Browsing by Subject "talousjournalismi"

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ilmastonmuutoksen käsittelyä suomalaisessa talousmediassa riskin käsitteen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisena riskinä ilmastonmuutos esitetään Suomen suurilevikkisimmän taloussanomalehden ja elinkeinoelämän äänenkannattajan, Kauppalehden, pääkirjoituksissa ja kolumneissa ja kuinka aihetta kehystetään kirjoituksissa. Tutkimuksen aineisto koostuu 61 pääkirjoituksesta ja kolumnista, jotka sijoittuvat ajalle 1.1.2018-31.12.2021. Aineistoa tarkasteltiin kehysanalyyttisesti ja teorialähtöisesti peilaten sitä aiemmassa tutkimuksessa löydettyihin riskin kehyksiin sekä teoriajohtoisesti peilaten sitä aiemmassa tutkimuksessa löydettyihin ilmastonmuutonmuutoksen kehyksiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa mediatutkimuksen ja erityisesti kehysteorian (framing), sosiologi Ulrich Beckin riskin ja riskiyhteiskunnan käsitteiden sekä ilmastonmuutosviestinnän tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi; ilmastonmuutos nähdään sosiaalisena konstruktiona, jonka merkityksistä käydään julkisessa keskustelussa määrittelykamppailua. Tutkimus osoittaa Kauppalehden esittävän ilmastonmuutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena ja toisaalta taloudellisena riskinä, johon tulee varautua ja jota voidaan pyrkiä hallitsemaan. Aineistossa ongelmaksi määritellään ennen kaikkea politiikan ja julkisen vallan epävarmuus ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Ratkaisuja osoitetaan markkinatalouden mekanismeista.

Tutkielma käsittelee Osakesäästäjien Keskusliiton Arvopaperi-jäsenlehteä ja siinä esiintynyttä osakesijoittamisen edistämiseen tähdännyttä sisältöä kasinotalousvuosina 1985–1989. Tutkimuksessa käsitellään niin Arvopaperiin tuotettuja talousjournalistisia sisältöjä kuin lehdessä esiintynyttä mainontaakin. Samalla tarkastellaan osakesäästämisen ja osakesijoittamisen käsitteiden merkitys- ja käyttöeroja. Tarkoituksena on selvittää, miten osakesijoittamista esiteltiin Arvopaperin sivuilla sekä johdattaa tutkimusta kohti sisällöllistä analyysia: mitä lehden sisällöllä pyrittiin lukijalle tuomaan ja mihin häntä kenties ohjattiin? Tutkielma ammentaa teoriapohjaansa historiantutkimuksesta sekä taloustieteellisestä ja yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Taustaa tuovat lama-aikaa sekä 1980-luvun kasinotaloutta käsittelevät talous- ja oikeushistorialliset tutkimustyöt. Arvopaperi täydensi Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenten tietopohjaa ja osaamista sijoittamisessa kehittymiseen. Samalla se toimii liiton edunvalvonnan kanavana sekä tuotti tietoa suomalaisista pörssiyhtiöistä. Ajoittain lehden sisältö ei vastannut kysyntään sävyltään neutraalista, laadukkaasta talousjournalismista, sillä kriittinen näkökulma yritysten kuvauksissa jää uupumaan.

Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista talouspolitiikan journalismia eduskuntavaalien 2015 alla. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Miten julkisen talouden leikkauksia kehystettiin Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä eduskuntavaalien 2015 alla? 2. Millaisia ensi- ja toissijaisten määrittelijöiden rooleja aineistosta löydetyissä kehyksissä on havaittavissa? Tutkielmassa erotetaan talouspolitiikan journalismi omaksi käsitteekseen, tarkennuksena yleisesti käytettyyn ‘talousjournalismiin’, jolla viitataan usein lähinnä yrityksiä ja markkinoita koskevaan kirjoitteluun. Tutkielmaa taustoitetaan tarkastelemalla aiempaa talousjournalismia koskevaa tutkimusta muun muassa lähdekäytäntöjen ja esitetyn kritiikin osalta. Lisäksi painotetaan usein epäpoliittisena ja teknisenä pidetyn talouspolitiikan poliittista luonnetta. Tutkielman metodologiana on kehysanalyysi. Kehyksen käsite on peräisin Erwing Goffmanilta (1974). Kehykset nostavat joitakin asioita toisia keskeisemmäksi ja samalla vaikuttavat siihen, mikä on lukijalle huomattavaa, merkityksellistä ja muistettavaa (Entman 1993). Tutkielmassa keskeinen on Hall ym. (1978) teoria ensi- ja toissijaisista määrittelijöistä. Teorian mukaan uutistuotannon rakenteelliset tekijät, aikapaine ja luotettavien lähteiden vaatimus, johtavat yhteiskunnallisen eliitin suhteettoman vahvaan asemaan mediassa. He ovat usein erilaisten asiakysymysten ensisijaisia määrittelijöitä, jolloin median rooliksi jää uusintaa näitä näkemyksiä. Teoriaosuudessa käydään läpi myös muuta median ja päättäjien suhdetta valtakysymyksenä tarkastelevaa kirjallisuutta. Tutkielman aineistona on talouspolitiikkaa käsittelevät jutut (ei mielipidekirjoitukset) Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa eduskuntavaalien 2015 alla, kahden viikon ajalta 16.3. - 29.3.2015. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan viittä kontekstualisoivaa juttua, jotka ovat ilmestyneet aineistolehdissä samalla ajanjaksolla, mutta jotka eivät käsittele tarkasti rajattuna talouspolitiikkaa. Tutkielmassa havaitaan, että molemmissa lehdissä julkisen talouden leikkauksia on kehystetty melko samalla tavalla. Aamulehdestä nousee esiin kolme kehystä, jotka nimettiin Kisailu, taktikointi ja vaalipeli; Perinteinen kurinalainen taloudenpito sekä Hegemonian haastaminen. Helsingin Sanomista nousee esiin neljä kehystä, jotka nimettiin Leikkausten vastustaminen uskottavaa talouspolitiikkaa; Poliittinen peli ja leikkauskilpa; (Akateeminen) taloustiede ja objektiivisuus sekä Leikkauslinja. Aineistoanalyysin perusteella todettiin julkisen talouden leikkauksia kritisoivan kehysten yllättävän vahva ja toisaalta niitä puolustavien kehysten odotettua heikompi esiintyvyys. Tutkielmassa myös todetaan, että kontekstualisoivien juttujen perusteella myös Saksan talouspoliittisen linjan vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan on yksi käytetty kehys. Lisäksi todetaan, että tässä kehyksessä saksalaisella talouspolitiikalla on ollut jopa ensisijaisen määrittelijän rooli. Tutkielmassa ei löydetty laajaa empiiristä tukea Hallin ym. teorian väitteelle, jonka mukaan median rooliksi jää uusintaa vaikutusvaltaisten lähteiden näkemyksiä.