Browsing by Subject "tainnutus"

Kansalaisten kasvava kiinnostus eläinten hyvinvointiin sekä uskonnollisesti ja aatteellisesti moninaistuva Eurooppa ovat nostaneet rituaaliteurastukset puheenaiheeksi kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Vaikka EU:ssa vaaditaan lähtökohtaisesti eläinten tainnuttaminen ennen verenlaskua, tainnutusvaatimuksesta poikkeaminen sallitaan teurastettaessa eläimiä uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen. EU-jäsenvaltiot ovat kuitenkin tehneet erilaisia lainsäädäntöratkaisuja eivätkä läheskään kaikki niistä salli tainnuttamatta teurastamista. Tutkielma tarkastelee rituaaliteurastusten sääntelyyn liittyvää perus- ja ihmisoikeusproblematiikkaa keskittyen uskonnonvapauteen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon sekä sitä, miten ihmisten oikeuksia ja eläinten intressejä punnitaan vastakkain näissä tapauksissa. Tutkielmassa selvitetään, voidaanko rituaaliteurastuksiin kohdistaa teurastusta edeltävän peruutettavissa olevan tainnutuksen vaatimus, kun otetaan huomioon uskonnonvapaus, yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto siten, miten ne on EU:n perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu. Arviointi nojaa vahvasti unionin tuomioistuimen joulukuussa 2020 aiheesta antamaan ratkaisuun Centraal Israëlitisch Consistorie van België ym. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön lisäksi kysymystä arvioidaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannalta, sillä tainnutuskysymystä ei välttämättä ole vielä käsitelty loppuun, vaan se saattaa tulevaisuudessa päätyä ihmisoikeustuomioistuimen pöydälle. Tutkielmassa todetaan uskonnonvapauden ulottuvan sekä uskonnolliseen rituaaliin, eli teurastamiseen toimintana, että uskonnon määrittämien ruokasääntöjen noudattamiseen. Tämän jälkeen tuodaan esiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen toisistaan poikkeavat kannat siitä, muodostaako vaatimus tainnuttaa eläin ennen verenlaskua uskonnonvapauden rajoituksen, ja arvioidaan tämän rajoituksen hyväksyttävyyttä. Uskonnonvapautta koskevan tarkastelun yhteydessä tuodaan esiin myös eläinsuojeluaatteen mahdollisuus saada suojaa vakaumuksena ja arvioidaan tästä rituaaliteurastusten sääntelyyn mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Uskonnonvapauden lisäksi tutkielmassa käsitellään tainnutusvaatimuksen suhdetta yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon, sillä siitä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat tiettyihin uskonnollisiin ryhmiin. Tässä yhteydessä tarkastellaan sekä välitöntä että välillistä syrjintää. Tainnutusvaatimuksen argumentoidaan täyttävän välillisen syrjinnän tunnusmerkit, mutta sille olevan kuitenkin objektiivinen ja hyväksyttävä peruste. Tarkastelun lopputulemana voidaan todeta EU-lainsäädännön näkökulmasta jäävän jäsenvaltioiden tehtäväksi luoda oikeudenmukainen tasapaino uskonnonvapauden ja eläinten hyvinvoinnin välille tainnutusvaatimuksesta päätettäessä. EU-jäsenmaat saavat siten antaa painoarvoa eläinten hyvinvoinnille, vaikka se tarkoittaisi uskonnonvapauden rajoittamista. Tämä heijastaa eläinten asemaa koskevaa yhteiskunnallista kehitystä ja on askel kohti oikeusjärjestelmää, joka huomioi paremmin myös muut eläimet kuin ihmisen.

The literature review dealed with stunning of poultry. The effects of the stress induced by handling on the physiological and biochemical changes, and how they further affect the meat quality, were discussed. Suitability of different stunning methods for poultry was also reviewed. Methods for measuring the welfare of poultry before slaughtering and the meat quality were described, at the end of the literature review. The aim of the experimental work was to find out the influence of two different types of stunning gases, CO2 and N2, on turkey meat quality. An additional aim of the study was to examine how the chilling rate affects meat quality and also if there are any differences between the stunning methods concerning this. Furthermore, the most suitable gas stunning method for small-scale slaughterhouses, from a meat quality perspective, was hoped to be revealed by the results. Two-phase CO2-stunning was used as a control treatment. The turkeys were stunned using a gas stunning mask designed for the conditions of small-scale slaughterhouse. The post mortem metabolism was controlled with the rate of the pH fall as well as with the glycogen and lactate contents. Drip loss, cooking loss and tenderness were measured to predict the meat quality. The post mortem pH fall was significantly faster in the breast muscles of the nitrogen stunned turkeys than in the breast muscles of the turkeys stunned with other gases. Stunning with N2 could enable the fast chilling of the carcasses without the risk of cold shortening because the meat of the N2 stunned birds was not as tough as the meat of the CO2 stunned birds, when chilled at 0 °C. The pH fall of the CO2 stunned turkeys was similar to the birds stunned with the two-phase method. As a result, CO2 could be a good alternative for gas stunning. On the other hand, CO2 has been stated noxious for poultry to breath in high concentrations. In addition, there is a risk of cold induced toughening when using carbon dioxide if chilled rapidly.

Tainnutuksen tarkoitus on saattaa eläin välittömästi tiedottomaan tilaan, jotta teurastustapahtuman aikaiset toimenpiteet eivät olisi sille kipua tai tuskaa tuottavia. Eläimen saattaminen liikkumattomaksi on myös turvallisuustekijä. EEG- ja käyttäytymistutkimuksiin perustuen on määritelty nykyiset normit eri eläinlajien tainnutustavoille ja -ajoille, tainnutuksen ja piston väliselle ajalle sekä piston ja seuraavan toimenpiteen väliselle ajalle. Siat tainnutetaan EU-direktiivin mukaan vähintään 1,25 A ja lampaat 1,0 A 50 Hz:n sinimuotoista vaihtovirtaa käyttäen vähintään 3 s ajan tai siat myös altistamalla ne vähintään 70 %:selle CO2:lle vähintään 45 sekunnin ajaksi. Naudat, vasikat, lampaat ja hevoset suositellaan tainnutettavaksi aivot läpäisevällä pulttipyssyllä tai iskutainnuttimella. Isot ja vihaiset eläimet voidaan ampua myös luotiaseella. Tainnutuksen ja piston välinen aika saa olla enintään 60 s pulttipyssy-, luotiase- ja CO2-tainnutuksessa sekä 20 s sähkö- ja iskutainnutuksessa. Aika piston ja seuraavan toimenpiteen välillä on oltava vähintään 30 s tai niin pitkä aika, että kaikki aivorungon refleksit ovat sammuneet. Sikojen ja lampaiden tainnutuskohta sähkötainnutuksessa sijaitsee ohimoilla pääasetelmassa ja pään ja selän/rintakehän kohdalla sydänpysäytysmenetelmässä. Pulttipyssytainnutuskohta sijaitsee naudoilla vastakkaisen silmän ja sarven keskikohdan ylittävien kuviteltujen suorien risteyskohdassa, hevosilla tuon risteyskohdan yläpuolella, sarvettomilla lampailla kohtisuoraan päätä kohden, sarvellisilla lampailla sarvien keskiharjanteen takana ja sioilla 2,5-5 cm silmien tason yläpuolella kallon keskiviivassa tai keskiviivan harjanteen toisella puolella. Työni tarkoitus oli havainnoida punaisen lihan teuraseläinten tainnutusta, sen sujumista ja siihen käytettäviä välineitä. Kiersin vuosina 1991-1992 kaikki silloiset 31 teurastamoa tarkoituksenani havainnoida, mitata ja videoida tainnutusta, siihen käytettäviä välineitä ja niiden kuntoa. Mittasin tainnutusaikoja ja tainnutuksen ja piston välisiä aikoja sekä pistosta seuraavaan toimenpiteeseen käytettäviä aikoja. Kartoitin myös sikojen suihkutusta, eläinten mahtuvuutta teurastamon navetoihin, linjanopeutta sekä valaistuksen määrää tainnutuspaikalla. Suomessa eläimet viettivät teurastamossa 0-3 vrk suosituksen ollessa < 5 h. Eläimiä mahtui navettaan 50-100 % päivän teurasmäärästä suosituksen ollessa 100 %. Sikojen teurastusnopeus oli 18-240/h ja nautojen 3-70/h ollen kohtuulliset. Sikoja suihkutettiin n. 85 %:ssa teurastamoita, mikä onkin suositeltavaa. Naudat ja hevoset tainnutettiin pääasiassa Schermer- tai Cash-merkkisellä pulttipyssyllä, lampaat ja vasikat lekalla, siat sähköllä tai CO2:lla ja sairaat sähköllä tai luotiaseella. Tainnutuslaitteet toimivat pääosin moitteetta, mutta sähkötainnutuslaitteiden mittarit näyttivät 20 %:ssa teurastamoita selvästi liikaa. Tainnuttajat tainnuttivat naudat, lampaat ja hevoset pääosin oikeisiin kohtiin, mutta siat tainnutettiin sähköllä liian taakse niskaan 40 %:ssa teurastamoita. CO2-laitteet toimivat moitteettomasti. Aika tainnutuksesta pistoon vaihteli naudoilla 22,4-88,8 s (< 60 s suositus) ja sioilla 7,5-32,5 s (< 20 s sähkö- ja < 60 s CO2-tainnutuksen jälkeen suositus). Aika pistosta seuraavaan toimenpiteeseen oli naudoilla 47,4–756,5 s ja sioilla 32,4-535 s suosituksen ollessa > 30 s. Tainnutuksen jälkeen 1-40 %:lla sioista esiintyi kornearefleksi ja 1-30 % reagoi kärsän pistoon. Nautojen tainnutus tuotti jäykkiä ruhoja, gaggingin, lasittuneet eteenpäin tuijottavat silmät ja välittömän rojahduksen miltei aina, paitsi yhdessä teurastamossa, jossa oli liian heikko pulttipyssy.