiden sisältö kuvasi henkilön arkea tai jotka sisälsivät paljon sitaatteja tai muita lainauksia, jätettiin kokonaan pois. Tekstit on julkaistu loppuvuodesta 2020 tai alkuvuodesta 2021. Analyysin tuloksena aktivistien tekstit eroavat tyyliltään toisistaan, vaikka niissä käsitelläänkin samankaltaisia teemoja, kuten machokulttuuri, psyykkinen pahoinvointi ja rasismi. Tekstit ovat kantaaottavia, ja yhteisenä piirteenä niissä on omakohtaisten kokemusten jakaminen. Toisen kirjoittajan tekstit ovat helppolukuisempia ja muodoltaan tyylitellympiä, kun taas toisen tekstit ovat pitempiä ja niiden tyyli on yleisesti arkisempaa. Aktivistit nostavat esille feministisen miesnäkökulman yhteiskunnallisiin aiheisiin. Diskurssianalyysissa nousee kuitenkin myös esille joitakin ristiriitoja, joita teksteistä löytyy. Myös kaikki se, joka teksteissä jätetään aiheista mainitsematta, voidaan lukea osaksi diskurssia.
  • Kiviniemi, Kaisa (2022)
    Tutkielman tavoitteena on analysoida, minkälaista kieltä kaksi ruotsalaista aktivistia käyttävät sosiaalisen median palvelu Instagramissa. Sosiaalista mediaa on tutkittu melko paljon, mutta koska suuri osa analyyseistä käsittelee naispuolisia käyttäjiä, halusin perehtyä erityisesti miesten kirjoittamiin teksteihin. Aktivistit, joiden kuvatekstejä analysoitiin, kirjoittavat pitkälti samankaltaisista aiheista. Tutkimus toteutettiin sisällöllisenä analyysina, tarkemmin tyyli- ja diskurssianalyysina. Analyysiin valittiin yhteensä kahdeksan tekstiä. Tekstien valinta perustui siihen, että niiden sisältö ei saisi olla liian arkista ja niissä täytyisi kuulua kirjoittajan oma ääni. Toisin sanoen sellaiset tekstit, joiden sisältö kuvasi henkilön arkea tai jotka sisälsivät paljon sitaatteja tai muita lainauksia, jätettiin kokonaan pois. Tekstit on julkaistu loppuvuodesta 2020 tai alkuvuodesta 2021. Analyysin tuloksena aktivistien tekstit eroavat tyyliltään toisistaan, vaikka niissä käsitelläänkin samankaltaisia teemoja, kuten machokulttuuri, psyykkinen pahoinvointi ja rasismi. Tekstit ovat kantaaottavia, ja yhteisenä piirteenä niissä on omakohtaisten kokemusten jakaminen. Toisen kirjoittajan tekstit ovat helppolukuisempia ja muodoltaan tyylitellympiä, kun taas toisen tekstit ovat pitempiä ja niiden tyyli on yleisesti arkisempaa. Aktivistit nostavat esille feministisen miesnäkökulman yhteiskunnallisiin aiheisiin. Diskurssianalyysissa nousee kuitenkin myös esille joitakin ristiriitoja, joita teksteistä löytyy. Myös kaikki se, joka teksteissä jätetään aiheista mainitsematta, voidaan lukea osaksi diskurssia.
  • Kyllönen, Rasmus (2020)
    Rubriken är ett av många verktyg för att fånga läsaren på nätet. Avhandlingen redogör för onlinerubrikens egenart med fokus på tidningen The New York Times stil att formge rubriker. Bakgrunden till analysen är det skifte som skett på tidningen, där prenumeranter numera står för majoriteten av inkomsterna. Avhandlingen reflekterar kring om det relationsbyggande arbetet med läsarna kan skönjas i rubriksättningen. Materialet för analysen består av 136 onlinerubriker ur tidningens mobilapplikation. Rubrikerna studeras kvantitativt enligt längd, ordklasser samt hur nio typiska egenskaper för onlinerubriker frekventerar materialet. Därtill kompletteras analysen med en kvalitativ stilanalys av en rubrik och dess retoriska medel att bjuda in till läsning. Forskningen visar att The New York Times har en hög andel rubriker med egenskaper som enligt forskning ökar på en rubriks klickbarhet. Rubrikerna använder sig bland annat av positivt och negativt laddade ord, pronomen samt signalord. Övriga egenskapers förekomst i rubrikerna diskuteras utgående från sökordsoptimering samt satsningen på publikarbete på tidningen. Studiens begränsningar och möjliga teman för fortsatt forskning presenteras även.