Browsing by Subject "sukupuolistereotypiat"

Sosiolingvistisessa pro-gradu -tutkielmassani tarkastellaan englannin kielen perinteisiä sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä, niihin yhdistettyjä sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä viimevuosien Hollywood -menestyselokuvissa. Tutkielmani selvittää, tunnistetaanko nämä perinteiset, vuosikymmeniä vallinneet uskomukset sukupuolittuneista kielenpiirteistä edelleen ja tutkii sitä, mihin sukupuoleen nämä kielen piirteet yhdistetään. Lisäksi tutkielma tarkastelee näiden kielellisten sukupuolistereotypioiden leviämistä Suomeen ja tämän leviämisen mahdollista yhteyttä Hollywood -menestyselokuvassa esiintyvään dialogiin. Tutkielman tulokset pohjautuvat verkossa toteutettuun kyselytutkimukseen. Tutkielmani teoriatausta perustuu ensisijaisesti kielitieteilijä Robin Lakoffin teoksessaan Language and a Woman’s Place (1975) esittämiin väittämiin spesifeistä kielipiirteistä, jotka voidaan katsoa perinteisiksi englannin kielen kielellisiksi sukupuolistereotypioiksi. Tutkielma pyrkii valottamaan massakulttuurissa käytetyn englannin kielen vaikutusta sukupuolittuneiden kielistereotypioiden muodostumiseen ja vahvistumiseen. Analyysin kohteeksi ovat valikoituneet Hollywood-menestyselokuvat elokuva-alalla vallitsevan sukupuoliepätasa-arvon sekä Hollywoodin mittavan vaikutusvallan vuoksi. Lisäksi Hollywood-elokuvien dialogia ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu näiden stereotyyppisten perinteisten kielipiirteiden näkökulmasta. Kyselytutkimuksessa pyydettiin osallistujia arvioimaan kymmentä vuorosanasitaattia, jotka oli valikoitu vuosina 2017–2018 tuotetuista Hollywood –menestyselokuvista ja jotka sisälsivät Lakoffin nimeämiä, sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä. Kyselyn avulla tutkittiin, mitkä kielelliset piirteet vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen puhujan sukupuolesta, kun vuorosanasitaattien puhujaa eikä kontekstia tiedetä. Osallistujien tuli valita mihin sukupuoleen he yhdistävät kunkin vuorosanasitaatin kolmesta vaihtoehdosta: nainen, mies ja en osaa sanoa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus vastata vapaaehtoiseen avoimeen kysymykseen, jossa pyydettiin kommentoimaan annettua vastausta. Kyselyyn oli mahdollista osallistua, mikäli henkilö puhui äidinkielenään joko Amerikan englantia tai suomea. Kyselyyn osallistui 100 henkilöä ja sen tulosten analyysi toteutettiin vertaamalla saatuja vastauksia vastaajien iän, sukupuoli-identiteetin ja äidinkielen perusteella. Tutkielman päälöydöksiä olivat se, että perinteisesti sukupuolittuneiksi koetut kielen piirteet tunnistettiin pääosin hyvin, sekä se, että osallistujien vastaukset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eronneet merkittävästi toisistaan. Ensin mainittu löydös osoittaa, että osallistujat tunnistavat kielen piirteet ja yhdistävät ne siihen sukupuoleen, johon stereotypiat on perinteisesti liitetty. Jälkimmäinen löydös puolestaan merkitsee sitä, että englannin kielen sukupuolistereotypioiden tunnistaminen ei katso ikää, sukupuoli-identiteettia eikä äidinkieltä. Lisäksi kyselyn laadullisesta aineistosta nousi esille kiinnostava sivulöydös: vuorosanasitaattien semanttinen sisältö sekä kyselytutkimukseen vastanneiden sitaateille luomat kuvitteelliset kontekstit vaikuttivat suuresti siihen, mihin sukupuoleen vuorosanasitaatit yhdistettiin. Löydös on merkityksellinen, sillä se viittaa siihen, että kielelliset sukupuolistereotypiat pohjautuvat mahdollisesti enemmän kielen semanttisiin ja pragmaattisiin ominaisuuksiin kuin näihin vuosikymmeniä tutkittuihin, perinteisesti sukupuolittuneina pidettyihin kielen piirteisiin.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolistereotypioiden ilmenemistä ja purkamista analysoimalla Disneyn Frozen – Huurteinen seikkailu -kirjaa. Tutkimuksessa selvitän keinoja, joilla Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita, mutta samalla tarkastelen sitä, millaisia sukupuolistereotypioita kirjassa esiintyy. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia sukupuolistereotypioita Frozenissa esiintyy? 2. Miten Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita? Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytän kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä. Pohjustan tutkimustani laajalla teoriaosuudella, joka avaa tutkimuksen kannalta olennaisia ja tärkeitä käsitteitä. Analysoitavana aineistona toimii Disneyn (2013) Frozen – Huurteinen seikkailu -kirja. Analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, koska teoria toimi olennaisena ohjaavana tekijänä aineistoa analysoidessani. Sisällönanalyysi myös tarjosi mahdollisuuden esittää tutkimustulokset selkeässä ja tiiviissä muodossa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset nostivat esiin, että Frozenissa ilmenee myös sukupuolistereotypioita, kuten naisen heikompi asema miehiin nähden ja miehen näkeminen pelastavana toimijana. Frozen kuitenkin myös pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita usein keinoin. Nainen esimerkiksi nähdään vasten sukupuolistereotypioita aktiivisena toimijana ja kirjan hahmoilla ilmenee sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Kirja sisältää siis sukupuolistereotypioita purkavia aineksia, mutta myös jäänteitä vanhoista sukupuolistereotypioista.

Tutkielmassa tarkastellaan moderneja suomenruotsalaisia lastenkirjoja sukupuolinäkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, miten lastenkirjojen nais- ja miespuolisia henkilöhahmoja kuvataan koskien ulkonäköä, käyttäytymistä, ominaisuuksia sekä ammatteja ja harrastuksia. Henkilöhahmojen kuvauksia verrataan stereotyyppisiin käsityksiin naisista ja miehistä. Tavoitteena on tutkia, vahvistavatko vai rikkovatko henkilöhahmojen kuvaukset stereotyyppisiä sukupuolikäsityksiä. Tutkielman aineistona on neljä vuosina 2010−2014 julkaistua suomenruotsalaista lastenkirjaa: Ellens annorlunda fest (2010), Singer (2012), Johanssons och dyngbaggarna (2014) ja Yokos nattbok (2014). Tutkielma on pääosin kvalitatiivinen, mutta lisäksi siinä lasketaan, kuinka monta mies- ja naispuolista henkilöhahmoa kirjoissa esiintyy. Tällä tavoin selvitetään, onko jompikumpi sukupuoli vahvemmin edustettuna kirjoissa kuin toinen. Tulokset osoittavat, että kirjojen nais- ja miespuolisilla henkilöhahmoilla esiintyy sekä stereotyyppisiä että ei-stereotyyppisiä piirteitä. Monet kirjoissa esiintyvät miehet ja pojat näyttävät tunteitaan ja käyttäytyvät empaattisesti muita ihmisiä kohtaan, mikä rikkoo stereotyyppistä käsitystä miehestä. Suurinta osaa kirjojen naispuolisista hahmoista voidaan puolestaan kuvata sanoilla empaattinen, emotionaalinen, pelokas ja epävarma, jotka vastaavat stereotyyppisiä naisellisia ominaisuuksia. Kirjoissa esiintyy kuitenkin myös muutamia itsenäisiä, aktiivisia ja vahvoja tyttöjä ja naisia, jotka rikkovat stereotyyppisiä sukupuolikäsityksiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että miespuoliset hahmot ovat tyypillisesti vahvemmin edustettuina lastenkirjallisuudessa kuin naispuoliset hahmot. Tämä tulos ei kuitenkaan päde tässä tutkielmassa, sillä analysoiduissa lastenkirjoissa keskeisinä henkilöinä oli enemmän tyttöjä kuin poikia. Lisäksi kaikissa kirjoissa päähenkilönä oli tyttö tai tyttöjä. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että tarkastelluissa lastenkirjoissa esiintyy joitakin hahmoja, jotka voivat toimia hyvinä esikuvina lapsille, sillä hahmojen kuvaukset ovat ainakin osittain ei-stereotyyppisiä. Kirjoista löytyy kuitenkin myös piirteitä, jotka välittävät stereotyyppisiä sukupuolimalleja, koskien esimerkiksi vanhempien rooleja, sillä näissä lastenkirjoissa päävastuu kotitaloustöistä ja lastenhoidosta on perheiden äideillä. Lastenkirjojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta on tärkeää, jotta voidaan välttää sellaisia kirjoja, jotka välittävät ainoastaan stereotypioiden mukaisia sukupuolimalleja. Stereotyyppisten sukupuolikäsitysten sijaan lapsille tulee tarjota monipuolisia malleja siitä, millaisia naiset, miehet, tytöt ja pojat saavat olla.

The purpose of this thesis is to study discourses in sexuality education in Polish schools 2009-2016. Polish sexuality education is an abstinence-based education influenced by Poland's Catholic Church and its moral views as it is holding an influential position due to constitutional alliance with the state of Poland. In 2012 the Catholic Church launched the so-called “anti-gender” campaign in which gender was considered a threat to traditional family values and a source of perversion. Conservatives frequently propagated the dangers of gender towards children to parents as presented as a threat to the Polish nation. This study examines why gender stereotypes, homophobia, and disinformation are promoted, and secondly, how the anti-gender campaign has impacted Polish sexuality education. The theoretical framework consists of central conceptions and Foucault's theory on biopower, according to which sexuality can be regulated and used as power strategies. This study is a qualitative study, as the research material consists of texts, documents, and media articles. The methodology for this study consists of content analysis, specifically data-driven content analysis, and critical discourse analysis, to evaluate observations from the data. The power strategies of biopower strongly supported my analysis and created a theoretical entity. Critical discourse analysis has been used as a background method to reveal power asymmetries from the research data. The results of this study were on a practical level that the sexuality education classes were poorly organized as it is treated as a secondary subject. Many of the teachers were incompetent to teach sexuality education who intentionally or unintentionally shared their personal views with the students. Some teachers were priests whose worldview was religious, promoting Catholic views in the classes. On a societal level, sexuality education was impacted by the Catholic Church, whose influence on educational policy was significant with the purpose of maintaining traditional social order and gender roles. Nonetheless, gender inequalities and negative attitudes towards sexual minorities exist in many Polish society domains, affecting the moral atmosphere and the teaching of sexuality education within the lack of will of conducting a proper curriculum. The anti-gender campaign affected sexuality education by making the concept of teaching gender in schools challenging or even impossible. Negative attitudes towards sexuality education increased in fear of gender making Polish children sexual and therefore endangering Polish future and values. The weaknesses of democracy and women's and LGBTQ+ movements, the Church's exceptional influence on society, and the strength of nationalist movements were all enablers of the anti-gender campaign.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ymmärtää sukupuolisensitiivisyyden käsitteen sekä miten henkilöstö huomioi sukupuolisensitiivisyyden työssään. Sukupuolisensitiivisyys lisättiin osaksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteita vuonna 2018. Aiemmissa tutkimuksissa ja katsauksissa on selvinnyt, kuinka sukupuolittunutta varhaiskasvatuksen arki voi olla, ja käynnissä on hankkeita tasa-arvoisemman varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Aineistona tutkimuksessa toimi verkkokyselyllä kerätty aineisto, joka koostui kolmenkymmenen varhaiskasvatuksen ammattilaisen avokysymyksiin antamista vastauksista. Aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin muun muassa luokittelemalla, mutta aineistoa myös kvantifioitiin joltain osin. Tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvattajien ymmärrys sukupuolisensitiivisyyden käsitteestä oli pitkälti samoilla linjoilla käsitteen määritelmän kanssa: sukupuolisensitiivisyyteen liitettiin erityisesti lasten samanarvoista kohtaamista sekä jokaisen kohtaamista yksilönä. Arjessa sukupuolisensitiivisyys huomioitiin muun muassa pyrkimyksenä kohdella kaikkia tasa-arvoisesti ja sen välttämisenä, että esimerkiksi lelut, leikit tai värit sukupuolittuisivat. Suurin osa oli kohdannut työssään sukupuolittavaa käytöstä, ja useimmiten kyse on ollut esimerkiksi toiminnan suunnittelusta sukupuolen perusteella tai sukupuoliin liittyvistä ennakko-oletuksista. Kaksi kolmasosaa myös koki, että heillä on hyvät taidot huomioida sukupuolisensitiivisyys työssään, joskin samaan aikaan käsitteen selkeys jakoi mielipiteitä: vain reilu kolmasosa vastaajista koki sen selkeäksi.

Osa soittimista on merkittävästi sukupuolittuneita, eli niihin liitetään selkeästi enemmän joko feminiinisiä tai maskuliinisia merkityksiä. Vaikka soitinmieltymysten sukupuolittuneisuutta on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien, merkittävää muutosta soitinten sukupuolittuneisuudessa ei tähänkään päivään mennessä ole nähtävissä. Tutkimukset ovat osoittaneet meidän sisäistävän soittimiin liittyviä sukupuolistereotypioita jo päiväkoti-iässä: erityisesti poikien on huomattu suosivan maskuliinisiksi miellettyjä soittimia jo lastentarhassa. Tämä tutkimus tarkastelee soitinmieltymysten sukupuolittumista sekä sukupuolittumisen syitä Suomessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka tehtiin Meilahden ala-asteen koulussa tammikuussa 2021. Kyselyyn osallistui 217 oppilasta 2.–6. luokilta. Tässä tutkimuksessa maskuliinisina soittimina ilmenivät rummut, kitara ja basso ja feminiinisinä soittimina huilu, viulu sekä piano. Tutkimuksen neutraalein soitin oli trumpetti, johon on aiemmissa tutkimuksissa liitetty usein maskuliinisia merkityksiä. Pojat suosivat selkeästi enemmän maskuliinisia soittimia, siinä missä tytöt valikoivat lempisoittimensa laajemmasta feminiinisten ja maskuliinisten soitinten joukosta. Hienoista iän myötä tapahtuvaa lievenemistä sukupuolittuneisuudessa on nähtävissä sekä tyttöjen että poikien kohdalla: ala-asteen aikana tyttöjen kiinnostus feminiinisiä soittimia kohtaan väheni ja maskuliinisia soittimia kohtaan kasvoi, ja vastaavasti poikien kiinnostus feminiinisiä soittimia kohtaan kasvoi ja maskuliinisia soittimia kohtaa väheni. Poikien antamat pisteet olivat huomattavasti yhdenmukaisempia kuin tyttöjen. Tästä johtuen poikien antamat pisteet muodostavat lähes yksinään järjestyksen, johon soittimet asettuvat tässä tutkimuksessa maskuliinisimmasta feminiinisimpään – tyttöjen laajemmalle jakautuvat pisteet eivät juurikaan vaikuta järjestykseen. Onkin syytä pohtia, liittyvätkö käsityksemme tyttöjen ja poikien soittimista todella siihen, mistä soittimista tytöt ja pojat pitävät vai ovatko feminiiniset soittimet lopulta soittimia, joista pojat pitävät vähiten. Vastaajat perustelivat soitinten mieluisuutta useimmiten soittimen ääneen, soittotapaan tai vaikeustasoon, omaan harrastuneisuuteen tai soittimen tuttuuteen liittyvillä tekijöillä. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös kavereiden ja sukupuolistereotypioiden vaikutukset ovat nähtävissä soittimille annetuissa pisteissä. Vaikka soittimiin liittyvien sukupuolistereotypioiden purkaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii lopulta suuria rakenteellisia muutoksia, myös pienillä teoilla on merkitystä: opettajilla on mahdollisuus tarjota lapsille tasavertaisia musiikillisia kokemuksia, joiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Myös tutkijoiden rooli sukupuolistereotypioiden purkamisessa on suuri, eikä tutkimusta aiheen parissa voida tehdä liikaa.