Browsing by Subject "terveysvaikutukset"

Suomen eläinsuojeluasetuksessa on säädetty että yli 8-viikkoista nautaeläintä ei saa pitää yksittäiskarsinassa ellei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä eikä alle 6 kuukautista nautaeläintä saa pitää kytkettynä. Vasikkamme tulee siis pitää ryhmäkarsinassa kahdesta kuuden kuukauden ikäisiksi. Nämä vaatimukset ovat tuottaneet ongelmia varsinkin vanhemmissa navetoissa, koska sopivat tilat vasikoiden pitoon puuttuvat. Joillekin karjankasvattajille pikkuvasikoiden ryhmäkasvatus olisikin käypä vaihtoehto. Myös juottoautomaattien leviäminen on lisännyt kiinnostusta pikkuvasikoiden ryhmäkasvatuksesta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa olen tarkastellut ryhmäkasvatuksen vaikutusta pikkuvasikoitten terveyteen ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana. Tartuntapaine saattaa olla suurempi ryhmäkasvatuksessa missä eläimet ovat läheisessä kontaktissa toisiinsa. Ripulia on todettu kuitenkin esiintyvän yhtä paljon sekä ryhmäkasvatuksessa että yksilökarsinakasvatuksessa. Infektiivinen ripuli saattaa tosin levitä helpommin ryhmäkarsinassa ja torjunta voi olla hankalampaa kuin yksilökarsinoissa. Myös yskää on todettu sekä yksilökarsinoissa että ryhmäkasvatuksessa. Hengitystietulehdusten esiintyvyydestä oli kirjallisuudessa ristiriitaisia tutkimustuloksia. Todettiinkin että ympäristöolosuhteilla, kuten veto, kosteus, likaisuus, ahtaus, on suurempi vaikutus hengitystiesairauksien esiintyvyyteen kuin kasvatusmuodolla. Ryhmäkasvatuksen suuri etu on, että vasikoilla on enemmän tilaa liikkua sekä mahdollisuus luonnonmukaiseen käyttäytymiseen. Ei-toivottu imeminen saattaa tulla ongelmaksi jos vasikoilla ei ole mahdollisuus tyydyttää imemisen tarvettaan. Imemisen tarve on suurin noin 15 minuuttia maitojuoton jälkeen. Jos vasikat saavat juoda tuttiämpäristä tai juottoautomaatista tai imeä huvituttia ei-toivottu imeminen ei muodosta ongelma ryhmäkasvatuksessa. Vasikoiden on todettu kasvavan yhtä hyvin ryhmäkarsinassa kuin yksilökarsinoissa monessa tutkimuksessa. Ryhmässä vasikat syövät enemmän ja on tärkeää että kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa syömään. Ryhmäkarsinassa pidettyjä vasikoita on erittäin tärkeää käsitellä, jotta ne tottuvat ihmisiin. Kun kasvatetaan pikkuvasikoita ryhmässä tulee huolehtia siitä, että niillä on tarpeeksi tilaa, mieluummin yli 1,5 m2 eläintä kohti. Ryhmäkoko tulisi pitää pienenä, alle 7 vasikkaa ryhmässä. Vasikoiden tulisi olla suhteellisen samanikäisiä. Niiden makuualustan on oltava ehdottoman kuiva ja pehmeä. Pikkuvasikoita ei suositella laitettavaksi betoniselle rakolattialle ilman kuivikkeita alle kolmen kuukauden ikäisinä. Ilmanlaadusta ja lämpötilasta tulee huolehtia. Vetoa ei saa esiintyä. Hoitaja on tärkein tekijä ryhmäkasvatustavan onnistumiselle. Hoitajalta vaaditaan huolellisuutta, jotta hän huomaa lievätkin sairauden oireet ryhmäkarsinassa. Hyvin hoidettuna pikkuvasikoitten ryhmäkasvatus antaa yhtä hyviä tuloksia, ellei parempiakin, kuin yksilökarsinakasvatus.

Tekstiiliteollisuudessa käytetään merkittäviä määriä kemikaaleja, joista osa on ympäristölle ja terveydelle haitallisia. Tekstiiliteollisuuskehityksen kasvaessa ja kulutuskäytäntöjen kiihtyessä pois heitettävän tekstiilin määrä lisääntyy. Samalla haitalliset kemikaalit vapautuvat saastuttamaan ihmistä ja ympäristöä. Tämä käy ilmi aiemmasta tutkimuksesta, vaikka poistotekstiilien ympärillä tehty tutkimus on muutoin vähäistä. Tämä tutkimus tehdään yritysyhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa määrittämään poistotekstiilien lajittelutyön yhteydessä ilmeneviä terveysvaikutuksia ja sovellettavia testimenetelmiä yrityksen tarpeisiin. Tutkielman tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää kemikaalien, pölyn ja homeen terveysvaikutukset ja ne testimenetelmät, joita tulisi terveysvaikutusten vähentämiseksi tehdä. Muiden tutkimuskysymysten osalta tarkoituksena oli selvittää poistotekstiilien sisältämät merkittävimmät haitalliset kemikaalit ja niiden enimmäisraja-arvot. Näitä tutkittiin tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimussuuntausta ja sen menetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä oli asiantuntijahaastattelu, jossa tietoja kerättiin puolistrukturoidun kysymyksenasettelun kautta neljältä asiantuntijataholta: Turun ammattikorkeakoululta, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta, Työterveyslaitokselta ja Aalto-yliopistolta. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Aineistoa analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto luokiteltiin tutkimuksen kannalta merkittävimpiin teemoihin. Saatuja tuloksia verrattiin olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen. Hengitystievälitteinen altistuminen yksistään pölylle nähtiin merkittävimmäksi terveysriskiksi laitosolosuhteissa. Kemikaalien, pölyn ja homeen aiheuttamien terveysvaikutusten vähentämiseksi soveltuvimpina testimenetelminä nähtiin erilaisten keräävien menetelmien käyttö ja biomonitorointi. On selvää, että poistotekstiilit sisältävät ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja, pölyä ja homeita. Testimenetelmiä hyödyntämällä voidaan terveysriskejä paikantaa ja niiden osuutta työperäisessä altistumisessa vähentää. Tutkimustulosten tieteellisen luotettavuuden lisäämiseksi on suositeltavaa, että laitoksella otetaan käyttöön kokeelliset testausmenetelmät.