Browsing by Subject "tietotekniikka"

Digitalisaation myötä julkiseen keskusteluun on noussut käsite lisätty todellisuus. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan järjestelmää, joka yhdistelee todellisia ja virtuaalisia objekteja todellisessa ympäristössä, toimii interaktiivisesti reaaliajassa ja kohdistaa todelliset ja virtuaaliset objektit toistensa kanssa. Lisättyä todellisuutta voivat hyödyntää kädessä pidettävät, projisoitavat ja päässä pidettävät laitteet. Esimerkiksi lääketieteen, markkinoinnin, tuotekehityksen, tehdastyön ja konehuollon tarpeisiin on kehitetty jo joitain lisättyä todellisuutta hyödyntäviä sovelluksia. Maatalouden alalle sovelluksia on kehitetty erittäin vähän, minkä vuoksi nähtiin tarve tälle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lisätyn todellisuuden hyödyntämiskohteita maataloudessa. Tavoitteena on löytää mahdollisuudet ja kehityskohteet, joissa lisättyä todellisuutta voitaisiin hyödyntää kustannustehokkaasti siten, että sillä olisi myös positiivinen taloudellinen vaikutus maatilan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea eteläpohjalaista viljelijää sekä kolmea asiantuntijaa. Asiantuntijoista kaksi oli erikoistunut maatalousteknologiaan ja yksi ohjelmistotuotantoon. Kaikilla viljelijöillä oli päätuotantosuuntana lypsykarjatalous. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastattelutapana oli teemahaastattelu, koska se soveltuu haastattelutavaksi esimerkiksi silloin, kun ”kysymyksessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue”. Tutkimuksessa saatiin selville useita sovellusideoita, jotka hyödyntäisivät lisättyä todellisuutta. Sovellusideoissa on ajatuksia, joissa lisätty todellisuus on tärkeä osa uudenlaista sovellusratkaisua, ja ajatuksia, joissa lisätty todellisuus esittää uutta tehokasta esitystapaa vanhan esitystavan rinnalle. Hyötyä nähtiin erityisesti päässä pidettävien laitteiden handsfree-ominaisuuksissa. Tutkimuksessa selvisi myös sovellusratkaisujen lisäksi lisättyä todellisuutta ja sen käyttöönottoa koskevia yleisiä asioita esimerkiksi sovellusten suunnittelusta ja käyttöönoton vaikutuksista. Lisäksi tutkimusaineiston pohjalta luotiin SWOT-malli, josta käyvät ilmi lisätyn todellisuuden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat maatalousalalla.

Tutkielman tarkoituksena on arvioida tietotekniikan käytön kognitiivisia vaikutuksia lukion fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Tutkielma on pääasiallisesti kirjallisuuskatsaus, mutta siihen sisältyy myös haastatteluaineiston analyysi. Kirjallisuusosiossa selvitämme, millaisia toimenpiteitä Suomessa on lukiokoulutuksen digitalisaation suhteen tehty, ja pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan digitalisaation nykytilasta. Lisäksi perehdymme tietotekniikan opetuskäyttöä käsittelevään kognitiivisen psykologian tutkimukseen. Määrittelemme oppimisen kognitiivisena prosessina ja käsittelemme tunnetilojen, motivaatiotekijöiden ja psykologisten perustarpeiden merkitystä sen kannalta. Seuraavaksi käymme läpi tutkimustietoa hakukoneiden, sähköisten tekstilajien, sähköisten oppimisympäristöjen ja symbolisen laskennan vaikutuksista muistin, luetunymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja keskittymiskyvyn kaltaisiin kognitiivisiin toimintoihin. Myös tietotekniikan käytön sekä fysiikan ja matematiikan oppimistulosten välinen suhde on tutkielman kannalta keskeinen näkökulma. Kokeellisessa osiossa analysoimme tietotekniikan opetuskäyttöä koskevaa haastatteluaineistoa kirjallisuusosiossa käsiteltyjen havaintojen perusteella. Haastatteluaineisto koostuu viiden suomalaisen lukiossa työskentelevän fysiikan ja matematiikan opettajan haastattelujen yleiskielisistä litteroinneista. Analyysin tavoitteena on avata tutkimuskirjallisuudesta näkökantoja reaalimaailman luokkahuoneisiin. Lisäksi kuulemme opettajien subjektiivisia näkemyksiä digiloikan toteuttamisesta, onnistumisesta ja tulevaisuuden visioista. Tiivistämme tutkimuskirjallisuuden ja haastatteluaineiston pohjalta tekemämme havainnot viideksi nyrkkisäännöksi, joiden tavoitteena on tuoda tietotekniikasta opetustilanteisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa hilliten samalla sen haittavaikutuksia. Säännöissä korostuu erityisesti sähköisten oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen oikeaoppinen suunnittelu sekä niiden luokkahuonekäyttö. Nämä viisi sääntöä määrittelemme seuraavasti: 1. tuetaan opiskelijan itsesäätelyä, 2. luodaan valinnanvapauden illuusio, 3. rakennetaan osaamista jo perusasteella, 4. rajataan tietotekniikalle apuvälineen rooli, ja 5. vältetään digitalisaation pitämistä itseisarvona.

Yksityisyys ja tietosuoja ovat nykyisin keskeisiä perusoikeuksia, joita pidetään välttämättöminä nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Samalla yksityisyys on tutkijoille hankala käsite sen moniulotteisuuden sekä kulttuurin ja aikaan sitoutumisensa vuoksi, eikä yleismaailmallista määritelmää yksityisyydelle ole. Tutkielman rakenne ja taustalla oleva teoreettinen viitekehys pohjautuu oikeustieteilijä James Q. Whitmanin teorialle kahdesta yksityisyydestä, jolla hän kuvaa eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten perustavanlaatuisesti eroavaa suhdetta yksityisyyteen. Tutkimuskysymyksenä on selvittää lähdeaineiston avulla niitä tekijöitä, jotka ovat olleet vaikutta-massa yksityisyyden syntyyn ja kehittymiseen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää muutostekijöitä Whitmanin kuvaaman eron syntymisen taustalla. Varsinai-sesti yksityisyyden synty oikeutena voidaan ajoittaa yksittäiseen Yhdysvalloissa vuonna 1890 julkaistuun oikeustieteelliseen artikkeliin. Yksityisyyttä merkittävästi uudempi oikeus, tietosuoja, syntyi vasta 1960-luvulla tietotekniikan kehittymisen myötä ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin Euroo-passa. Tutkielmassa tarkastellaan niitä teknologisia ja yhteyskunnallisia muutoksia, joiden seurauksena yksityisyys lopulta tunnistettiin itsenäiseksi oikeudeksi ja lopulta perusoikeudeksi toisen maailman-sodan jälkeen ja miten tämä tapahtui. Tarkastelu tapahtuu kontekstuaalisen oikeushistorian keinoin ja tutkielmassa kuvataan ylätasolla yksityisyyden ja tietosuojan kehityskaari 1800-luvulta 1980-luvulle Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja kiinnitetään se luontevilta vaikuttaviin käännepisteisiin. Näitä käännepisteitä tutkielmassa hahmotellaan sen selvittämiseksi, miten yksityisyys oikeudellise-na käsitteenä syntyi uuden ajan alussa common law’n puitteissa Englannissa ja siirtyi siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin ja miten tietosuoja syntyi Atlantin molemmin puolin.