Browsing by Subject "tiheys"

Kahvi on laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin herkkä elintarvike. Kahvin väri- ja kosteuspitoisuus ovat tärkeitä parametreja paahdetun kahvin prosessoinnin ja aistinvaraisen laadun kannalta. NIR-teknologia (engl. near infrared technology) on analysointimenetelmä, joka perustuu infrapunasäteilyyn. NIR-laite lähettää näytteeseen lähi-infrapunasäteilyä, jolloin yhdisteiden kemialliset sidokset absorboivat sitä ja tuottavat värähtelyenergiaa. Tämä absorptio voidaan nähdä näytteelle ominaisesta spektristä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalibroida NIR-laite mittaamaan paahdetusta kahvista väriä, kosteuspitoisuutta ja tiheyttä. Lisäksi tutkittiin kahvin jauhatuksen vaikutusta sen väriin NIR-laitteella ja referenssimenetelmällä. Tässä tutkimuksessa referenssimenetelmänä värin määrityksessä toimi Hunterlab D25LT -värimittari. Kosteuspitoisuuden referenssimenetelmänä oli kuiva-ainepitoisuuden määritys uunissa kuivatuista näytteistä. Tiheyden referenssimenetelmänä toimi mittaukset JEL STAV 2003 Stampfvolumeter -mittarilla, joka antaa hyvän kuvan kahvin tilavuudesta, kun se pakataan vakuumipakkaukseen. Tutkimuksessa käytetty materiaali saatiin paahtimolta. Näytteiden määrä värikalibraatiossa oli 278 kpl, kosteuspitoisuuskalibraatiossa 199 kpl ja tiheyskalibraatiossa 64 kpl. Kalibraatioita arvioitiin vertaamalla referenssituloksia kalibraation ennustettuihin arvoihin. Värikalibraatio saavutti ennustearvon R2 = 0,99, joka on NIR-kalibraatiolla erinomainen. Kosteuspitoisuudelle ennustearvoksi saatiin R2 = 0,91, joka on myös hyväksyttävä, koska kalibraatiossa oli matalat virhearvot. Tiheydelle ennustearvoksi saatiin R2= 0,89, mutta suuret virhearvot lisäsivät kalibraation epäluotettavuutta. Tutkittaessa jauhatuksen vaikutusta väriin havaittiin tilastollisin menetelmin, että mittausmenetelmien keskihajontojen ja keskivirheiden erot olivat hyvin pieniä. t-testipareista havaittiin, että jauhatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. 1-jauhatuksen näytteet olivat kuitenkin väriltään vaaleampia, mikä oli yksi alkuhypoteeseista. NIR-mittaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa mittaamaan paahdetun kahvin väriä ja kosteuspitoisuutta. Tiheyskalibraatio tarvitsisi enemmän referenssimittauksia ollakseen luotettava.

Tutkielmassa perehdytään teknologisen kehityksen, maailmantalouden integraation, osaamisen ja kaupungistumisen välisiin suhteisiin. Alkuperäisenä motivaationa on ollut tutkia taloudellisen toimeliaisuuden tilallisen kasautumisen teoreettisia premissejä sekä kaupungistumisen megatrendiä kehittyneen talouden ja sen alueiden tulokulmasta lähestyen. Tämän seurauksena on päädytty tarkastelemaan sitä, kuinka teknologisen kehityksen ja talouden globalisaation seurauksena kehittyneet taloudet perustavat kilpailukykyään keskeisesti osaamiseen. Osaamisen itsensä tarkastelun lisäksi tavoitellaan sen tilalliseen ulottuvuuteen syventymistä. Toisin sanoen tutkitaan sen kasautumisen potentiaalisia syitä ja seurauksia. Lisäksi pyritään integroimaan työ- ja asuntomarkkinakysymyksiä. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu pitkälti alue- ja kaupunkitaloustieteen keskeisten kontribuutioiden esiin nostamista huomioista. Lisäksi erityisesti työmarkkinoihin ja niiden muutosta seuraavaan talouden rakennemuutokseen liittyvä kirjallisuus on tutkielman kannalta avainasemassa. Aihetta lähestytään vahvasti nimenomaan osaamisen ja teknologisen kehityksen näkökulmasta. Niiden merkitystä voidaan pitää kehittyneen talouden työmarkkinoiden ja tilallisen järjestymisen kannalta kokonaisuudessaan hyvinkin huomattavana. Synteesinä tutkielma koostaa tutkimusalojensa keskeisiä teorioita ja löydöksiä sekä pyrkii kokonaisvaltaisen näkökulman kasaamista tavoitellen asettumaan tutkimiensa taloustieteen kenttien rajapintaan. Tutkielman keskeiset havainnot viittaavat siihen, kuinka osaamiseen ja sen hyödyntämiseen yhdistyvät huomattavan suuret kasautumisedut, minkä merkitys korostuu teknologian ollessa osaamisen kanssa komplementaarista ja sen kehityksen osaamista suosivaa. Etenkin osaamisen näkökulmasta myös kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on monilla tavoin hyvin tärkeää. Liikenneteknologisesta kehityksestä huolimatta matkanteon aikakustannuksilla voidaan historiallisen saavutettavuuden maailmassakin nähdä olevan keskeinen vaikutus osaavaan suurkaupungistumiseen. Suurkaupunkien tiheyteen liittyy voimakkaita keskinäisriippuvuuksia ja takaisinkytkentöjä, jotka voivat entisestään vahvistaa kasautumisvoimia suhteessa hajautumisvoimiin. Pienten kuljetus- ja kommunikaatiokustannusten maailmassa sijainnin merkitys onkin inhimillisestä näkökulmasta usein hyvin keskeinen. Kasvun paikallisuus korostuu luonnonoloista vapaan toiminnan kasvaessa. Toiminnan jopa globaalin skaalauksen helpottumisen seurauksena enimmäkseen markkinatekijöihin perustuvat paikalliset edut ovat usein ratkaisevia. Toisaalta kaupungit ovat asukkaidensa lisäksi fyysisiä rakenteita, mikä tarkoittaa, että niiden tilalliset rajoitteet sekä joustamattomuus toimivat kasvun pullonkaulana. Niihin liittyvät kysymykset ovatkin omiaan korostumaan hyvinkin paikallisen kasvun myötä. Myös elämälaatua tuottavilla mukavuuksilla on keskeinen merkitys aluekehityksen ja kaupunkirakenteiden kannalta. Etenkin paikallinen maa on väistämättä rajallista, mutta yhdyskuntarakenteen joustamattomuuden keventämiseen kykenemisellä voi olla huomattaviakin vaikutuksia tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Luomiensa mahdollisuuksien lisäksi muuttunut toimintaympäristö saattaa kuitenkin aiheuttaa kansantalouksille myös haasteita niiden alueellisestikin epätasaisen kehityksen kautta. Sekä työmarkkinoihin että elämänlaatuun liittyvällä houkuttelevuudellaan suurkaupunkiseudut voivat erottua merkittävällä tavalla muusta kansallisvaltion muista aluetalouksista. Osaltaan ongelmia saattaa aiheuttaa myös huippuosaamisen globaali niukkuus.

β-carotene is a precursor of vitamin A which regulates the functions of the reproductive system and it is also one of the antioxidants that protect fatty acids in cell membrane from the oxidizing effects of free radicals. Based on previous reports the intake of β-carotene may have a positive effect on sperm quality. The purpose of this study was to research the effect of β-carotene in carrot on the quality parameters of semen of young bulls and to find out, if beta-carotene can improve sperm quality so that the sperm doses which meet quality requirements can be collected earlier. In the experimental setup 38 bulls were divided into pairs. The bulls in the experimental group were given 2 kg of carrots per day since the age of 34 weeks. The vitamin A and the energy intake during the experiment followed feeding recommendations for bulls. The energy content of carrots did not have a significant effect on the energy intake of the bulls in the experimental group. Sperm viability, motility, and sperm density of bull's semen were determined both before and after freezing. Semen below the quality limits were not frozen (sperm density ≤ 500 million sperm cells / ml, viability and motility ≤ 70%). The results were examined from bulls aged 37-52 weeks. Statistical testing was performed by analysis of variance (Mixed procedure in SAS software). The quality of the sperm improved in all the measured quality parameters as the bull grew. There were no differences between feeding groups in sperm density, viability, motility, ejaculate volume, sperm count and proportion of rejected samples before freezing. The first approved sample tended to be earlier in the control group than in the experimental group (307 vs. 324 days, P = 0.07). After freezing the sperm, density in the experimental group was tended to be higher (61.4 vs. 64.1 million sperm / ml, P = 0.07). Sperm viability was higher in the control group (64.4 vs. 57.7%, P = 0.002). There was no difference in sperm motility or daily growth of bulls between the feeding groups. Blood β-carotene concentration was higher (P = 0.002) in the experimental group in the end of the experiment. The testicular circumference was tended to be larger in the control group (p = 0.099). β-carotene increased sperm density, but sperm viability was higher in the control group. β-carotene had no effect on sperm motility. β-carotene did not improve sperm quality in a way that would allow to collect high-quality sperm doses from younger bulls. The age difference of the bulls at the time of first approved sample most likely did not result from β-carotene but from the differences in the onset of puberty.