Browsing by Subject "sukupuolinormit"

This research is focused on the schooling experiences of non-binary transgender people. The aim of the study is to produce information on how gender variation has been taken into consideration while the 1994 and 2004 reforms of the Finnish national core curriculums for basic education were in effect. Based on these data, the aim is to speculate how gender variation is considered in schools today. The analysis was focused on how interviewees created subjectivity in their narratives and how (gender normative forms of) the hidden curriculum appears in these narratives. The results can be used to help develop the school institution into a more sensitive direction, and to be aware of different genders and the dynamics between them. The theoretical base examines the concepts of non-binary transgender and gender variation. Secondly it provides an overview of the power of gender norms. Thirdly the theoretical base introduces some of the relevant topics of the Finnish national core curriculums for basic education established in the years 1994 and 2004. It then offers some information on the invisible power of the hidden curriculum. The final section of the theoreti-cal base addresses discourses, discursive practices and subjectivities, which are essential in the analysis of gender norms, the hidden curriculum and the interviews. The research was conducted by interviewing seven non-binary transgender adults. They had attended basic education while the 1994 and/or 2004 Finnish national core curriculums were in effect. The interviews were conducted using an adaptation of the autobiographical narrative interview method. The data were analyzed with a data-based discourse analysis. The results were construed using a critical feminist perspective. The analysis produced three hegemonic discourses: outsider, gender normative school, and non-normative gender. Based on these discourses, the results showed six strong subjectivity positions: an outsider and different, an illegitimate woman or a man, nonexistent, agender or feminine-masculine, an agonist against norms, and a victim. The presence of the (gender normative) hidden curriculum occurred especially when the interviewees spoke about the support and safety of school, school control and teaching/learning situations, students’ responsibilities, and school environmental issues. The findings of this research indicate that non-binary transgender people must form a self-image mostly with-out any existing discourses. They become positioned as oppressed or as agonists against oppression. The control of the hidden curriculum was proved strong and very gender normative. Based on that, there is a major paradox between actual school policies and the national core curriculums. The findings would imply that the situation may not be any better nowadays despite the core curriculum reforms. The knowledge of gender variations and gender sensitivity must increase in the future. It is also necessary to offer teachers support and information on how they should meet and treat students of any gender.

Queer-utopioiden tehtävä on nykyhetken kritiikki, joka mahdollistaa utopistisen tulevaisuuden kuvittelemisen. Tässä sukupuolentutkimuksen alan maisterintutkielmassa analysoin muunsukupuolisten* omakuvien avulla sitä, miten taiteen kuvat ja prosessit voivat toimia queer-utopioiden välineinä. Miten ne voivat auttaa purkamaan binäärisiä sukupuolinormeja ja näin edesauttaa muunsukupuolisten* ihmisyyden tunnistamista? Tutkimuksessa ’muunsukupuolinen*’ toimii kattoterminä, joka kattaa kaikki sellaiset henkilöt, jotka eivät itsestään selvästi tai ainoastaan identifioidu binääristen sukupuolinormien mukaisten sukupuolikategorioiden mukaan naisiksi tai miehiksi. Asteriski muistuttaa tutkimusaineistossa esiintyvästä moninaisuudesta. Tutkimuksessa haastattelin muunsukupuolisia* heidän tekemistään omakuvista, jotka toteutettiin osana taiteen maisterintutkielmaani IN/VISIBILITY – Queer(ing) Photography (2020). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan kaksitoista, ja ne toteutettiin virikehaastatteluina, joissa omakuva oli mukana haastattelutilanteessa. Tutkimuksen läpäisevänä teemana toimii utopia, johon pyrin myös yhteistyötä korostavalla metodologialla ja aineiston moninaisuuden huomioivalla tulosten analyysillä. Lähestyn aihettani queer-teoreettisesti, jolloin sukupuoli näyttäytyy kontingenttina ja sitä rajoittavat erilaiset historiallisesti ja kulttuurisesti määrittyvät normit. Visuaaliset representaatiot ovat yksi niistä tavoista, jolla sukupuolta ja sen normeja tehdään ja puretaan. Omaa sukupuolen representaatiota pohtiessaan muunsukupuoliset* osallistujat joutuvat ottamaan huomioon sekä binääriset sukupuolinormit että muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden. Nämä normit myös rajoittavat muunsukupuolisuuden* tunnistamista. Queer-utopioiden kannalta tärkeiksi nousevat sellaiset tilanteet ja yhteisöt, joissa muunsukupuolisuus* tunnistetaan ehdoitta ilman binääristen sukupuolinormien tai muunsukupuolisuuteen* liittyvän transnormatiivisuuden rajoituksia. Tutkimus yhdistää queer- ja transtutkimusta sekä visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Se osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun sukupuolen moninaisuudesta, transihmisten itsemääräämisoikeudesta sekä vähemmistörepresentaatioiden merkityksestä.

Gender is a culturally, socially and personally significant category which is produced, repeated and reformed constantly in different social and cultural contexts. Biography is a literary genre, in which the main character is often presented in the frame of hero story. Biographies convey different time and place dependent teachings and values to their readers – including gender. The aim of this study was to find out in which ways the heroism of today is built and simultaneously consider in which ways heroism is gendered. In other words how through discourses the behaviors and actions which guide norms are replicated, violated and rebuilt through stories. The study also examined how gender diversity is taken into account in the stories. Biographical literature aimed at children is a popular genre nowadays, but it has not been studied before. Biographies and their gendered nature are also important to be studied from the perspective of literary education because in accordance with the national core curriculum for basic education (POPS 2014), literature teaching should deal with diverse texts in a gender-conscious manner. The research data consisted of three biographical books in the Sankaritarinoita -book series (Hero Stories) published during the 2017–2019. There were total of 146 stories in the books. The research materials were themed and the themes were quantitatively compared. The heroism and gender norms of the stories were qualitatively explored through critical discourse analysis. The data found five discourses I named after their thematic focus: violators of gendered behavioral patterns, violators of gender expression, breakers of professional segregation, breakers of the heterofamily ideal and crossers of the gender boundary. Girls’ heroism was built from emacipatory goals, the need for which was justified in the stories of female heroines dealing with the history of gender equality and the segregation of work life. Boys’ heroism was built on sensibility and eccentricity that rose in the stories of male heroes dealing with emotional skills and the violation of gender norms. The gender minorities were in a marginal position (4 %) in the stories. Overall, themes related to the diversity of gender and sexuality were brought up in only a few hero stories.

Seksuaalisuuteen liittyvät aiheet ovat jatkuvan neuvottelun alaisuudessa, eikä peruskoulun seksuaalikasvatus nykymuodossaan ole itsestäänselvyys. Pienten lasten seksuaalikasvatus saattaa epäilyttää: kuuluuko se vielä peruskoulun 1–4-luokkalaisille. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, minkälaisissa tilanteissa alakoulun seksuaalikasvatusta tapahtuu, miten seksuaalikasvatuksen rajoja, tavoitteita ja tarpeita määritellään kouluyhteisön eri toimijoiden välillä. Tutkielmassa tarkastellaan kouluyhteisön toimijoiden, eli opettajien, oppilaiden, huoltajien ja virallisten dokumenttien tekemää rajatyötä sukupuoliryhmien vahvistamisessa sekä hyväksytyn ja ei-hyväksytyn seksuaalikasvatuksen ja seksuaalisen toiminnan määrittelyssä. Tutkielman aineisto tuotettiin kuuden alakoulun 1–4-luokan opettajan teemahaastatteluissa. Aineistoa lähestyttiin sisällönanalyysin menetelmin, jossa merkittävät teemat nousivat aineistosta. Aineistosta nostettuja aiheita peilattiin aikaisempaan tutkimukseen, jossa on sovellettu rajatyön sekä sukupuolen perfomatiivisuuden teoriaa kouluyhteisössä. Alakoulun seksuaalikasvatustilanteet tapahtuvat useimmiten yllättävissä tilanteissa, joissa opettaja reagoi lapsen toimintaan tai kysymyksiin. Kouluyhteisön toimijat tekevät rajatyötä määritellessään hyväksyttyä ja ei-hyväksyttyä seksuaalikasvatusta ja toimintaa. Opettajat tunnistavat koulun käytännöissä, lasten toiminnassa ja kouluyhteisön muissa toimijoissa sukupuolittuneita piirteitä, jotka ylläpitävät tai neutraloivat sukupuolirajoja. Tutkielman valossa pienet lapset ovat suvaitsevaisia, mutta kasvaessaan sosiaalistuvat normeihin, jotka ylläpitävät heteronormatiivia sekä sukupuolten valtajärjestelmää. Opettajien tiedostavat valinnat häivyttävät sukupuolirajoja sekä erilaisuuden hyväksymisessä tukevat lasta kasvussa ja identiteetin rakentamisessa.