Browsing by Subject "teacher"

The research assignment of the study is based on the research literature of body image, according to which children's body concerns are significant in nature and often begin early before school age. The purpose of the study was to clarify the perceptions of primary school teachers about the importance of the teacher in the phenomenon of the formation of body image in children. The study seeks answers to teachers' views on the question of the formation of children's body concerns and their prevention. The data was collected using an online questionnaire employing a narrative completion method. The data consists of the reports (n=34) of primary school teachers (n=17), which were analysed with a qualitative phenomenographic research approach. From the reports of primary school teachers on the formation of pupil body concerns and their prevention, four types of different perceptions emerged, which constitute the main result of phenomenographic analysis. The teachers understood the formation of the student's body concerns and their prevention from the perspectives of equality, positivity-negativity, neutrality and pedagogy. Teachers' perceptions of the formation and prevention of body concerns as a result of teacher activity were mainly consistent with previous research literature. In their reports, teachers also identified causes unrelated to the teacher. The study shows a realistic understanding of teachers in the phenomena of the formation and prevention of children’s body concerns, as well as the ignorance of teachers in the existence of minority phenomena. Based on the research, it would next be essential to examine the study of the status and body image formation of minority children in a Finnish elementary school, research aimed at promoting a positive body image, and the latent need in current teacher education to understand diversity and reflect on the teacher's own bodily position.

Teacher burnout has negative consequences on an individual, transactional and organizational levels between teachers and pupils. Compared to other fields, the educational field experiences higher levels of burnout. Previous studies indicate that burnout is connected to turnover, withdrawal, pupils’ motivation, and problems in the working community in addition to the individual’s health. The burnout symptoms have been found to differ in gender, career phase, academic level, socio- economic level of the neighborhood and organization size. Previous research has found that burnout crossover happens from an individual to another across the teacher community. The buffering and exposing attributes concerning the crossover of teacher burnout have been studied rather little. The aim of this research is to discover which individual, transactional and organizational attributes could potentially buffer or expose to the crossover of burnout. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called School Matters by the members of the Learning and Development in School research group (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017). The participants were selected from six different areas. Altogether 1531 teachers from primary, secondary and combined schools completed the questionnaire. The teachers were divided into groups based on their gender, academic level, the level of socio-economic status (SES) of the school neighborhood, career phase and school size. Individual, transactional and organizational factors’ connection to the burnout symptoms were examined through correlations, t-test and One-way analysis of variance. Results indicate that on average the teachers are doing quite well and experience quite moderate levels of burnout. Even so, quite many of them reported higher and lower levels of the symptoms. The symptoms correlate positively with each other. Based on the research findings it can be suggested that individual attributes, including male gender and higher number of years in the profession, buffer from the crossover of burnout. In addition, the higher socio-economic status (SES) of the school neighborhood – a transactional attribute – and smaller school size – an organizational attribute – also act as buffers. On the other hand, exposing attributes include the female gender, less years in the profession, lower socio-economic status of the school neighborhood and large school size. The result may be generalized to the Finnish teaching community as a whole because the research population was large and the geographical distribution of the population was comprehensive.

Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.

Introduction. Sedentary behaviour, i.e. sitting or reclining without being otherwise physically active, has been associated with serious health consequences, independent of moderate to vigorous physical activity. Schooldays include long periods of uninterrupted sitting and schools have been recognized as a promising setting for health promotion interventions. Let’s Move It intervention was developed to reduce vocational school students’ sedentary time. As teachers have large potential to regulate students’ sedentary time in classrooms, they were trained by Let’s Move It facilitators in three 90 minute workshops to 1) decrease their students’ total sedentary time and to 2) introduce breaks to sedentary time in classrooms by using active teaching methods and activity breaks.Teacher training also included habit formation components to create sustained habitual behaviours in providing sedentary behaviour reduction for students. This study evaluates the effectiveness of the Let’s Move It teacher training, teachers’ engagement with the habit formation components, and the habit formation processes. Methods. A cluster randomised controlled trial with one intervention arm (Let’s Move It workshops for teachers) compared with a control arm (no treatment) was conducted in six school units. Altogether 236 eligible teachers were identified, of whom 118 were allocated to intervention arm and 116 to control arm. In the intervention arm, 64 teachers received the intervention. Baseline and 8-week follow-up data was collected with online questionnaires. Results. The Let’s Move It workshops for vocational school teachers were effective in increasing teachers’ reported use of classrooms sitting reductions strategies and frequency of introducing breaks to students’ sitting, but not frequency of reducing students’ total sitting time. Only 15.5 % of intervention arm teachers used habit formation techniques frequently. However, the habit formation techniques the teachers reported having used were mostly optimal for habit formation. Use of habit formation techniques was not correlated with sitting reduction automaticity. However, use of habit formation techniques was positively correlated with both use of sitting reduction strategies and frequency of reducing students’ total sedentary time. Discussion. The Let’s Move It intervention was successful in increasing vocational school teachers’ use of classroom sitting reduction strategies. Even though this study could not indicate habit formation techniques’ effectiveness in making teachers’ classroom sitting reduction practices habitual, it indicated that habit formation has potential to aid teachers’ behaviour change in this context. Further research is needed to establish acceptability, feasibility and effectiveness of habit formation in teachers’ classroom sitting reduction training.

Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista.

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract The thesis purpose is to clarify the child's view of the teacher's participation in the outdoor play. Previous research has shown that teachers both should and should not participate in the play. Even the children's perspective is taken up. Pramling Samuelsson and Asplund Carlsson (2003) emphasizes the participation of adults in the play as positive for both children and adults. By the adult participate in the game strengthens the bond between the child and the adult. Adults can also get all the kids to join and play. The research method is a qualitative group interview that took place in three different kindergartens with three to four children in each group. The children were from age three to five. Ten children participated altogether in my study. The results showed clearly how children see the teachers' participation in outdoor play. The children think that the teachers do not participate in the outdoor play. The teachers usually talk with other educators in the yard and they intervene in the event of trouble between the children or when the children get hurt. The children want the teachers participating in the outdoor play, but so that the children get to decide. Over half of the children who were interviewed felt that it would be funny if the teachers took part in the outdoor play.

Objectives. Differences in people and the reasons behind them have been a subject of interest through-out history and, among others, the concept of temperament has been used in an attempt to explain them. According to theoretical literature, temperament is biologically-based, at least partly inherited behaviour-al and reactional tendency, which appears early and is relatively stable through life. Temperament ex-plains the individuality in people and serves as a biological foundation for personality, which develops through the joint influence of temperament and environment. Temperament is composed of different temperament traits, the number of which is debated by different temperament theorists. Temperament is in constant interaction with environment, including at school, where temperament has been suggested to contribute to an unequal treatment of children. The objectives of the present study were to discover how temperament is being defined within school context, what kind of effect temperament has on children’s educational experience, and how it should be taken into account in connection to children’s educational experience. The aim is to analyse current theoretical and empirical literature and advance temperament-related knowledge and understanding in the field of education. Methodology. The present study was executed as a descriptive literature review. The material was com-prised of international and Finnish theoretical literature as well as numerous research articles, published in prestigious, peer-reviewed international journals. The material included research conducted specifical-ly in the Finnish school context as well. Results and conclusions. In research conducted in school context, temperament was defined based on the theoretical literature with small variations mostly in temperament traits. According to research, chil-dren’s temperaments were directly and indirectly linked to children’s school adjustment, social relation-ships with teachers and peers, and academic achievement, including school grades. Reviewed studies suggested more temperament-related education for teachers and rethinking of assessment practices. Temperaments’ different kinds of effects on children’s school experiences put them in unequal posi-tions at school. Some children, based on their innate attributes, have more negative relationships with teachers and peers, and worse grades, which, in turn, are connected to different kinds of educational opportunities in the future. Temperament-related education for teachers and more equal assessment practices might improve educational experience of children with all kinds of temperament.