Browsing by Subject "tyytyväisyys"

Tutkielman kohdeilmiönä tarkasteltiin asiakassuhdejohtamista ja asiakassuhteen ulottuvuuksia palvelukontekstissa. Tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys asiakassuhteiden johtamisella on Valion kuluttajapalvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Valion kuluttajapalvelua tarkasteltiin asiakassuhdejohtamisen osaprosessina. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin asiakassuhtejohtamisen taustalla vaikuttaviin näkökulmiin ja määrittelyihin. Asiakassuhteiden johtamista kuvattiin erilaisten prosessimallien avulla yrityksen toimintojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin asiakassuhteen ulottuvuuksia, kuten palvelutarjoomaa, vuorovaikutusta, tyytyväisyyttä, luottamusta sekä uskollisuutta ja sitoutumista. Lopuksi tarkasteltiin arvoa käsitteenä ja arvon merkitystä palvelukontekstissa. Teoriaosan perusteella asiakassuhdejohtaminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka tavoitteena ovat tuottavat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Yritykseltä vaaditaan kykyä nähdä ja havaita asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä. Asiakkaan kokema arvo voi välittyä itse palvelusta, prosesseista, ihmisistä, vuorovaikutuksesta, kanavista ja niin edelleen. Myönteisten kokemusten lisääminen palveluprosessin aikana kasvattaa asiakkaan tyytyväisyyttä. Empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena oli Valion kuluttajapalvelu. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakkaiden kokemuksista kuluttajapalvelussa asioinnista. Tutkittavina kohteina olivat asiakasprosessi ja sen sujuvuus, palvelutarjooman sisältö, vuorovaikutus prosessin aikana, asiakkaan kokema tyytyväisyys sekä luottamus yritystä ja sen palvelua kohtaan. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat olleet yhteydessä Valion kuluttajapalveluun Internetin välityksellä vuoden 2010 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että Valion kuluttajapalvelu nähtiin kanavana, joka vahvistaa ja ylläpitää asiakkaiden suhdetta Valion kanssa. Ihmiset kuluttajapalvelussa nähdään merkittävinä myötävaikuttajina asiakkaiden tyytyväisyyteen ja pysyvyyteen samalla kun ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Kuluttajapalvelun käyttö koettiin helpoksi ja Internet kanavana tuntui joustavalta. Palvelulta odotettiin ensisijaisesti palautteen vastaanottamisen lisäksi ongelmanratkaisua ja tuotetietousneuvontaa. Asiantuntijuus, palvelun nopeus sekä asiakkaan kuunteleminen tulivat esille tärkeimpinä palvelutekijöinä. Haasteena Valion kuluttajapalvelulle nousi esiin asiakaspalvelijan kyky havaita ja ymmärtää asiakkaan kokemien uhrausten määrä sekä kyky vastata niihin oikealla palvelutarjoomalla eli hyötyjen muodostamalla kokonaisuudella. Asiakaspalvelijan toimintaa kuvasi asiallisuus, virallisuus, huomioon ottava tyyli sekä yleinen ystävällisyys. Tutkimustulosten mukaan Valion kuluttajapalvelulla on olemassa keskeiset arvoa tuottavat palvelutekijät, mutta niiden toimivuus strategisina yhdistelminä asettaa haasteita jokaiseen palvelukohtaamiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaan arvo-odotukset eivät aina olleet niitä, joita palvelukohtaamisessa oli realisoitunut. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mitä paremmin Valion kuluttajapalvelu huomioi myös asiakkaiden emotionaaliset tarpeet, sitä suurempi on sen tuottama arvo asiakkaalle ja sitä kautta koko yritykselle.

Tutkielmassa käsitellään kansalaisille kohdistettujen tyytyväisyyskyselyjen tulosten tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Toteuttamalla tärkeys-suoritustasoanalyysi kahdella eri tapaa, todettuun ja pääteltyyn tärkeyteen perustuen, tutkielma havainnollistaa kansalaisten tyytyväisyyden mittaamisen moniselitteisyyttä. Tutkimuskysymys on, kuinka todettuun ja pääteltyyn tärkeyteen perustuvien tärkeys-suoritustasoanalyysien tulokset eroavat toisistaan. Tutkielman aineistona ovat Espoon kaupungin asukkaiden tyytyväisyyttä kuntapalveluihin selvittävä Kuntapalvelujen laatu -kyselyt vuosina 2011, 2015 ja 2019. Aineistolle suoritetaan tärkeys-suoritustasoanalyyseja, joissa tarkastellaan samanaikaisesti kansalaisen tyytyväisyyttä palveluosa-alueen suoritustasoon sekä sitä, kuinka tärkeänä kansalainen osa-aluetta pitää. Aineistossa yksittäisinä esiintyvät palvelut on tutkielmassa koottu summamuuttujiksi edustamaan palveluosa-alueita. Palveluosa-alueiden suoritustaso on johdettu suoraan aineistosta. Päätelty tärkeys on muodostettu usean muuttujan regressioanalyysilla, jossa on selvitetty, mikä vaikutus eri palveluosa-alueilla on kokonaistyytyväisyyteen. Palveluosa-alueet on asetettu keskenään tärkeysjärjestykseen vertaamalla niiden standardoituja regressiokertoimia. Todettu tärkeys on muodostettu liittämällä kaksi erillistä kysymystä palveluiden tehostamis- ja parannustarpeista yhteen. Todettuun ja pääteltyyn tärkeyteen perustuvien tärkeys-suoritustasoanalyysien tulokset eroavat toisistaan. Tämä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Eri tavoin tehdyt tärkeys-suoritustasoanalyysit antavat saman suuntaisia tuloksia, mutta myös ristiriitaisuuksia ilmenee. Tulokset muuttuvat ajassa eri lailla riippuen analyysitavasta. Espoon kuntapalveluita on kategorisoitu aiemman tutkimuksen avulla ja lopuksi on esitetty toimintaehdotuksia. Tutkielman johtopäätös on, että todettuun ja pääteltyyn tärkeyteen perustuvat tärkeys-suoritustasoanalyysit mittaavat kansalaisten tyytyväisyyden eri osa-alueita ja täydentävät toisiaan.

Tämä tutkielma käsittelee Suomeen aikuisena muuttaneiden japanilaisten henkilöiden kokemuksia muutosta ja sen vaikutuksista elämään. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun käsittelemällä erityisesti keskiluokkaisen muuttoliikkeen vaikutuksia ja uudelleentyöstämistä sekä jäämisen mahdollistamista. Keskeisin tutkimuskysymys on, minkälaisia kuuluvuuden käsityksiä Suomeen muuttaneiden japanilaisten kertomuksissa ilmeni. Kuuluvuuden lisäksi tutkielmassa analysoidaan holistisella otteella useita aiheita, kattaen kulttuurisen toiminnan, mielikuvien, vallan, kansallisuuden ja kansalaisuuden, yhteisöllisyyden sekä toimijuuden näkökulmia. Tutkielmassa tyypitellään ja luokitellaan havaintoja, jotka nousivat viidestä kahdenkeskisestä puolistrukturoidusta ja litteroidusta haastattelusta. Suomeen muuttamisen syyt liittyivät erityisesti arvostettuun ja tuettuun koulutukseen ja muihin positiivisiin mielikuviin Suomesta ja muista Pohjoismaista. Muuttoliikettä motivoivat erityisesti tuet ja ilmainen koulutus. Jäämistä hankaloittivat väliaikaiset oleskeluluvat, kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuden puuttuminen ja suomen kielen oppimisen haasteet. Jäämistä mahdollistivat taloudellinen tuki, lasten koulutusmahdollisuudet, vakituinen työ, yhteisöihin osallistuminen, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä tyytyväisyys. Suomessa asumisen eduiksi koettiin esimerkiksi Japania parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino, suurempi tasa-arvo ja matalampi hierarkia. Osallistujilla oli erilaisia, osin tilannesidonnaisia identiteettejä ja kuuluvuuden kokemuksia, jotka eivät vaikuttaneet liittyvän Suomessa vietetyn ajan pituuteen. Osallistujat osallistuivat vietetystä ajasta riippumatta suomalaiseksi, kansainväliseksi ja japanilaiseksi miellettyihin aktiviteetteihin ja yhteisöihin. Juhla- ja ruokakulttuuri olivat näkyvimpiä japanilaisen kulttuurin ilmenemismuotoja. Osallistujat suhtautuivat epäröivästi Suomen kansalaisuuden hakemiseen, sillä se tarkoittaisi Japanin kansalaisuudesta luopumista. Suomesta poismuuttamista kohtaan ei ollut vahvoja pyrkimyksiä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartuttaa tietoa siitä, mikä on lentoruoan rooli kuluttajien lentomatkan jälkeisessä tyytyväisyydessä. Ruoan merkitystä osana matkustajien lentomatkan jälkeistä tyytyväisyyttä tarkasteltiin suhteessa kuuteen muuhun osa-alueeseen: istuinmukavuus, matkustamohenkilökunta, viihde-, internet- ja lentokenttäpalvelut sekä asiakkaan saama vastine rahalle. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 889 lentomatkustaja-arvioinnista, jotka kerättiin internetin www.airlinequality.com –sivustolta. Aineistossa ovat mukana kaikkien niiden lentomatkustajien lentopalautteet, jotka on annettu aikavälillä 1.4–30.4.2017. Tutkimuksen empiirisessä osassa päädyttiin kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen tutkimuskysymysten ja tutkimusaineiston laajuuden vuoksi. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään tutkimuksen aineistoa laadullisesti esittelemällä poimintoja tutkimuksen kommenteista. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 21 –ohjelman avulla. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja binaarista logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella lennonaikaisten tarjoilujen ja lentomatkustajan suosittelemisen välillä on merkitsevää yhteyttä. Ruoan ja juoman merkitys ei ollut kuitenkaan korostunut suhteessa istuinmukavuuden, matkustamohenkilökunnan, viihde-, internet- ja lentokenttäpalvelujen suosittelemisen todennäköisyyteen. Ainoastaan asiakkaan kokemus vastineesta rahalleen erosi selkeästi merkitsevyydessä muista osa-alueista. Asiakkaat kokivat sen tärkeäksi tekijäksi. Ruoan ja juoman roolia voidaan pitää kohtalaisen tärkeänä tekijänä lentomatkustajan lennonjälkeisessä tyytyväisyydessä, mutta se ei ole tärkein kriteeri. Tutkimukseen osallistuneista lentomatkustajista 48 % ei maininnut ruokaa arvosteluissaan lainkaan. Ruoan maininneista lentomatkustajista enemmistö kommentoi ruokaa negatiivisesti. Tästä voidaan päätellä, että lennonaikainen ruoka on enemmän hygieniatekijä kuin motivaatiotekijä. Ruoka tyydyttää lentomatkustajan perustarpeita. Ruoan laadun parantaminen ei kuitenkaan välttämättä johda huomattavaan tyytyväisyyden parantamiseen. Jos muut lentomatkustamisen osa-alueet ovat korkealla tasolla, voidaan lentoruoalta hyväksyä alhaisempikin taso.

The purpose of this research was to study how couples experience happiness in their relationship. To focus the central phenomena the research questions were divided into two categories accord-ing to their nature: 1) What kind of impressions do the participants have on a happy relation-ship? (internal factors) 2) How do the participants try to support the happiness in a relationship? (external factors). Eight couples participated in the research: couples without children, families with children and grandparents. A qualitative method was used in this study. The data were collected by interview-ing couples in May and June 2017, and the form of the interviews was a half-structured theme interview. In the interviewguide, the questions were divided into four themes according to the background theories: personality, appreciation, deeds and interaction. Theory bound qualitative content analysis was used to analyze the data. The analysis revealed 13 subgroups which describe the factors that the participants accounted to be supporting factors in a relationship. These factors: 1. Personality: compatibility of personali-ties, commitment, personal growth in relation to honesty and trust. 2. Appreciation: mutuality, spouses` own time and space, accepting the spouse`s imperfection. 3. Deeds: serving the spouse, doing things together, paying attention to each other. 4. Interac-tion: open discussion and listening to the spouse, giving positive feedback, showing love both physically and verbally. The results of the study align the previous studies except the subgroup including spouses` own time and space. In the previous studies those issues were not included as supporting factors in the happiness of a relationship. This study could be applicable and useful in relationship therapy or in other connections where the previous factors concerning mutual interaction are regarded as important. In the future a similar research could be made with a greater group of participants by interview-ing couples both together and separately. The effects of digitalization on interaction and happi-ness in relationships could also be current and interesting themes. Regarding home economics science, the most important result of this research is the understanding of the importance of in-teraction between personalities and people. Interaction plays an important role both personally and between people in general concerning happiness and well-being. Well-being in relationships could be described as a content and quality factor in everyday life and housing. The experienced balance in family and everyday life reflects in all communities where family members act daily.

Terveyspalveluilla on iso rooli eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa, ja tällä hetkellä eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät käyvät läpi merkittäviä muutoksia muun muassa väestön ikääntymisen seurauksena. Myös Suomessa suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) on osa tätä kehitystä. Tyytyväisyys hyvinvointivaltion instituutioita kohtaan kiinnittyy vahvasti hyvinvointivaltion oikeutukseen, ja siksi kansalaisten mielipiteet ja asenteet tulisi ottaa huomioon terveydenhuoltojärjestelmiä uudistettaessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten tyytyväisyys terveydenhuoltojärjestelmiä kohtaan Euroopassa muodostuu. Tutkielman analyysimenetelmät ovat monitasoanalyysi ja klusterianalyysi, ja työssä liikutaan makro- (terveydenhuoltojärjestelmät) ja mikrotasolla (yksilöt). Aineistoina käytetään OECD:n Health Statistics 2017 ja European Social Survey 2014 -aineistoja. Tyytyväisyyden havainnointia varten 19 eurooppalaista terveydenhuoltojärjestelmää luokitellaan klusterianalyysin avulla ja saaduista ryhmistä muodostetaan terveydenhuoltoregiimit. Monitasoanalyysissä 17 Euroopan maasta koostuvan aineiston kautta tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tyytyväisyyteen terveydenhuoltoa kohtaan Euroopassa. Tyytyväisyyden vahvimmiksi selittäjiksi nousivat luottamus politiikkaan, hoitojonojen pituus hoidon saannissa, ikä, sukupuoli, koettu terveys, työmarkkina-asema, asuinpaikka ja terveydenhuollon kokonaismenot asukasta kohden. Kaikkein tyytyväisimpiä terveydenhuoltojärjestelmiin ovat yksilöt, jotka luottavat oman maansa politiikkaan ja poliittisiin toimijoihin, miehet, nuoret, eläkeläiset, terveet ja isoissa kaupungeissa asuvat. Kaikkein tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon ovat iältään 35-74-vuotiaat, sairaat, naiset, työlliset, isojen kaupunkien ulkopuolella asuvat ja henkilöt, jotka eivät luota politiikkaan ja poliittisiin toimijoihin. Tyytyväisyys terveydenhuoltoon on suurempaa, mitä isommat terveydenhuollon kokonaismenot ovat asukasta kohden. Tyytyväisyys terveydenhuoltoon on monitasoinen ilmiö. Tyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa politiikalla ja terveydenhuoltojärjestelmien rakenteilla. Erityisesti hoitoonpääsyn ja hoidon saatavuuden yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen panostamalla voidaan vaikuttaa kansalaisten kokemuksiin terveydenhuollosta ja sitä kautta tyytyväisyyteen järjestelmää kohtaan.

Tässä tutkielmassa esitellään lyhyesti PCP-teoreema, minkä jälkeen tutkielmassa pala palalta käydään läpi teoreeman todistamiseen tarvittavia työkaluja. Tutkielman lopussa todistetaan PCP-teoreema. Vaativuusluokka PCP[O(log n), O(1)] sisältää ne ongelmat, joilla on olemassa todistus, josta vakio määrän bittejä lukien probabilistinen Turingin kone kykenee ratkaisemaan ongelman käyttäen samalla vain logaritmisen määrän satunnaisuutta suhteessa syötteen kokoon. PCP-teoreema väittää vaativuusluokan NP kuuluvan vaativuusluokkaan PCP[O(log n), O(1)]. Väritys on funktio, joka yhdistää kuhunkin joukon muuttujaan jonkin symbolin. Rajoite joillekin muuttujille on lista symboleista, joita rajoite sallii asetettavan muuttujille. Jos väritys asettaa muuttujille vain rajoitteen sallimia symboleja, rajoite on tyytyväinen väritykseen. Optimointi-ongelmat koskevat sellaisten väritysten etsimistä, että mahdollisimman moni rajoite joukosta rajoitteita on tyytyväinen väritykseen. PCP-teoreemalla on yhteys optimointi-ongelmiin, ja tätä yhteyttä hyödyntäen tutkielmassa todistetaan PCP-teoreema. Tutkielma seuraa I. Dinurin vastaavaa todistusta vuoden 2007 artikkelista The PCP Theorem by Gap Amplification. Rajoiteverkko on verkko, jonka kuhunkin kaareen liittyy jokin rajoite. Rajoiteverkkoon liittyy lisäksi aakkosto, joka sisältää ne symbolit, joita voi esiintyä verkon rajoitteissa ja värityksissä. Tutkielman päälauseen avulla kyetään kasvattamaan rajoiteverkossa olevien värityksiin tyytymättömien rajoitteiden suhteellista osuutta. Päälause takaa, että verkon koko säilyy samassa kokoluokassa, ja että verkon aakkoston koko ei muutu. Lisäksi jos verkon kaikki rajoitteet ovat tyytyväisiä johonkin väritykseen, päälauseen tuottaman verkon kaikki rajoitteet ovat edelleen tyytyväisiä johonkin väritykseen. Päälause koostetaan kolmessa vaiheessa, joita kutakin vastaa tutkielmassa yksi osio. Näistä ensimmäisessä, tutkielman osiossa 4, verkon rakenteesta muovataan sovelias seuraavia osioita varten. Toisessa vaiheessa, jota vastaa osio 6, verkon kävelyitä hyödyntäen kasvatetaan tyytymättömien rajoitteiden lukumäärää, mutta samalla verkon aakkosto kasvaa. Kolmannessa vaiheessa, osiossa 5, aakkoston koko saadaan pudotettua kolmeen sopivan algoritmin avulla. Osiossa 7 kootaan päälause ja todistetaan lausetta toistaen PCP-teoreema.

Most of the Finnish commercial forest area is certified according to the PEFC Finland forest certification system. However, PEFC-certification is quite poorly renowned in the international markets of forest industry products. Also the acceptance of the PEFC-certification system is poor among the ENGOs. This study examines the expectations, experiences and the level of contentment related to PEFC-certification in the member organisations of the Finnish Forest Industries Federation. With this study, the Finnish Forest Industries Federation receives information about the situation of its member organisations in the environmentally-conscious markets. The study also reveals what kind of an effect PEFC-certification has on the success of these companies. The research methods of the study are qualitative. The material of the research was acquired by conducting thematic interviews. The theory of the study is based on the concepts of experienced service quality. In this study, PEFC-certification is examined as a service, the customers of which are Finnish forest industry companies. The theoretical framework of the study is a model of expectations, experiences and satisfaction by Rope & Pöllänen. The results show that the companies interviewed are fairly content with PEFC-certification. Nonetheless, there is some dissatisfaction, especially in the largest companies due to the poor acceptance of the PEFC-certification in the international markets and among the ENGOs. Certification has been acquired for the companies mainly because forest certification has been recognized to be a major trend in the forest industries. PEFC-certification has also been used as a means of responding to the claims of the environmentally conscious markets for the companies interviewed. The companies are satisfied with the fact that PEFC-certification has enabled them to maintain their marketshare. However, many of the interviewees point out the fact that PEFC-certification cannot provide them with a genuine competitive asset in the markets where FSC-certification is considered as the most reliable. Only few of the companies interviewed carry out communication efforts related to forest certification. Communication about PEFC-certification is considered to be superfluous because it doesn´t create a chance for differentatiation for a company. Improvement of the image and acceptance of PEFC-certification was wished for in many of the companies interviewed, especially in the largest ones.

Tässä tutkielmassa tutkitaan valtasiirtymää Vasemmistoliitossa. Valtasiirtymähypoteesin mukaan valta on siirtynyt puolueessa jäsenistöltä puolue-eliitille. Lähtökohtana Vasemmistoliiton valinnalle tutkimuksen kohteeksi toimii se, että Vasemmistoliitto on jäänyt tutkimukselliseen pimentoon jäsendemokratiaa ja valtasiirtymää tutkittaessa. Tutkimuksen keskittyminen Vasemmistoliittoon avaa joukkopuolueeseen pohjautuvan puolueen jäsenten näkemyksiä vallasta ja jäsendemokratiasta. Täten tutkimus tuo uutta näkökulmaa Suomen puoluetutkimuksen kentälle. Tutkielman varsinaisena tavoitteena on selvittää, onko Vasemmistoliitossa tapahtunut valtasiirtymää ja miten valta on jakautunut eri toimielinten välille. Valtasiirtymän tarkastelun ohella tutkielmassa tutkitaan jäsenten puolueen demokratiaa kohtaan koetun tyytyväisyyden yhteyksiä arvioihin puolue-elinten vallasta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään mitkä muut tekijät selittävät puolue-elinten arvioitua valtaa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat puolueteoriat, jotka osoittavat joukkopuolueiden muutoksen asiantuntijoiden valtaa korostaviksi professionaalisiksi vaalipuolueiksi ja kartellipuolueiksi. Taustalla vaikuttaa rappiokertomustulkinta puoluedemokratian muuntumisesta kohti yleisödemokratiaa, jossa puoluepolitiikka on yksilöitynyttä. Nämä muutokset puoluejärjestelmissä muuttavat myös puolueiden sisäistä vallanjakoa niin, että puolueen jäsenistöä edustavat kenttätason puolue-elimet menettävät valtaa julkisella toimintatasolla toimiville puolueen puheenjohtajistolle ja eduskuntaryhmälle. Tutkielman aineistona käytetään marraskuussa vuonna 2021 Vasemmistoliiton jäsenille lähetettyä kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin jäsenten näkemyksiä Vasemmistoliiton jäsendemokratiasta ja puolue-elinten vallasta. Kyselytutkimuksessa saatua aineistoa tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Regressioanalyysia käytetään, kun halutaan selvittää, mitkä muuttujat parhaiten selittävät tutkittavaa ilmiötä. Regressioanalyysin selitysaste osoittaa, kuinka hyvin selittämisessä on onnistuttu. Tutkielmassa tehtäviin regressioanalyyseihin valitaan selitettäviksi muuttujiksi puolueen puheenjohtajan, puoluehallituksen ja puoluekokouksen arvioitu valta. Selitettävät muuttujat edustavat jokaisen kolmen toimintatason puolue-elimiä, joille jäsenet arvioivat eniten valtaa. Näitä pyritään selittämään selittävien muuttujien avulla. Tutkielmassa selittäviksi muuttujiksi valikoidaan jäsenten puolueen demokratiaa kohtaan koettu tyytyväisyys sekä kontrollimuuttujat, joita ovat kyselytutkimuksessa vastaajan taustatietoina annetut ikä, liittymisvuosi puolueeseen, koulutustaso sekä rooli puolueessa. Ennen regressioanalyysin ajoa selittävät muuttujat operationalisoidaan dummy-muuttujiksi, mikä mahdollistaa luokitteluasteikollisten muuttujien käytön lineaarisessa regressioanalyysissa. Regressioanalyysissa selittävät muuttujat auttavat kertomaan, mikä yhteys jäsenen taustassa selittää parhaiten näkemyksiä puolue-elinten vallasta. Havainnot osoittavat, että valtasiirtymähypoteesin voidaan sanoa toteutuvan Vasemmistoliitossa. Julkisen toimintatason elimille arvioidaan enemmän valtaa kuin muille toimintatasoille. Regressioanalyysien havainnot osoittavat, että mitä tyytyväisempi jäsendemokratiaan on, sitä enemmän arvioi puolue-elimillä olevan valtaa. Tyytyväisyyttä mittaavien muuttujien merkitsevyysasteet ovat tilastollisesti merkitseviä myös silloin, kun otetaan huomioon kontrollimuuttujat. Kontrollimuuttujista vuosina 2000–2009 ja 2016–2021 puolueeseen liittyneet sekä 26–45-vuotiaat ja 45–65-vuotiaat omaavat myös itsenäistä selitysvoimaa. Samoin puoluerooliltaan aktiiviset ja kunnallisessa luottamustehtävässä toimivat omaavat itsenäistä selitysvoimaa. Tyytyväisyys selittää kuitenkin merkitsevimmin arvioita puolue-elinten vallasta. Tutkielmassa paitsi kerrotaan, miten vallan arvioidaan sijoittuvan puolue-elinten välille, myös osoitetaan, mitkä tekijät parhaiten selittävät näitä arvioita. Tutkielman havainnot ovat yhteneväisiä puolueteorioiden kanssa ja asemoivat tutkielman osaksi puoluetutkimusten kenttää.