Browsing by Subject "trauma"
Now showing items 1-20 of 44
-
A Contemporary Ballade : Kaija Saariaho's Ballade for Solo Piano as a Narrative of Guilt and Trauma (2018)Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.
-
A Contemporary Ballade: Kaija Saariaho's Ballade for Solo Piano as a Narrative of Guilt and Trauma (2018)Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.
-
(2019)ABSTRACT Purpose; The investigators hypothesized that the role of alcohol in facial fracture etiology and patients’ daily life may be underestimated. Methods; A prospective cross-sectional study was conducted. Alcohol consumption habits were evaluated according to brief intervention and the data was collected with a constructed questionnaire and interview. After review of the patient records, a case-related data collection was performed with the primary predictor variables being mechanism of injury; fracture type; associated injury (any). Outcome variables were alcohol involved in injury (yes/no) and heavy alcohol use (yes/no). The explanatory variables were gender and age. Descriptive and bivariate statistics were computed, and the P value was set at .05. Results; A total of 166 patients were included in the study. 55% of patients reported being under the influence of alcohol during the injury. Alcohol was involved most often in males (P = .0006) and younger age groups (P < .0001); however, it was present in 22% of the cases among the elderly as well. 17% of patients reported heavy alcohol use habits. The majority of the interpersonal violence events had taken place under the influence of alcohol (84%, P < .0001). Patients who were under the influence of alcohol during injury were more often heavy users (P < .0001). There was no correlation between alcohol involvement during injury and associated injuries or type of fracture. Conclusions; The role of alcohol among facial fracture etiology is considerably high. A brief intervention of alcohol should be included routinely in patient care to identify and, if necessary, address the patient's alcohol use in heavy drinkers and to obtain more evidence about the role of alcohol in facial fracture etiology.
-
(2022)Abstract Faculty: Faculty of Arts Degree programme: MA Programme in English Studies Study track: General Line Author: Salla-Mari Ackrén Title: Ceremony: Representing Native American Cultures through Trauma and Healing Level: Master’s Thesis Month and year: May 2022 Number of pages: 48 Keywords: Native American literature, Native American culture, trauma, healing, colonialism, war traumas, Leslie Marmon Silko Supervisor or supervisors: Merja Polvinen Where deposited: Helsinki University Library Additional information: - Abstract: This thesis reviews a Native American novel, Ceremony, published by Leslie Marmon Silko in 1977. In her narration, Silko mixes traditional Laguna poems with the experiences of the contemporary protagonist, Tayo, relayed in prose. With this reading, I want to raise awareness of Ceremony and its real-life themes for Native Americans, such as cultural crisis, post-colonial traumas, and mental health problems, along with the importance of nature and animals in Native American cultures. As a group of minorities, Native American literature has not always received the respect and understanding it deserves, which is why I want to raise awareness about Native American culture and the traditions influencing it. In this thesis I use a close reading method to analyze the protagonist Tayo, who has an identity crisis between Anglo American and Laguna cultures. Tayo also suffers from post-traumatic stress disorder and an alcohol problem due to his experiences in the Pacific theatre in World War II. I analyze his cultural identity development with the help of the narratological theories of James Phelan (1989), the effects of colonialism analysed by Patrick Hogan (2000) and discuss his war traumas with the help of theories by Cathy Caruth (1996) and Suzanne LaLonde (2018). At the beginning of the novel, Tayo blames himself for surviving a war that killed his cousin and for the droughts in his pueblo. He is taken to a Native American ceremony to heal from his depression. However, the first, traditional ceremony does not help him. Instead, the second medicine man, Betonie, performs a ceremony that combines traditional rituals to modern world problems (the war and colonialism), which gradually heals Tayo. During his journey to healing, he has many confrontations, for instance with his alcoholic war veteran friends. However, Tayo benefits from mythical guides along his journey, such as Betonie, a woman called Ts’eh, and Tayo’s lost cattle. At the end of the novel, when Tayo heals and finds his place in Laguna society, also the rains come back, emphasizing the succeeded ceremony, and healing in both the individual and the Native American culture as a whole.
-
(2022)Abstract Faculty: Faculty of Arts Degree programme: MA Programme in English Studies Study track: General Line Author: Salla-Mari Ackrén Title: Ceremony: Representing Native American Cultures through Trauma and Healing Level: Master’s Thesis Month and year: May 2022 Number of pages: 48 Keywords: Native American literature, Native American culture, trauma, healing, colonialism, war traumas, Leslie Marmon Silko Supervisor or supervisors: Merja Polvinen Where deposited: Helsinki University Library Additional information: - Abstract: This thesis reviews a Native American novel, Ceremony, published by Leslie Marmon Silko in 1977. In her narration, Silko mixes traditional Laguna poems with the experiences of the contemporary protagonist, Tayo, relayed in prose. With this reading, I want to raise awareness of Ceremony and its real-life themes for Native Americans, such as cultural crisis, post-colonial traumas, and mental health problems, along with the importance of nature and animals in Native American cultures. As a group of minorities, Native American literature has not always received the respect and understanding it deserves, which is why I want to raise awareness about Native American culture and the traditions influencing it. In this thesis I use a close reading method to analyze the protagonist Tayo, who has an identity crisis between Anglo American and Laguna cultures. Tayo also suffers from post-traumatic stress disorder and an alcohol problem due to his experiences in the Pacific theatre in World War II. I analyze his cultural identity development with the help of the narratological theories of James Phelan (1989), the effects of colonialism analysed by Patrick Hogan (2000) and discuss his war traumas with the help of theories by Cathy Caruth (1996) and Suzanne LaLonde (2018). At the beginning of the novel, Tayo blames himself for surviving a war that killed his cousin and for the droughts in his pueblo. He is taken to a Native American ceremony to heal from his depression. However, the first, traditional ceremony does not help him. Instead, the second medicine man, Betonie, performs a ceremony that combines traditional rituals to modern world problems (the war and colonialism), which gradually heals Tayo. During his journey to healing, he has many confrontations, for instance with his alcoholic war veteran friends. However, Tayo benefits from mythical guides along his journey, such as Betonie, a woman called Ts’eh, and Tayo’s lost cattle. At the end of the novel, when Tayo heals and finds his place in Laguna society, also the rains come back, emphasizing the succeeded ceremony, and healing in both the individual and the Native American culture as a whole.
-
(2020)Previous research has shown that colonization had profound impacts on precolonial Indigenous communities in North America. From the first contact, the explorers’ perception was colored by Eurocentric ideas rooted in European social systems, religion, cultures, and values, which called into question the moral worth and very humanity of Indigenous peoples. In Canada, colonialism introduced Indigenous peoples with a new social order, including new political, social, cultural, and economic structures, as well as a new stigmatized Indigenous identity, which became foundational for subsequent laws, policies, and institutional practices that aimed to erase those very elements deemed problematic. In Canada, Indigenous people have since colonization persistently suffered from poorer health compared to settler and more recent immigrant populations. Research points to both proximal and distal determinants behind the disparities documented in Indigenous health, and suggests that along with contemporary socioeconomic conditions, the distal factors of colonialism, virgin soil epidemics, and policies of subjugation and assimilation have been traumatic and have contributed negatively to the contemporary Indigenous population’s health. This research thesis is located in the field of medical anthropology and examines health, illness, and healing as culturally shaped, personal, embodied, and shared experiences, meanings, and illness realities. The theory used this thesis rests on an embodied meaning-centered approach of illness, which suggests that elements from the psychobiological, sociocultural, symbolic, political, and historical experiential realms blend to form a network of meanings for a sufferer, an embodied experience of an illness world that is shared as part of a community. Situated in the context of colonial history and present health disparities, the research questions of this thesis center on discovering major themes of embodied experiences and meanings of health, illness, and healing in an urban Indigenous community. Altogether eight weeks of daily ethnographic fieldwork was conducted in an Indigenous urban community in Vancouver, Canada, in the spring of 2017. The data for this thesis consisted of fieldnotes, ten individual interviews and one group interview, taped public speeches, photographs, and videos. A thematic analysis identified six significant categories of embodied meanings and experiences of health, illness, and healing in community narratives: colonization and colonialisms, colonization traumas, structural violence, survivance and resilience, reconciliation, and healing with culture. This thesis establishes that colonization and various colonialisms with policies of subjugation and assimilation are seen by community members as profoundly traumatic events with negative impacts on health that persist intergenerationally to this day. Collective memories of colonization and colonialisms inform what it once meant to be healthy, how communities became sick, and how they can become healthy again. Due to contemporary experiences of structural violence and racism, Indigenous community members continue to experience Canada as an enduring colonial space. Healing for community members is achieved by decolonizing minds from the once stigmatized identities introduced by colonization and by reindigenizing their world through reintroducing the original cultures and cultural identities back into their daily practices and healing their perceptions of the self.
-
(2020)Previous research has shown that colonization had profound impacts on precolonial Indigenous communities in North America. From the first contact, the explorers’ perception was colored by Eurocentric ideas rooted in European social systems, religion, cultures, and values, which called into question the moral worth and very humanity of Indigenous peoples. In Canada, colonialism introduced Indigenous peoples with a new social order, including new political, social, cultural, and economic structures, as well as a new stigmatized Indigenous identity, which became foundational for subsequent laws, policies, and institutional practices that aimed to erase those very elements deemed problematic. In Canada, Indigenous people have since colonization persistently suffered from poorer health compared to settler and more recent immigrant populations. Research points to both proximal and distal determinants behind the disparities documented in Indigenous health, and suggests that along with contemporary socioeconomic conditions, the distal factors of colonialism, virgin soil epidemics, and policies of subjugation and assimilation have been traumatic and have contributed negatively to the contemporary Indigenous population’s health. This research thesis is located in the field of medical anthropology and examines health, illness, and healing as culturally shaped, personal, embodied, and shared experiences, meanings, and illness realities. The theory used this thesis rests on an embodied meaning-centered approach of illness, which suggests that elements from the psychobiological, sociocultural, symbolic, political, and historical experiential realms blend to form a network of meanings for a sufferer, an embodied experience of an illness world that is shared as part of a community. Situated in the context of colonial history and present health disparities, the research questions of this thesis center on discovering major themes of embodied experiences and meanings of health, illness, and healing in an urban Indigenous community. Altogether eight weeks of daily ethnographic fieldwork was conducted in an Indigenous urban community in Vancouver, Canada, in the spring of 2017. The data for this thesis consisted of fieldnotes, ten individual interviews and one group interview, taped public speeches, photographs, and videos. A thematic analysis identified six significant categories of embodied meanings and experiences of health, illness, and healing in community narratives: colonization and colonialisms, colonization traumas, structural violence, survivance and resilience, reconciliation, and healing with culture. This thesis establishes that colonization and various colonialisms with policies of subjugation and assimilation are seen by community members as profoundly traumatic events with negative impacts on health that persist intergenerationally to this day. Collective memories of colonization and colonialisms inform what it once meant to be healthy, how communities became sick, and how they can become healthy again. Due to contemporary experiences of structural violence and racism, Indigenous community members continue to experience Canada as an enduring colonial space. Healing for community members is achieved by decolonizing minds from the once stigmatized identities introduced by colonization and by reindigenizing their world through reintroducing the original cultures and cultural identities back into their daily practices and healing their perceptions of the self.
-
(2018)I nuläget är över 65 miljoner människor på flykt från sina hem, varav hälften är barn under 18 år. Många av barnen reser ensamma eller separeras från sina familjer under flykten. Ensamkommande flyktingbarn definieras som personer under 18 år som anländer utan sina föräldrar. Till Europa anlände år 2015 runt 80 000 ensamkommande flyktingbarn. Syftet med denna avhandling är att på basis av tidigare studier beskriva förekomsten av psykisk ohälsa hos ensamkommande flyktingbarn och identifiera risk-och skyddsfaktorer som påverkar deras psykiska hälsa. Denna avhandling genomförs som en litteraturstudie. Resultatet visar att de vanligaste psykiska symtomen hos ensamkommande flyktingbarn är relaterade till ångest, depression och posttraumatiskt stressyndrom. Tre centrala riskfaktorer som inverkar på barnens psykiska hälsa identifierades: traumatiska upplevelser, social isolering och samhälleliga faktorer. Traumatiska upplevelser var den faktor som i högsta grad ökar risken för psykisk ohälsa men även migrationsprocessen i det nya landet hade stor inverkan. Vidare identifierades tre skyddsfaktorer som inverkar på barnens psykiska hälsa: socialt stöd, skolan och individuella copingstrategier. Det sociala stödet kunde komma från familj, vänner eller professionella. Individuella copingstrategier, som positiv attityd och tron har även visat sig ha stor betydelse för barnens psykiska hälsa. Det är viktigt att vuxna som kommer i kontakt med ensamkommande flyktingbarn har kunskap om barnens situation och psykiska hälsa för att kunna förebygga psykisk ohälsa. Det skulle även vara viktigt med ett bättre samarbete mellan olika instanser, eftersom många av barnen uppger att de känner sig ensamma trots att de är omgivna av många stödpersoner.
-
(2023)Människan är mest sårbar i barndomen då utvecklingen är mest betydande. Ogynnsamma barndomsupplevelser, så som bland annat misshandel, försummelse och missbruk i hemmet, kan skada barnet på många olika sätt. Mitt syfte med denna avhandling är att på basis av tidigare forskning redogöra för hur barndomstrauma i hemmet inverkar på 1) barnets kognitiva, sociala och emotionella utveckling och 2) den sociala identiteten. Arbetet genomförs som en litteraturöversikt av befintlig forskning och empiriska studier inom ämnet och källorna härstammar från socialpsykologiska och barnpediatrikiska journaler. Flera av studierna som används baserar sig på den kända CDC-Kaiser ACE-forskningen. Resultaten tyder på att förekomsten av ogynnsamma barndomsupplevelser är hög. Ungefär en av åtta personer har upplevt fyra eller flera barndomstrauman hemma någon gång i sin barndom, vilket tyder på en väldigt hög förekomst av ogynnsamma barndomstrauman i hemmet. Till ogynnsamma barndomsupplevelser räknas fysiska, psykiska och sexuella övergrepp, föräldrars psykiska ohälsa, missbruk i hemmet, våld mot modern, föräldrarnas separation eller skilsmässa, kriminalitet i hemmet samt fysisk och psykisk försummelse. Resultaten visar även att dessa ogynnsamma barndomsupplevelser kan ha en skadlig effekt på barnets utveckling. Det finns ett samband mellan sexuell och fysisk misshandel och försämrad social kognition. Dessutom tyder studier på att personer som upplevt barnmisshandel visar fler tecken på emotionell dysreglering än personer som inte upplevt barnmisshandel. Dessutom har personer som växt upp med ogynnsamma barndomsupplevelser en större risk för att drabbas av psykiska sjukdomar, som bland annat depression i vuxendomen. Studier har även hittat en positiv korrelation mellan ACE:s och självmordsbeteende, depression, ensamhet, stress och en negativ korrelation med självuppfattning och självförtroende. Alla barn blir dock inte drabbade av dessa negativa effekter, då den individuella resiliensen och den posttraumatiska tillväxten hindrar människan från att drabbas hårt.
-
(2018)Familjevåld ett allvarligt socialt problem som har en tendens att bli generationsöverskridande. Tidigare forskning har visat att ett tidigt ingripande är viktigt när det gäller att få stopp på familjevåld. För att kunna ingripa måste man ha kunskap om kännetecken för våld och vilka faktorer som ökar risken för att våldet fortsätter över generationsgränserna. Med denna kandidatavhandling vill jag öka förståelsen för hur familjevåld kan bli generationsöverskridande. Jag vill med avhandlingen få svar på frågan ”Hur kan man som socialarbetare identifiera riskfaktorer för generationsöverskridande våld enligt litteraturen?”. Jag har genom en litteraturöversikt kartlagt de faktorer som enligt socialarbetare i litteraturen ökar risken för att personer som upplevt familjevåld i barndomen senare i livet använder sig av våld i den egna familjen. Fenomenet granskas ur ett socialarbetarperspektiv. Centrala utgångspunkter för avhandlingen är generationsöverskridande, trauma och riskfaktorer. Enligt litteraturen har socialarbetare bedömt att långvarig utsatthet, missbruk och psykisk ohälsa, samt komplexa kombinationer av problem är riskfaktorer som kan leda till att familjevåld blir generationsöverskridande. Problemens komplexitet och ackumulering av problem är tydliga riskfaktorer för generationsöverskridande enligt litteraturen. Problemen förekommer sällan i enskild, isolerad form, utan det är frågan om komplexa härvor som är svårlösta då många faktorer samtidigt ska tas i beaktande. Sammankopplingen med missbruk är en central riskfaktor. Även marginalisering och svaga sociala nätverk ökar risken.
-
(2024)Tavoitteet: Post-traumaattista stressihäiriötä, eli PTSD:tä, sairastavilla esiintyy runsaasti heikkoa hoitovastetta. Häiriön yksilöllistä oireilua saattavat hallita traumaan liittyvät tunnetilat, jolloin niiden uniikkeihin toimintamekanismeihin tulisi kohdentaa tarkoin valittua hoitoa. Yksi näistä PTSD:ssä usein toistuvista, hallitsevista tunnetiloista on häpeä. Itsemyötätunnon harjoittamista tulisi tutkia häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa, sillä niiden on todettu lieventävän häpeälle tyypillisiä itsekriittisiä ja itseä tuomitsevia toimintamalleja. Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on selvittää, auttavatko itsemyötätuntoiset menetelmät häpeäpainotteisen PTSD:n oirekuvan lievittymisessä. Samalla kartoitetaan PTSD-oireiden, häpeän ja itsemyötätunnon välisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä sekä selvitetään, vaikuttaako itsemyötätuntoisuus eri tavoin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Google Scholar, Ovid Medline, PubMed sekä Helka -tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olivat “ptsd”, “self-compassion”, “shame” ja “trauma”. Tulokset ja johtopäätökset: Itsemyötätuntoiset menetelmät vaikuttivat lupaavilta häpeäpainotteisen PTSD:n hoidossa. Traumaan liittyvä häpeä sääteli itsemyötätunnon ja PTSD-oireiden välistä yhteyttä. PTSD-oireet, häpeä ja itsemyötätunto ilmensivät mielekkäitä kahdenkeskisiä yhteyksiä. Lisäksi itsemyötätuntoisuus osoitti samankaltaista yhteyttä niin geneeriseen kuin traumaan liittyvään häpeään. Tulokset itsemyötätunnon traumaan liittyvää häpeää sekä siitä kärsivien PTSD-oireita lievittävistä vaikutuksista saattavat olla yleistettävissä ainoastaan interpersonaalista väkivaltaa kokeneisiin yksilöihin. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää itsemyötätunnon ja häpeäpainotteisen PTSD:n yhteyttä myös toisenlaista traumaa kokeneiden populaatiossa sekä keskittää huomioita erilaisiin PTSD:tä ylläpitäviin ja sen oirekuvaa hallitseviin tunnetiloihin.
-
(2017)Lapsen menettäminen on yksi elämän vaikeimmista kriiseistä. Uskonnollisuuden merkityksen sanotaan nykypäivänä vähentyneen, mutta vaikeissa elämäntilanteissa siitä voidaan saada myös lohtua ja turvaa. On tutkittu, että joidenkin ihmisten uskonnollinen ajattelu aktivoituu haastavissa elämänvaiheissa. Tutkimuskysymyksenä selvitettiin mitä uskonnollisuus merkitsee lapsensa menettäneille, ja millaisia uskonnollisia kokemuksia heillä on. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, mitä uskonnollisuus lapsen kuoleman kokeneiden mukaan on ja miten se on muuttunut heidän elämänkokemustensa myötä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisia uskonnollisia merkityksiä he ovat antaneet kokemuksilleen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 12 lapsensa menettänyttä. Haastateltavat löydettiin lumipallo-otannan avulla. Haastattelut toteutettiin kesä-lokakuun 2016 aikana. Aineisto analysoitiin abduktiivisella eli teoriaohjaavalla analyysilla. Tutkimustulokset jaettiin uskonnollisiin käsityksiin, käyttäytymiseen ja kokemuksiin eli elämyksiin. Tulosten mukaan haastateltavat olivat saaneet melko uskonnollisen kasvatuksen. Uskonnollisuutta oli pohdittu paljon ja uskonnollisista käsityksistä kerrottiin runsaasti. Uskonnollisuus koettiin henkilökohtaisena, vapauttavana ja koko elämän läpäisevänä korkeamman voiman antamana turvana sekä johdatuksena. Uskonnollisuudesta esiintyi sekä myönteisiä että kielteisiä käsityksiä. Uskonnollisena käyttäytymisenä kuvattiin pääasiassa lapsen kuoleman aikaisia rituaaleja. Tulosten mukaan uskonnolliset elämykset olivat yleisiä, yhteensä kerrottiin 37 eri elämyksestä. Elämyksinä kerrottiin tunteista, tietoisuudesta tai muista aistimuksista siitä, että joku johdattaa, tapahtuu ihmeitä tai että pidetään huolta. Elämyksinä kuvattiin myös unia sekä konkreettisia tapahtumia, joita pidettiin uskonnollisesti merkityksellisinä. Elämykset jaettiin tuloksissa Starkin ja Glockin uskonnollisen taksomian mukaisiin intensiteetin asteisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki haastatellut olivat jollain tavalla uskonnollisia. Suurin osa kertoi uskovansa Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan. Haastatellut käyttivät uskonnollista termistöä ja olivat tulkinneet lapsen menettämisen lisäksi myös monenlaisia muita elämänkokemuksiaan uskonnollisesti. Lapsen menetyksen voidaan ajatella herkistäneen uskonnollisille kokemuksille ja tämä herkkyys oli säilynyt useammalla haastatellulla.
-
(2017)Lapsen menettäminen on yksi elämän vaikeimmista kriiseistä. Uskonnollisuuden merkityksen sanotaan nykypäivänä vähentyneen, mutta vaikeissa elämäntilanteissa siitä voidaan saada myös lohtua ja turvaa. On tutkittu, että joidenkin ihmisten uskonnollinen ajattelu aktivoituu haastavissa elämänvaiheissa. Tutkimuskysymyksenä selvitettiin mitä uskonnollisuus merkitsee lapsensa menettäneille, ja millaisia uskonnollisia kokemuksia heillä on. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, mitä uskonnollisuus lapsen kuoleman kokeneiden mukaan on ja miten se on muuttunut heidän elämänkokemustensa myötä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisia uskonnollisia merkityksiä he ovat antaneet kokemuksilleen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 12 lapsensa menettänyttä. Haastateltavat löydettiin lumipallo-otannan avulla. Haastattelut toteutettiin kesä-lokakuun 2016 aikana. Aineisto analysoitiin abduktiivisella eli teoriaohjaavalla analyysilla. Tutkimustulokset jaettiin uskonnollisiin käsityksiin, käyttäytymiseen ja kokemuksiin eli elämyksiin. Tulosten mukaan haastateltavat olivat saaneet melko uskonnollisen kasvatuksen. Uskonnollisuutta oli pohdittu paljon ja uskonnollisista käsityksistä kerrottiin runsaasti. Uskonnollisuus koettiin henkilökohtaisena, vapauttavana ja koko elämän läpäisevänä korkeamman voiman antamana turvana sekä johdatuksena. Uskonnollisuudesta esiintyi sekä myönteisiä että kielteisiä käsityksiä. Uskonnollisena käyttäytymisenä kuvattiin pääasiassa lapsen kuoleman aikaisia rituaaleja. Tulosten mukaan uskonnolliset elämykset olivat yleisiä, yhteensä kerrottiin 37 eri elämyksestä. Elämyksinä kerrottiin tunteista, tietoisuudesta tai muista aistimuksista siitä, että joku johdattaa, tapahtuu ihmeitä tai että pidetään huolta. Elämyksinä kuvattiin myös unia sekä konkreettisia tapahtumia, joita pidettiin uskonnollisesti merkityksellisinä. Elämykset jaettiin tuloksissa Starkin ja Glockin uskonnollisen taksomian mukaisiin intensiteetin asteisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki haastatellut olivat jollain tavalla uskonnollisia. Suurin osa kertoi uskovansa Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan. Haastatellut käyttivät uskonnollista termistöä ja olivat tulkinneet lapsen menettämisen lisäksi myös monenlaisia muita elämänkokemuksiaan uskonnollisesti. Lapsen menetyksen voidaan ajatella herkistäneen uskonnollisille kokemuksille ja tämä herkkyys oli säilynyt useammalla haastatellulla.
-
(2020)The purpose of this study is to examine what kind of trauma symptoms are shown to a teach-er when pupils have been previously living in a war zone or a conflict area. In addition, the purpose of this study is to examine what kind of working methods elementary school teachers have with traumatized pupils. The research questions are: How can war trauma affect a pri-mary school child? What good practices can be found for those working in primary school to work with a child who has experienced a war trauma? The study examines experiences of the appearance of war trauma in the school environment and good practices for working with children. Previous studies show that children living in conflict areas have a wide range of trauma experiences. Previous research also shows that a child’s mental well-being is im-portant to his or her learning. The theoretical framework of this study is described in the beginning of the study. The theoret-ical framework consists the definition of trauma, childhood and trauma, child and resilience and living in a war zone or a conflict area as a child. It also describes the importance of the pupil's mental well-being in learning and the teacher's support measures in primary school. In the interviews, the interviewees presented their experiences of working with traumatized chil-dren and their thoughts on good ways to work with children. Data analysis was the method of analysis in this study. Based on the results, teachers and others working with children had a variety of experiences working with children who came from conflict areas to Finland. They also had good practises to support these children. The study emphasizes the role of safe adults and safe environ-ments. The study also emphasizes individual working methods with each pupil.
-
(2018)The purpose of this study was to explore the relationship between attachment and childhood traumatic experiences in psychological development. Previous studies have shown that the quality of parent-child relationship and traumatic childhood experiences have an impact on the child's psychological development. The following research questions were raised to reveal the main phenomena of the research: 1) What is the link between attachment and psychological development? 2) What is the link between childhood traumatic experiences and psychological development? The hypothesis was that the quality of attachment and the traumatic experiences in childhood had an impact in child’s psychological development and at worst these factors can cause far-reaching psychological problems of mental deficiencies. In this research qualitative method was used. The study was conducted as a descriptive lit-erature review. The study material consisted of two doctoral theses and one longitudinal study, and the method of analysing the material was a material-based qualitative content analysis. The results of the study are in line with previous studies. Based on the selected studies, the attachment relationship and childhood trauma experiences were related to the child's psy-chological development. Studies showed that the quality of attachment was influenced by cognitive development and psychological well-being. Experiences of violence were classi-fied as childhood trauma. Violent experiences influenced children's mental health and social relationships. Violence in family circumstances led to internal i.e. emotional symptoms and external i.e. behavioural symptoms. Consequences of military violence were linked to post-traumatic stress disorder and symptoms of depression. This research provides information on the psychological development factors of children and their connection to mental well-being and behaviour. In the future, interactions of the factors affecting psychological development with the child's wide-ranging area of expertise especial-ly in kindergarten context could be viewed more extensively. It could also be interesting to find out how kindergarten staff identifies psychological disorders and what kind of tools do they have to encounter and support children suffering from mental disorders.
-
(2020)I study the incarnated complexes of temporality in Kazuo Ohno’s (1906-2010) late work, especially the performance Admiring La Argentina, which I saw in 1982. The research problem is the unsuitability of discourses concerning the pathic puzzle and miracle of this dance. To my knowledge, there is no research tackling the complex of temporalities and the non-measurable temporality of subjectivity. My research tools and theoretical-methodological base come from the concepts of metamodeling of subjectivity from F. Guattari’s Chaosmose as well as Agamben’s theory of the epistemic and methodical paradigm. I place Ohno’s solo dance into a specific microtemporality, which I name dis≈tanssi, and the constructive event loci, a photograph, which I name ins-tanssi. I also depict different qualities of dis≈tanssi: the dis-tango and the ambi-waltz. Ohno’s performance with its dis-forming and the virtual auditorium assemblage are Guattarian aesthetic-ethic paradigms for enriching subjectivity, for which there is a practical need in societies subdued by capital. I study the incarnated multitemporality of Ohno’s dance as well as the attaining of the non-discursive part of the (Guattarian) collective and individual subjectivity in Ohno’s work. This pursuit occurs through the linguistic bridges I have collected. A component of the study is a virtual spectator composition, a foyer, a waiting place, which consists of a collective breath and some named and anonymous expectators, singular pieces of art as aesthetic Agambenian paradigms. My main question was answered, namely how the trauma and miracle that were experienced after K. Ohno’s performance could be named, as well as how they happened: it was about a miracle or a complex of miracle and trauma. My secondary question was how and in what kind of an ontological context to study the pathic, non-discursive part of subjectivity. A new paradigm method and new concepts, a new aesthetic context and approaching the performance as an idiosyncratic process of becoming written answered the secondary, methodological question. My own aesthetic research application was formed as a result of this study, combining Guattari and Agamben’s paradigms and providing a new ontological context, making space for the uniqueness of the research subject. As the methodological result, a new set of concepts describing the dance and the expectators, was formed from Ohno’s idiosyncratic dance. Additionally, I dis-formed the performance by introducing diverse, idiosyncratic linguistic bridges.
-
(2017)Sexuell misshandel har varit ett globalt problem genom tiderna. Problemets prevalens och räckvidd har även regelbundet aktualiserats då olika fall av sexuell misshandel nått medierna. Sexuell misshandel har främst utforskats ur misshandlarens synvinkel i form av egenskaper som gör en individ till en misshandlare. Man har också undersökt konsekvenserna av sexuell misshandel en hel del, men främst har man iakttagit konsekvenserna av sexuell misshandel av barn. Syftet med denna avhandling är att på basis av tidigare forskning undersöka konsekvenserna av sexuell misshandel för barn, ungdomar och vuxna. Jag har valt att dessutom inrikta mig på sociala konsekvenser av sexuell misshandel. Avsikten med denna åtskillnad av åldersgrupperna är att kunna synliggöra skillnader i konsekvenserna beroende på åldern då misshandeln inträffar och därav att kunna lyfta fram brister i dagens behandling av offer. Idag behandlas ofta offer i samma ålder på samma sätt trots att deras symtom är olika på grund av att de misshandlats vid olika tidpunkter i sina liv. Avhandlingen är en litteraturstudie som baserar sig på litteratur och artiklar som behandlar området i fråga och som valts ut enligt på förhand bestämda urvalskriterier. Resultaten visar att de sociala konsekvenserna för det mesta är olika i de olika ålderskategorierna. Konsekvenserna överlappar varandra delvis medan specifika konsekvenser också är karakteristiska för varje ålderskategori skilt för sig. De sociala konsekvenserna visade sig vara många och mängden konsekvenser verkar vanligen vara färre för ett offer i en högre ålder. Avhandlingen sammanfattar resultaten kring de sociala konsekvenserna av sexuell misshandel samt bekräftar att det finns skillnader i konsekvenserna beroende på offrets ålder då misshandeln inträffar. Därmed bör offrets ålder då misshandeln inträffade beaktas vid uppgörandet av behandlingsplan. Avhandlingen bidrar till existerande litteratur genom att ta upp specifikt de sociala konsekvenserna av sexuell misshandel och dessutom i tre olika ålderskategorier var för sig. Dessutom bidrar avhandlingen med kunskap kring traumats utveckling och sexuell misshandel som fenomen.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää sitä, ilmeneekö traumoja kokeneiden lasten koulunkäynnissä haasteita ja mikäli ilmenee, millaisia nuo haasteet ovat ja miten opettaja voisi oppilasta tukea. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Miten alakouluikäisen traumatausta voi vaikuttaa hänen koulutyöskentelyynsä? Millaisia hyviä käytänteitä alakoulussa työskenteleville löytyy työskentelyyn trauman kokeneen lapsen kanssa? Tutkielman tarkoitus on selvittää niitä keinoja, joita alakoulussa on käytössä traumataustaisten lasten tukemiseen sekä selvittää sitä, kuinka alakouluikäisen traumatausta vaikuttaa hänen koulutyöskentelyynsä. Menetelmät. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin aiheeseen liittyvää teoria- ja tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin materiaalia sekä Internetin tutkimusartikkelien hakupalveluiden avulla, että kirjastossa tehtävällä tiedonhaulla. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa analysoitiin lukien ja erilaisia tietolähteitä keskenään verraten. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opettajilla on erilaisia mahdollisuuksia tukea lasten koulunkäyntiä ja oppimista. Opettajilla on erilaisia välineitä lasten tukemiseen ja toiminnassa on huomioitava yksilöiden eroavaisuudet.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1995)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää luonnonvaraisten kanalintujen kuolinsyitä w.1983-1993. Vastaava tutkimus tarhattujen kanalintujen osalta on tehty vuosilta 1980-1989 ( Hielm ja Nyberg 1991 ). Aineisto kerättiin Helsingin EELA:n arkistoista. Aluelaboratorioiden ( Kuopio, Seinäjoki ja Oulu ) aineisto kerättiin vuodesta 1986 alkaen. Työn kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan eri kuolinsyiden aiheuttajia ja niiden ominaisuuksia. Erityisesti käsitellään miten kyseiset tekijät osallistuvat kanalintujen menehtymiseen ja mekanismeja, joilla kuolema aiheutuu. Lisäksi pohditaan kanalintujen kuolevuutta vuodenaikoihin nähden. Tutkielmaosassa pyrittiin selvittämään kanalintujen kuolemaan johtanut pääasiallinen syy. Osassa tapauksista kuolinsyy joko ei selvinnyt tutkimuksissa tai sitä ei voitu selvittää näytteen pilaantumisen vuoksi. Kanalintujen kuolinsyyt jaettiin neljään pää kategoriaan:Traumat, Loissairaudet, Infektiotaudit ja ryhmään Muut kuolinsyyt. Lisäksi kuolinsyyt jaoteltiin ryhmän sisällä vielä tarkempiin osiin. Aineistossa vertailtiin myös eri lajien ja sukupuolten välisiä osuuksia tilastoissa. Tilastoista analysoitiin lisäksi vuodenaikaisvaihtelujen vaikutus näytemääriin. Aineistosta saatiin analysoitaessa tulos, jonka mukaan yli puolet kanalinnuista ovat kuolleet trauman aikaansaamiin vammoihin. Infektiotaudit ja muut kuolinsyyt ovat kuolinsyytilastossa harvinaisempia. Pienin osuus on loistaudeilla. Tutkimuksen tuloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä kuolinsyiden osuuksista luonnossa; tulos on vain suuntaa antava.
Now showing items 1-20 of 44