Browsing by Subject "tyroksiini (T4)"

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on yleinen sairaus Suomessa: tilastojen mukaan vuonna 2019 sitä sairasti n. 337 370 henkilöä. Hypotyreoosin diagnostiikassa käytetään avuksi hypotalamus-aivolisäke-akselin negatiivista säätelyjärjestelmää. Pääasialliseksi laboratoriotestiksi on vakiintunut TSH ja sen lisäksi usein mitataan myös T4-V eli tyroksiini, joka kertoo vapaan tyroksiinin määrän veressä. Tämän lisäksiotetaan huomioon potilaan kokemat oireet. Eutyreoosin mittarina on pidetty sitä, että laboratorioarvot ovat viitearvossa, eikä potilailla ole oireita. Levotyroksiini on vakiintunut lääkitykseksi, koska ääreiskudosten dejodinaation on ajateltu kompensoivan puutteellisesti toimivan tai puuttuvan kilpirauhasen osuuden T3-tuotannossa. Suomessa ei ole Käypä Hoito –suositusta hypotyreoosin hoidosta. Suomen Endokrinologiyhdistys on antanut oman hoitosuosituksen aikuisten hypotyreoosin hoidosta vuonna 2019. Sosiaalisen median vertaistukiryhmistä nousee esiin potilaiden kokevan oireita levotyroksiinilääkityksellä, vaikka heidän biokemialliset arvonsa ovat hoitotavoitteessa. Tutkimuksissa on havaittu, että 5–15 % levotyroksiinihoidetuista potilaista kärsii vajaatoiminnan oireista hoidosta huolimatta. Oireet ovat tyypillisiä hypotyreoosin oireita: väsymystä ja heikkoutta, kognitiivisia oireita, masennusta, ahdistusta sekä painon nousua. Oireiden perusteet kudostasolla eivät ole tiedossa. Tämän pro gradun tarkoituksena oli selvittää, mitä oireita nousee esiin suomalaisista hypotyreoosiin liittyvistä sosiaalisen median vertaistukiryhmistä sekä hypotyreoosin hoitoa ja uusimpia hoitosuosituksia. Oireiden ja biokemiallisten markkereiden selvittämiseksi tarkasteltiin kirjoituksia sosiaalisen median hypotyreoosiin liittyvissä vertaistukiryhmissä. Mukaan otettiin ne kirjoitukset, joissa TSH-arvo oli joko viitearvossa 0.5–4 mU/l tai alle viitearvon, ja joiden lääkityksenä oli levotyroksiini. Kirjoitukset jaettiin kahteen ryhmään: hypotyreoottisiin ja atyreoottisiin. Atyreoosiryhmään otettiin mukaan 137 vastausta. Hypotyreoosin osalta tarkasteltiin 191 vastausta. Tutkimuksen mukaan 74 % kaikista kirjoittajista koki oireita. Hypotyreoosiryhmässä 81 % kirjoittajista koki oireita. Atyreoosiryhmässä oireita koki 64.2 % kirjoittajista. Molemmissa ryhmissä eniten mainittu oire oli väsymys. Oireita raportoitiin TSH- arvoilla 0–4 mU/l, mikä sisältää TSH:n viitearvon 0.5–4 mU/l (Huslab mukaisesti). Oireettomaksi itsensä kokevien potilaiden TSH:n mediaani oli 0.38 mU/l atyreoosiryhmässä ja 0.54 mU/l hypotyreoosiryhmässä. T3-V oli mitattu 16.6–25 % potilaalta ja se näyttäisi olevan korkeampi suhteessa T4-V arvoon oireettomilla potilailla atyreoosiryhmässä. Molemmissa ryhmissä T4-V:n mediaani oli korkeampi oireettomilla kirjoittajilla. Hypotyreoosin hoitomuotoja ovat L-T4, synteettinen yhdistelmälääkitys sekä eläinperäiset valmisteet. Näistä L-T4 hoitoa käytetään eniten. Tutkimus vahvistaa sen näkemyksen, että hypotyreoosia sairastavat voivat kokea oireita, vaikka heidän kilpirauhasarvonsa ovat hoitotavoitteessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin kartoitustutkimuksessa tutkittiin verinäyttein 170 aikuiselta ei-aikaisemmin sairaaksi todetulta suursnautserilta tyroksiini (T4), kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH), kolesteroli, leukosyytit ja punasoluarvot (punasolumäärä, hematokriitti ja hemoglobiini). Verinäytteenoton yhteydessä koirille tehtiin yleistutkimus ja kysely mahdollisista oireista erillisellä kaavakkeena. Vajaatoiminnan diagnoosin epäily asetettiin T4-TSH-suhteen perusteella. Kolesteroli, leukosyytit ja punasoluarvot eivät tässä tutkimuksessa olleet merkityksellisiä taudin määrityksessä. T4-TSH-suhteen lukuarvo < 30 katsottiin viittaavan hypotyreoosiin ja lukuarvo < 12 antaa varman diagnoosin. Noin 22 % tutkituista suursnautsereista sai tuloksen < 30 ja 12 % sai tuloksen < 12. Yleisimmät oireet sairaiksi epäillyillä koirilla olivat karvapeitteen ja ihon ongelmat, kuten karvattomuus, kuiva karva ja hilseily. Kartoitustutkimuksen toinen osuus koostui aiemmin hypotyreoottiseksi diagnostisoitujen suursnautsereiden kyselytutkimuksesta. Kyselykaavakkeita palautettiin 22 kpl. Keskimääräinen oireiden alkamisikä oli 4,5 vuotta. Yleisimmät oireet olivat haluttomuus (82 %), hilseily (68 %), alentunut kylmänsieto (59 %), kuiva karva (59 %) ja karvattomuus (59 %). Hypotyreoosindiagnoosi perustui useimmissa tapauksissa (91 %) kliinisiin oireisiin ja T4-määritykseen. Kaikista koirista 59 % oli saanut viitealueella olevan T4-pitoisuuden, joka taas vahvasti viittaa normaaliin kilpirauhaiseen. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kilpirauhasen normaali fysiologia, hypotyreoosin etiologia, kliininen kuva, kilpirauhasen toiminnan tutkiminen, diagnoosin asettaminen, hoito ja ennuste. Kilpirauhasen toiminnan tutkimisessa uutta on TSH:n pitoisuuden määritys ja sen tulkitseminen yhdessä T4:n kanssa.