Browsing by Subject "sukupuolierot"

Tutkimuksen tehtävä on selvittää, mikä rooli sukupuolella on Antti Nylénin esseetuotannossa. Tämä tarkoittaa sen selvittämistä, miten sukupuoli Nylénin esseissä määritellään ja minkälaisia merkityksiä siihen liitetään. Tarkastelen myös Nylénin tuotannossa esiintyviä kuvauksia feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta sekä sitä, miten Nylénin ajattelussa esiintyvä feminismi muuttuu tuotannon varrella. Lähdeaineistona ovat Nylénin vuosina 2007-2019 julkaistut esseekokoelmat sekä asiaproosateokset. Nylénin esseet käsittelevät moninaisia aiheita populaarikulttuurista uskontoon. Hänen kirjoituksissaan tulee usein esiin identifioituminen vegaaniksi ja kristityksi. Nylén pohtii toistuvasti myös ilmastokatastrofia ja suhtautuu kriittisesti modernin ajan mukanaan tuomiin ekologisiin ongelmiin. Nämä mainitut arvokysymykset ja ideologiset positiot näyttäytyvät Nylénin teksteissä kärjekkäinä moraalisina kannanottoina, joihin myös sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymykset liittyvät. Nylénin varhaisemman tuotannon kuvaa sukupuolesta värittää essentialistinen biologismi, mikä liittyy erityisesti hänen mieheyden kritiikkiinsä. Nylén samaistaa biologisten miesten seksuaalivietin tuhoviettiin, joka saa heidät tuhoamaan ja alistamaan muita. Naiset puolestaan näyttäytyvät alkupään tuotannossa mystifioituna ja idealisoituina olentoina. Nylénin essentialismin taustalla vaikuttaa olevan erityisesti mieskritiikki eikä niinkään näkemys ihmisluonnosta. Siksi Nylénin essentialismia voi kutsua retoriseksi tai strategiseksi. Toisesta esseekokoelmastaan eteenpäin Nylén hylkää essentialistisen ajattelutavan ja ryhtyy kritisoimaan kaikkia anatomiselle sukupuolierolle annettuja merkityksiä. Nylénin tuotannossa toistuu ajatus sukupuoliroolien keinotekoisuudesta ja haitallisuudesta. Essentialismista luopumisen jälkeen Nylén kritisoi biologisten miesten sijaan patriarkaalista järjestystä, jota pitää syypäänä moninaiseen rakenteelliseen sortoon. Nylén myös herättelee ajatusta ihmisen mahdollisuudesta torjua oma primitiivisyytensä ihmisyyden nimissä. Nylén kirjoittaa sivistyksen auttavan ihmistä tässä omien alkukantaisten viettien vastustamisessa. Nylén tunnustautuu esseetuotannossaan feministiksi. Hänen feministinen ajattelunsa kehittyy alkutuotannon jyrkästä mieskritiikistä erilaisten sortorakenteiden tiedostamista painottavaksi intersektionaaliseksi feminismiksi.

HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Käytännöllisen teologian laitos TekijäFörfattare Rauhamäki Terhi Työn nimi Arbetets titel Kirkon lastenohjaajien käsitykset sukupuolieroista Oppiaine  Läroämne Uskonnonpedagogiikka Työn laji Arbetets art pro gradu -tutkielma Aika Datum Marraskuu 2020 Sivumäärä Sidoantal 112+14+1 Tiivistelmä Referat Työssä tutkitaan Suomen ev.lut. kirkon lastenohjaajien käsityksiä päiväkerhon toiminnassa näkyvistä sukupuolieroista. Sukupuoli ja sen merkitys on herättänyt runsaasti keskustelua 2000-luvulla sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Kirkon varhaiskasvatuksen teema vuosina 2006-2008 oli ”Tytöt, pojat – Jumalan silmissä kaunis”. Sittemmin kirkon kasvatuksen linjaukseen on lisätty myös pyrkimys sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Pedagogisen toiminnanteorian mukaan kasvattajien omat näkemykset ohjaavat heidän toimintaansa ja välittyvät näin lapsille, edelleen muokattaviksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kirkon lastenohjaajien käsityksiä sukupuolesta kahden tutkimusongelman avulla: 1. Millaisia näkemyksiä lastenohjaajilla on sukupuolieroista kerhon ohjatuissa toiminnoissa ja 2. Millaisia näkemyksiä lastenohjaajilla on sukupuolieroista lasten omaehtoisessa toiminnassa. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsitellään sosialisaation ja pedagogisen toiminnan teorian suhdetta, sukupuoli-identiteetin kehittymisen psykologiaa, erilaisia sukupuolieron näkökulmia sekä kirkon varhaiskasvatusta. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa lastenohjaajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut nauhoitettiin ja purettiin litteroimalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sitä luettiin läpi useaan kertaan pyrkien hahmottamaan erilaisia sukupuolieron käsityksiä mielekkäinä kokonaisuuksina. Analyysiyksikkönä käytettiin sukupuoliero käsitystä asiayhteydessään. Aineistosta hahmottui neljä eri tapaa suhteuttaa tytöt ja pojat toisiinsa: 1. Eroa tyttöjen ja poikien välillä, 2. Eroa ja yhtäläisyyttä tyttöjen ja poikien välillä, 3. Yhtäläisyyttä ja eroa tyttöjen ja poikien välillä ja 4. Ei eroa tyttöjen ja poikien välillä. Analyysiyksiköt järjestettiin ohjatun toiminnan ja omaehtoisen toiminnan yläluokkiin. ”Ohjatut toiminnat” yläluokka sisältää luokat keskusteluhetket, askarteleminen, musiikkitilanteet, liikunta, satuhetket ja hartaudet ja ”Omaehtoinen toiminta” yläluokka luokat leikit, ryhmät, vuorovaikutus, fyysisyys ja ilmaisu sekä konfliktit. Tutkimuksesta käy ilmi, että pääsääntöisesti lastenohjaajien käsitykset tytöistä ja pojista ovat havaitsemistaan eroista huolimatta joustavia; lastenohjaajat pyrkivät näkemään lapset yksilöinä tekemättä itsetarkoituksellisesti erotteluja sukupuolten välille. Ohjatuissa toiminnoissa lastenohjaajat eivät havainneet merkittäviä eroja, lukuun ottamatta poikien tarvetta suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen ja askarteluissa ja satuhetkissä itseään kiinnostaviin aiheisiin. Hartauksissa eroja pidettiin pienimpinä. Vuorovaikutustaitoja vaativissa tilanteissa korostui tyttöjen varhaisempi kielellinen ja sosiaalinen kehitys. Sukupuolten välisiä eroja nähtiin vahvimmin ja eniten lasten omaehtoisessa toiminnassa. Tyttöjen leikeissä havaittiin enemmän koti- ja ihmissuhdesisältöjä ja poikien leikeissä puolestaan sankari- ja kilpailusisältöjä. Poikien leikit näyttäytyvät myös pääsääntöisesti fyysisempinä, joskin myös tyttöjen tekeminen havaittiin fyysisesti aktiivisena. Vuorovaikutus tyttöjen kesken nähtiin usein monimutkaisena, mutta taitavana, poikien katsottiin toimivan useammin ryhmänä, mutta konfliktien selvittämisen olevan heille useammin haastavaa. Johtopäätöksenä esitän, että lastenohjaajat pääsääntöisesti pyrkivät näkemään ja kasvattamaan lapsia yksilöinä. Sukupuolieroja sekä havaittiin, että ei havaittu, usein samanaikaisesti, mutta niitä ei pidetty lasta arvottavana ominaisuuksina. Avainsanat – Nyckelord Lastenohjaajat, sukupuolierot, kirkon lapsityö Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja

Objectives. Support for learning difficulties has not been made available to students in an equal manner in different parts of the country. Earlier research shows that there are regional differences in the percentages of comprehensive school students receiving support, as well as in the forms of support made available to them. The purpose of this Master’s thesis was to study how many ninth grade students participating in the Learning to Learn Assessment in 2012 had received support for learning during the past academic year in different parts of Finland. Another objective was to analyse the realisation of educational equality, i.e. whether there are regional or municipal differences (between urban, semi-urban and rural municipalities) in the support made available to students. Methods. The Learning to Learn Assessment was carried out in spring 2012. A total of 7,222 ninth grade students from different parts of Finland participated in this assessment. Among the participants, 4% were recipients of intensified support and 7.9% recipients of special support. Five task categories developed for the Learning to Learn Assessment were included in the present study. The material was analysed by variance analysis in order to identify possible geographical differences. Results and conclusions. The study discovered regional differences in the definition of recipients of general support. With regard to general support, there were significant regional differences. Intensified support and special support were made available to students least frequently in the regions of Lapland and Southwest Finland. There were also differences between the regions in how effectively they employed the different levels of support included in the three-tier support system. The results indicate that large, urban municipalities in particular have succeeded in amending their support system faster than semi-urban and rural municipalities, and they have also succeeded in re-evaluating students’ needs for special support.There were also differences in the use of the individually adjusted syllabus as a form of special support. Using the individually adjusted syllabus may lead to less ambitious learning objectives and weaker learning outcomes, possibly also negatively influencing students’ pursuit of further study.The present study concludes that although there are regional differences in the availability of support, it seems that there are no differences between students: students receiving support are similar when it comes to their academic performance and learning to learn competence.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lapsuuden olosuhteiden yhteyttä kyyniseen vihamielisyyteen. Mielenkiinnon kohteena ovat koetun lapsuuden olosuhteet. Tutkielman tarkoituksena on tarkentaa kuvaa niistä lapsuuden olosuhteista, jotka ovat yhteydessä kyyniseen vihamielisyyteen. Lisäksi mielenkiinnon kohteena on se, ovatko lapsuuden olosuhteiden ja kyynisen vihamielisyyden väliset yhteydet samanlaisia miehillä ja naisilla. Kyynisellä vihamielisyydellä viitataan vihamielisyyden kognitiiviseen ulottuvuuteen, johon liittyy vahva luottamuksen puuttuminen muita ihmisiä kohtaan. Kyynisessä vihamielisyydessä muut ihmiset nähdään lähtökohtaisesti epäluotettavina, itsekkäinä ja vain omaa etuaan tavoittelevina henkilöinä. Näiden kyynisten asenteiden uskotaan kehittyvän jo varhain elämässä pitkälti vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutussuhteessa, ja säilyvän jopa lähes muuttamattomina läpi elämän. Kyynisen vihamielisyyden taustatekijöistä on tärkeää tietää, sillä kyseisen piirteen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi alhaiseen sosioekonomiseen asemaan, epäterveellisiin elintapoihin sekä psyykkiseen- ja fyysiseen terveyteen. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa myös miesten on todettu olevan naisia kyynisesti vihamielisempiä. Tutkielman aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 1997 FINRISKI-tutkimuksen stressialaotosta (n=4970). FINRISKI-tutkimus on suomalaisten laaja väestöpohjainen tutkimus kroonisten, ei-tarttuvien tautien riskitekijöistä. Tutkimuksen otos koostui 25–74-vuotiaista suomalaisista. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: eksploratiivista faktorianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, ristiintaulukointia ja khii toiseen-testiä, Pearsonin korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Tulosten perusteella lapsuuden olosuhteet ovat yhteydessä kyyniseen vihamielisyyteen. Tutkielmassa havaittiin, että lapsuudenkodin negatiiviset piirteet (välinpitämättömyys, riitaisuus, epäoikeudenmukaisuus) ja lapsuudenperheen pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä korkeampaan kyyniseen vihamielisyyteen. Yhteys säilyi, kun ikä, sukupuoli, perheenjäsenen alkoholiongelma, perheenjäsenen pelkääminen, molempien biologisten vanhempien kanssa asuminen lapsuudessa, sisarusten omaaminen ja kouluiässä muuttaminen vakioitiin. Puolestaan se, että lapsuudenperheessä on ollut muita lapsia ja että lapsuudenkotia kuvattiin positiivisilla piirteillä, (lämmin, huolehtiva, innostava, kannustava, avoin, onnellinen) oli yhteydessä matalampaan kyyniseen vihamielisyyteen. Tutkielmassa saatiin myös selville, että miehet ovat naisia vihamielisempiä. Lisäksi lapsuudenkodin negatiiviset piirteet ja lapsuudenperheen pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet ovat miehillä naisia voimakkaammin yhteydessä kyyniseen vihamielisyyteen. Tämän tutkielman perusteella saatiin lisää tietoa siitä, mitkä lapsuuden olosuhteet ovat yhteydessä kyyniseen vihamielisyyteen. Koska kyseessä on poikkileikkausasetelma, ei voida kuitenkaan tehdä kausaalisia oletuksia lapsuuden olosuhteiden ja kyynisen vihamielisyyden välisistä yhteyksistä. Lapsuudenkodin negatiiviset piirteet ja lapsuudenperheen pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet saattavat kuitenkin lisätä riskiä kyyniseen vihamielisyyteen. On lisäksi myös mahdollista, että kyynisesti vihamieliset henkilöt arvioivat lapsuuttaan kielteisemmin, kuin muita ihmisiä kohtaan korkeampaa luottamusta tuntevat henkilöt.

Goals. Previous studies have shown that teachers have established styles for reacting when a pupil's answer is correct and for choosing the next speaker in interaction. Effects of the teacher's wait time on discourse have also been studied and gender differences are still a current topic even though boys' decreased results and the gender similarities hypothesis have been increasing. The objective for this thesis was to analyse classroom interaction during five math lessons in a situation in which a teacher starts the tripartite IRF (initiation, response, feedback) cycle. The main focus was in a situation in which a pupil answered the teacher's question correctly, how the teacher chose the next speaker and effects of the teacher wait time. The focus was also on gender differences, and more specifically in whether they appear or not. Methods. The conversation analysis approach with the help of quantitative results was used in this thesis as the method of analyzing video recorded lessons from five different sixth grade classes. The research material used in this study was gathered in the spring 2004 and was given to be studied for this thesis. The analysis was based on the video recorded interactions and a transcription of them. Results and conclusions. From the study's material arose a gender difference where boys seemed to break the teacher's sole right to evaluate correct answers by applauding or cheering when another boy answered correctly. Boys appeared to be more active than girls in the participation framework and to signal but there were differences between classes. No gender differences were found in the teachers' styles to choose the next speaker and the greatest reason to choose a pupil to answer appeared to be velocity of the signaling and previous turn takes. Teachers favoured new speakers and they even chose pupils who did not show their willingness to answer if they had been silent in the interaction. Based on the material, boys also answered the questions without the teacher's turn-allocation unlike the girls, which the teachers either bypassed or hushed down. These findings are interesting and motivate further research on the teachers' possible subconscious sentiments and those that are manifested in the classroom interaction.

The aim of this study was to examine the association of personality with juvenile violence and substance use, and the gender differences in that association. Furthermore, the association of personality with violence explained by substance use, was examined. Criminological theories – the general theory of crime and the general strain theory – state that the tendency towards delinquency can be explained by individual differences defined by personality. Previous studies have widely examined associations of personality and gender with violence and substance use, but the research is insufficient of the gender differences in the previous association as well as of the association of personality with violence explained by substance use. Studying these questions enables identifying the youth who might have an elevated tendency to violence and substance use along with personality. The data included the respondents of the Finnish self-report delinquency study conducted by the National Research Institute of Legal Policy in 2012. There were 8914 6th and 9th graders around Finland who responded to the survey, but the final sample was limited to the 9th graders aged between 15 to 16 years. The final sample comprised 4797 subjects. In this study, the association of personality with violence and substance (alcohol and drug) use was examined with multinomial logistic regression analysis. In addition, the association of personality with violence mediated by substance use was examined with mediation analysis. This study found that higher extraversion and lower conscientiousness and lower agreeableness were associated with greater violence and substance use. Boys were more violent and used more drugs than girls. Surprisingly, girls' occasional alcohol use was greater than boys'. Compared to earlier studies, this study found as entirely new results that lower conscientiousness increased the likelihood of girls' repeated violence and the likelihood of boys' repeated alcohol use. Moreover, higher neuroticism increased the likelihood of boys' occasional substance use, as for girls, the same effect was found with lower neuroticism. Finally, substance use strongly mediated the association of extraversion with violence. Based on these study results, extraverted youth, in particular, have an elevated risk of being exposed to violence through substance use, and therefore fall into a disadvantageous developmental path. The results also indicate that notably the associations of conscientiousness and neuroticism with juvenile violence and substance use differ according to gender. Thus, gender should be taken into account when developing interventions directed to reduce juvenile violence and substance use.

This essay is about differences between men and women in emotional episodic memory both in behavioral level and in neural correlates. These differences are compared to sex differences in emotions and neutral episodic memory. Research on emotional episodic memory and its sex differences can offer a new viewpoint to sexes’ different risks of different mental disorders. Prior research has found that women score higher in both neutral and emotional episodic memory tests compared to men. Evidence also suggests that women tend to assess emotional stimuli more arousing and assess stimuli’s valence as more extreme i.e. categorize emotional stimuli more often as something else than neutral. Sex differences in neural correlates of emotional episodic memory were studied in amygdala, prefrontal cortex and medial temporal lobe. Most notable difference was found in amygdala which had different functional lateralization between sexes so that in women left amygdala and in men right amygdala predicted better emotional episodic memory. Research considering prefrontal cortex and medial temporal lobe has been inconclusive. Sex differences in neural correlates of neutral episodic memory haven’t been found but emotion research has found partially consistent results with emotional episodic memory research – amygdala activation is clustered in the left in women and in the right in men. In conclusion, this evidence suggests that the activation of left amygdala may contribute to better emotional episodic memory in women and that the effect is based on the emotions’ memory modulating properties.

Seksuaalisuuteen liittyvät aiheet ovat jatkuvan neuvottelun alaisuudessa, eikä peruskoulun seksuaalikasvatus nykymuodossaan ole itsestäänselvyys. Pienten lasten seksuaalikasvatus saattaa epäilyttää: kuuluuko se vielä peruskoulun 1–4-luokkalaisille. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, minkälaisissa tilanteissa alakoulun seksuaalikasvatusta tapahtuu, miten seksuaalikasvatuksen rajoja, tavoitteita ja tarpeita määritellään kouluyhteisön eri toimijoiden välillä. Tutkielmassa tarkastellaan kouluyhteisön toimijoiden, eli opettajien, oppilaiden, huoltajien ja virallisten dokumenttien tekemää rajatyötä sukupuoliryhmien vahvistamisessa sekä hyväksytyn ja ei-hyväksytyn seksuaalikasvatuksen ja seksuaalisen toiminnan määrittelyssä. Tutkielman aineisto tuotettiin kuuden alakoulun 1–4-luokan opettajan teemahaastatteluissa. Aineistoa lähestyttiin sisällönanalyysin menetelmin, jossa merkittävät teemat nousivat aineistosta. Aineistosta nostettuja aiheita peilattiin aikaisempaan tutkimukseen, jossa on sovellettu rajatyön sekä sukupuolen perfomatiivisuuden teoriaa kouluyhteisössä. Alakoulun seksuaalikasvatustilanteet tapahtuvat useimmiten yllättävissä tilanteissa, joissa opettaja reagoi lapsen toimintaan tai kysymyksiin. Kouluyhteisön toimijat tekevät rajatyötä määritellessään hyväksyttyä ja ei-hyväksyttyä seksuaalikasvatusta ja toimintaa. Opettajat tunnistavat koulun käytännöissä, lasten toiminnassa ja kouluyhteisön muissa toimijoissa sukupuolittuneita piirteitä, jotka ylläpitävät tai neutraloivat sukupuolirajoja. Tutkielman valossa pienet lapset ovat suvaitsevaisia, mutta kasvaessaan sosiaalistuvat normeihin, jotka ylläpitävät heteronormatiivia sekä sukupuolten valtajärjestelmää. Opettajien tiedostavat valinnat häivyttävät sukupuolirajoja sekä erilaisuuden hyväksymisessä tukevat lasta kasvussa ja identiteetin rakentamisessa.

Aims. The purpose of this study is to examine how girls attitude towards mathematics change in pri- mary school and what kinds of factors effect their attitude changes. Both national and international research results shows that girls attitude to mathematics seems to weaken from third grade forward. One of curriculums aim is to inspire pupil's to learn mathematics, so the weakning of the attitudes conflicts with that aim. Methods. This study is a literature review. Data for this study were collected mostly from Helsinki university databases. The sources of this study were national and international research, doctoral dis- sertations, theses, and study reports. Results and conclusions. On the basis of the results of this research, it can be concluded that the main reasons for girls weakened attitudes seems to be environmental factors. There are number of different factors explaining diffenrences between genders. The differences are explained by both biological and enviromental factors. The main enviromental factors are negative experiences in math, streotypes that are transmitted from parents, school and elsewhere in society. Boys and girls are also treated dif- ferently by teachers and parents.