Browsing by Subject "työuupumus"

The purpose of this master’s thesis is to determine to what extent co-teachers working in primary school experience burnout and work engagement and to explore a possible correlation between burnout and work engagement. In addition, the aim is to establish in what way the prerequisites of successful co-teaching are connected to burnout and work engagement among co-teachers. Furthermore, it is explored which background variables are connected to burnout, work engagement and the prerequisites of successful co-teaching. The method of this thesis was quantitative. The survey data was obtained by posting a questionnaire on a social media group aimed principally at teachers in May of 2022. 54 co-teachers took part in this study. The research material was analysed statistically with IBM SPSS software utilising exploratory factor analysis, descriptive analysis, correlation analysis and the Kruskal-Wallis H-test. On average, co-teachers experienced burnout symptoms rarely and work engagement a few times a week. A negative correlation was observed between burnout and work engagement. The more the co-teachers reported satisfaction with equal distribution of work and responsibility and interaction with their co-teaching partner the less they reported feelings of exhaustion and more work engagement. Satisfaction with the administrative support of co-teaching was connected to lower burnout and higher vigor. Experience as a teacher, age group or the length of co-teaching partnership were not connected to burnout, work engagement, or satisfaction with the administrative support of co-teaching. The longer the duration of the co-teaching partnership, the more satisfied the co-teachers were with the equal distribution of work and responsibility and the interaction with their co-teaching partner. This study presented new findings about burnout and work engagement among primary school co-teachers. In addition, the study brought additional evidence about the importance of the equal distribution of work and responsibility and the interaction between co-teaching partners. The study also highlighted the importance of administrative support towards co-teaching. The results of the study can be considered indicative. Further research is needed.

Teacher burnout has negative consequences on an individual, transactional and organizational levels between teachers and pupils. Compared to other fields, the educational field experiences higher levels of burnout. Previous studies indicate that burnout is connected to turnover, withdrawal, pupils’ motivation, and problems in the working community in addition to the individual’s health. The burnout symptoms have been found to differ in gender, career phase, academic level, socio- economic level of the neighborhood and organization size. Previous research has found that burnout crossover happens from an individual to another across the teacher community. The buffering and exposing attributes concerning the crossover of teacher burnout have been studied rather little. The aim of this research is to discover which individual, transactional and organizational attributes could potentially buffer or expose to the crossover of burnout. Research data was gathered as a part of a wider, national research project called School Matters by the members of the Learning and Development in School research group (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2017). The participants were selected from six different areas. Altogether 1531 teachers from primary, secondary and combined schools completed the questionnaire. The teachers were divided into groups based on their gender, academic level, the level of socio-economic status (SES) of the school neighborhood, career phase and school size. Individual, transactional and organizational factors’ connection to the burnout symptoms were examined through correlations, t-test and One-way analysis of variance. Results indicate that on average the teachers are doing quite well and experience quite moderate levels of burnout. Even so, quite many of them reported higher and lower levels of the symptoms. The symptoms correlate positively with each other. Based on the research findings it can be suggested that individual attributes, including male gender and higher number of years in the profession, buffer from the crossover of burnout. In addition, the higher socio-economic status (SES) of the school neighborhood – a transactional attribute – and smaller school size – an organizational attribute – also act as buffers. On the other hand, exposing attributes include the female gender, less years in the profession, lower socio-economic status of the school neighborhood and large school size. The result may be generalized to the Finnish teaching community as a whole because the research population was large and the geographical distribution of the population was comprehensive.

Tässä määrällisessä tutkimuksessa olen selvittänyt helluntaiseurakunnissa hengellisessä työssä toimivien työntekijöiden kokemaa työuupumusta ja työn imua. Lisäksi olen kartoittanut heidän kokemustaan työn kuormittavista ja voimaannuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Kuinka paljon helluntaiseurakuntien työntekijät kokevat työuupumusta? 2. Mitkä asiat kuormittavat helluntaiseurakuntien työntekijöitä heidän työssään? 3. Kuinka paljon helluntaiseurakuntien työntekijät kokevat työn imua? 4. Mitkä asiat voimaannuttavat helluntaiseurakuntien työntekijöitä heidän työssään? Tutkielman aineisto kerättiin e-kyselyllä, joka lähetettiin alkuvuodesta 2019 kaikille kohderyhmään kuuluville. Kyselyyn vastasi noin puolet eli 125 helluntaiseurakunnan palkkasuhteessa toimivaa työntekijää. Työuupumusta mitattiin Maslach Burnout Inventory–General Survey -kyselyllä (MBI–GS), joka on kaikille ammattialoille suunnattu työuupumusta tarkasteleva mittari. Kyselyssä kartoitetaan vastaajien uupumusasteista väsymistä, kyynistymistä ja ammatillista tehokkuutta. Työn imua mitattiin Utrecht Work Engagement Scale -mittarilla (UWES-9), jolla mitataan työssä koettua tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Lisäksi kysyttiin työn kuormittavista ja voimaannuttavista tekijöistä. Aineistoa analysointiin SPSS-ohjelmalla. Yhden muuttujan vaihtelua tarkasteltiin frekvenssien, keskiarvon ja keskihajonnan avulla. Muuttujien ja summamuuttujien yhteisvaihtelua tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiotestin ja ristiintaulukoinnin avulla. Työuupumuksen tuntemukset ovat huolestuttavan yleisiä helluntaiseurakuntien työntekijöillä. Tutkimus osoittaa, että 40 % vastaajista on lievästi työuupuneita. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muilla suomalaisilla palkansaajilla (23-24 %). Vakavaa työuupumusta helluntaiseurakunnan työntekijät kokevat saman verran kuin muissakin ammattiryhmissä (2 % vastaajista). Helluntaiseurakuntien työntekijöiden työuupumuksen merkittävimmäksi osatekijäksi osoittautui uupumusasteinen väsymys, mitä kuvaa parhaiten kokemus työssä henkisesti tyhjiin puserrettuna olemisesta. Eniten työntekijöitä kuormittavat työn hallinnan vaikeus, heihin kohdistuneet odotukset ja haastavat ihmissuhteet työssä. Nämä tekijät ovat erittäin merkitsevässä yhteydessä työuupumukseen. Helluntaiseurakuntien työntekijöiden kokema työn imu on erittäin vahvaa. Työntekijät kokivat merkittävimmiksi voimavaroikseen kutsumuksen, luottamuksen Jumalaan ja oman hengellisen elämän hoitamisen. Nämä voimavaratekijät estävät uupumusta ja lisäävät työn imua. Työn imun ja työuupumuksen välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys. Mikäli työntekijä kokee korkeaa työn imua, hän kokee työuupumuksen oireita selvästi vähemmän. Tutkimus osoittaa, että helluntaiseurakuntien työntekijät uupuvat ja kokevat työn imua samoin kuin muissakin ammattiryhmissä. Samalla heillä on erityisiä hengellisyyteen liittyviä voimavaroja, mutta myös seurakuntatyöhön ja -organisaatioon liittyviä haasteita. Helluntaiseurakuntien hallinnossa ja toimintaympäristössä vaikuttaa olevan rakenteellisia ongelmia, joihin tulee löytää työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Organisaation selkeyttäminen, toimenkuvan säännöllinen tarkistaminen, työnohjauksen järjestäminen ja mentori ovat tarpeellisia toimia työuupumuksen ehkäisemiseksi ja työn imun vahvistamiseksi. Myös palkkaan ja palkitsemiseen tulee kiinnittää huomiota. Helluntaiseurakunnan työntekijät tekevät haastavaa ihmissuhdetyötä, jolla on myös yhteiskunnallista merkitystä. He tarvitsevat kaiken mahdollisen aineellisen, sosiaalisen ja hengellisen tuen jaksaakseen kulkea ihmisten rinnalla elämän eri vaiheissa.

Objective of the study. The beginning of teacher’s career, in other words, the induction phase, has been noticed in previous studies to be very challenging and stressful for them. During the induction phase teachers often decide on the continuation of their careers. In previous studies related to teachers in the induction phase, it has been noticed that they have higher stress levels than more experienced teachers. They also feel that their workload is excessive. This master’s thesis objective was to study the induction phase teachers’ workload forms and factors. I also make subject teachers’ workload risk profiles with person-oriented research. The main objective of this thesis is to increase understanding of the induction phase subject teachers’ workload to improve teachers’ working conditions. Methods. The data of this thesis consisted of six induction phase subject teachers’ interviews. The interviewed subject teachers were chosen at discretion for this study. The data on my study was collected as a part of a larger joint research project of the Universities of Tampere, Helsinki, and Easter Finland funded by the Academy of Finland entitled “Early career Teachers’ Professional Agency across four European countries -Key for Sustainable Educational Change?”. The data from these interviews were analyzed qualitatively with theory-based content analysis. Result and conclusions. In the induction phase subject teachers experienced a lot of workload. Teachers were burdened by stress the most. Stress was caused by excessive workload, time pressure, and the lack of support. According to the results, prolonged stress caused burnout. All the burnout dimensions (cynicism, decreased professional self-esteem, and exhaustion) came up in teachers’ speeches. This master’s thesis showed that in the induction phase subject teachers had a risk to become exhausted due to excessive workload. Subject teachers’ workloads are important to identify in order to improve teachers’ well-being at work.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta ja selvittää, onko inklusiivisessa ympäristössä opettaminen yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen. Tutkimusongelmana on määrittää opettajien näkökulmia inklusiivisen opetuksen kontekstista ja sen toimivuudesta sekä määritellä tekijät, jotka ovat yhteydessä opettajien työuupumukseen inklusiivisen koulutuksen kontekstissa. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija määrittää tutkimuskysymykset valitsemansa tutkimusaiheen pohjalta, joihin hän pyrkii vastaamaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Aineisto kerätään aikaisemman relevantin tutkimuksen pohjalta, joiden tuloksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän katsauksen aineistoksi on kerätty 19 tutkimusta, jotka käsittelevät opettajien asenteita ja kokemuksia inkluusiosta ja opettajien työuupumustekijöitä inklusiivisessa opetuksessa. Tutkimusartikkelit on kerätty Google Scholarista, ERIC – tietokannasta ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa “inclusive education and teacher burnout”, “teacher burnout in inclusive education”, “inclusive education and teachers’ beliefs” ja inclusive education and teachers’ attitudes”. Aineiston analyysi on toteutettu havainnoimalla teemoja ja keräämällä synteesiä keskeisistä tuloksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta kokevat että lisäkoulutus, toimiva yhteistyö ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä inkluusion toteutumiseen. Inkluusio ei tulosten mukaan automaattisesti lisännyt työuupumusta, mutta puutteelliset tukitoimet ja opettajien kokemattomuus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelystä ennustivat työuupumusta. Lisäksi työn vaatimukset ja heikko minäpystyvyyden kokemus ennustivat työuupumusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta tiettyjen tekijöiden tulee toteutua, jotta inkluusio onnistuu. Mikäli nämä tekijät eivät toteudu, mahdollinen seuraus on työuupumus.

The study examined Finnish classroom teachers’ self-compassion and perfectionism in relation to burnout. The study sought to find out how self-compassion and perfectionism affect the burnout experienced by classroom teachers and what kind of relationship there is between self- esteem and perfectionism. Previous studies have shown that perfectionistic concerns are a risk factor for burnout. Self-compassion has been found to affect very positively for a person's well- being and resilience. In Finland, no research has been conducted among teachers about these topics. The data was collected via an online questionnaire. The questionnaire was sent to teachers by Luokanopettajat ry -email list and Alakoulun Aarreaitta -Facebook group. The questionnaire measured burnout by Maslach Burnout Invetory, perfectionism by The Short Almost Perfect and self-compassion by Self-Compassion Short Form. Answers were received from 153 classroom teachers. Self-compassion was negatively correlated with perfectionist concerns and all dimensions of burnout. Perfectionist concerns were positively correlated with all dimensions of burnout. Two different groups of perfectionism and self-compassion were found. The second group (46%) consisted of teachers with high self-criticism, high perfectionistic concerns and perfectionistic strivings and low self-compassion This group was named as self-critical teachers. Teachers in the second group (54%) were more self-compassionate and less critical about themselves. This group was named as self-compassionate teachers. Self-critical teachers experienced more exhaustion than self-compassionate teachers. No statistically significant difference was found between these groups for cynicism and inefficacy. Based on the correlation matrix, self- compassion was negatively and perfectionistic concerns were positively related to all the dimensions of burnout. Perfectionistic strivings correlated negatively with inefficacy so striving for perfection seems to be protective factor against inefficacy. According to the study, self- criticism and perfectionist concerns are predisposing factors for burnout. Self-compassion seems to protect teachers from burnout.

Tavoitteet: Uupumus on yksilön psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä voimakkaasti muokkaava tila. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, voiko kognitiivinen sulautuminen itsessään olla yhteydessä uupumusoireiluun. Kognitiivista sulautumista on tutkittu esimerkiksi yhtenä osana hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Se on kognitiivinen prosessi, joka tarkoittaa samaistuvaa suhtautumistapaan omia mielenesisäisiä ajatussisältöjä kohtaan. Tutkin tässä kirjallisuuskatsauksessa sitä, onko kognitiivisen sulautumisen yhteyttä uupumusoireilun tutkittu pelkän kognitiivisen sulautumisen näkökulmasta ilman muita siihen läheisesti liittyvistä psyykkisiä prosesseja. Menetelmät: Kirjallisuuskatsausta varten artikkelihaku suoritettiin Helsingin yliopiston Helka- portaalin tarkennetulla haulla hyödyntäen hakusanoja ”cognitive fusion” yhdistettynä hakusanoihin ”exhaustion” ja/tai ”burnout” sekä tarkastelemalla sitä kautta löytyneiden artikkelien lähdeluetteloista löytyvää kirjallisuutta. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että kognitiivinen sulautuminen voi olla yhteydessä uupumiseen ja esimerkiksi tunne-elämään, energiatasoon ja toimintakykyä haastavaan stressiin. Lisäksi kognitiivinen sulautuminen vaikuttaa olevan transdiagnostinen riskitekijä monenlaiseen muuhun psykiatriseen oireiluun. Tutkimustietoa kognitiivisen sulautumisen ja uupumisoireilun yhteydestä, yhteyttä selittävistä tekijöistä, kausaliteetistä tai pelkkään kognitiiviseen defuusioon tähtäävistä interventioista uupumuksen hoidossa on kuitenkin vielä vähän, ja ilmiötä tulisi tutkia vielä lisää kattavamman ymmärryksen saavuttamiseksi.

This study focuses on new teachers’ experiences during the first working years. The aim of this study was to examine the challenges of new teachers, what helps them have strength during the first teaching years and what kind of support they would have needed during the first teaching years. Teacher job strain and job wellbeing has been studied quite a lot and it has been on the media lately. The beginning of the working years has been found to be difficult for new teachers. This study focuses on the beginning of the teaching career. Michael Huberman (1989) has developed a model of teacher career cycle which was also used on this study. This study was an interview study, where seven newly graduated class teachers where interviewed. They had maximum of three years of experience working as teachers. The interviews were transcribed, and content analysed. The results were divided by the research questions. The results showed that new teachers experience the first working years ruff. The challenges they experienced were challenges caused by the parents and pupils and the part of the job that happens outside the teaching part. The job community, positive interaction with the pupils and having a strict division between working and free time helped the new teachers have strength with their job. Novice teachers hoped for more support from colleagues and suggested that practicing the concrete tasks as part of teacher studies at the university would have been helpful. They also wished for mentoring to be a part of starting a new job as a teacher.

Työuupumus on jo vuosikymmenet haastanut laajasti työhyvinvointia, myös Suomessa. Erityisesti korona-ajan myötä on palkansaajien jaksaminen herättänyt jälleen huolta tutkijoissa. Työterveyslaitoksen (2023) kyselyn mukaan jopa yksi neljästä koki työuupumusoireita loppuvuodesta 2022. Ongelman yleisyydestä ja työuupumustutkimuksen kattavuudesta huolimatta eivät tutkijat ole saavuttaneet täyttä yhteisymmärrystä, mistä työuupumuksessa oikeastaan on kyse. Kun tiede ei tarjoa työuupumukselle yksiselitteisiä raameja, saavat arkiset selittämisentavat suuremman merkityksen yksilön kokemuksen jäsentäjinä. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin työuupumuksen arkiymmärrystä. Tutkielman kiinnostuksen kohteena ovat tavat, joilla naisten verkkomediat kuvaavat työuupumusta. Tutkielman teoreettismetodologisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi sekä kriittinen diskursiivinen psykologia. Kun työuupumusta tarkastellaan näiden kautta, näyttää se tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotulta ilmiöltä. Viitekehyksen mukaan sosiaalipsykologiset ilmiöt rakentuvat vuorovaikutuksessa kielen avulla erilaisiksi kontekstista riippuen. Kuvatessamme esimerkiksi työuupumusta, käytämme ympäröivälle kulttuurille ominaisia tapoja puhua ilmiöstä ja ymmärtää sitä. Tässä työssä olen kiinnostunut näistä työuupumuksen puhetavoista eli tulkintarepertuaareista. Lisäksi tarkastelussani ovat puhetapojen työuupuneelle tarjoamat mahdollisuudet toimia haastavassa tilanteessa. Kulttuuriset puhetavat rakentuvat ja leviävät mediassa. Verkko ja sen mediat ovat nykyään myös korvaamattomia tiedonhankinnan kanavia. Lisäksi kulutamme viihdettä paljon ja tekstimuotoisista sisällöistä esimerkiksi naisille suunnatut verkkomediat ovat suosittuja. Tästä syystä tutkin naistenlehtiin rinnastamieni verkkomedioiden työuupumuskertomuksia ja niiden puhetapoja. Aineisto koostuu neljän eri verkkomedian 14 kertomuksesta. Kriittisen diskursiivisen psykologian analyyttisen näkökulman avulla tunnistin aineistosta neljä erilaista työuupumuksen tulkintarepertuaaria. Nämä ovat ”psykopatologisoiva tulkintarepertuaari”, ”työolosuhteiden tulkintarepertuaari”, ”elämänhallinnan tulkintarepertuaari” sekä ”yhteiskunnan odotusten tulkintarepertuaari”. Puhetavat eroavat toisistaan sen suhteen, mistä työuupumuksen rakennetaan johtuvan ja kuinka ongelman kuvataan ratkeavan. Tulkintarepertuaarit rakentavat työuupumuksesta melko moninaisen kuvan ja työuupumus näyttäytyy sekä yksilön sisäisenä että olosuhteisiin kytkeytyvänä haasteena. Kuitenkin naistenlehdille tyypillisesti vastuu työuupumusongelman ratkaisemisesta asetetaan yksilön harteille. Työuupuneen toimintamahdollisuudeksi rakentuu joko valita itselleen onnellisuutta tukevat työolosuhteet, kehittää itseään terapian tai itsehoidollisten keinojen avulla tai muuttaa omaa ajatteluaan ja toimintaansa yhteiskunnan odotusten vastaisiksi. Naisten verkkomedioiden teksteistä tunnistamani työuupumuksen kuvaukset siis mahdollistavat työuupuneelle vahvan toimijuuden, mutta eivät tarjoa yhteiskunnallisia keinoja rakenteellisen hyvinvointihaasteen suitsimiseen. Jotta vastuu työuupumuksesta ja sen ratkaisusta ei rakentuisi liikaa yksilön kontolle, olisi jatkossa tärkeää myös viihdemedioissa lähestyä tätä moninaista ongelmaa entistä moninaisemmin arkiymmärtämisen tavoin.

Työuupumus on kolmitahoinen stressioireyhtymä, jolle on tyypillistä uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Balanssi-hanke perustettiin tutkimaan ja kehittämään ryhmähoitomuotoa vakavaan työuupumukseen. Projektin tavoitteena on selvittää kahden eri ryhmähoitomuodon vaikuttavuutta ja sellaisia yksilöön liittyviä tekijöitä, joilla saattaa olla vaikutusta ryhmähoidon tuloksellisuuteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn (Trait Meta-Mood) yhteyksiä työuupumuksen laskuun ryhmähoitojen aikana ja kuuden kuukauden pituisella seurantajaksolla. Emootioilla on useiden eri teorioiden mukaan yksilön sopeutumista edistävä signaalitehtävä. Mieliala kertoo yksilön sisäisestä tilasta, ja sitä voidaan kuvata miellyttävänä, epämiellyttävänä, kiihtyneenä tai rauhallisena. Mielialaa voi tarkastella mielialakokemuksen tai mielialan säätelyn tasolla. Mielialan säätelyn tasolla tarkoitetaan ajatuksia mielialasta. Tällä reflektiivisellä tasolla mielialaa havainnoidaan, tunnistetaan ja säädellään. Oletettiin, että jos mieliala tunnistetaan hyvin ja mielialaa säädellään tehokkaasti, työuupumus vähenee eli työuupumuksen ryhmähoito on tuloksellista. Lisäksi tutkittiin missä vaiheessa mahdolliset yhteydet ilmenevät ja eroavatko yhteydet psykoanalyyttisessä ja toiminnallisessa hoitoryhmässä. Tutkimusaineisto kerättiin 1999-2000. Koehenkilöt (n=99) olivat 31-59-vuotiaita valtion laitosten ja valtion yritysten työuupumuksesta kärsiviä työntekijöitä, miehiä oli 24 ja naisia 75. Lisäksi kerättiin ei-uupuneiden kontrolliryhmä (n = 26, ikä 37 - 58 vuotta), jota hyödynnettiin tässä tutkimuksessa vain uupuneiden ja ei-uupuneiden vertailuihin ennen hoidon alkua. Molempina vuosina uupuneet henkilöt satunnaistettiin toiminnallisiin ja psykoanalyyttisiin hoitoryhmiin. Työuupumus mitattiin 9 kuukautta kestäneen hoidon alussa, lopussa ja puoli vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Mielialan havainnointi, tunnistaminen ja säätely mitattiin hoidon alussa, lopussa ja puoli vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että mielialan tunnistamisen korkea taso ja mielialan säätelyn korkea taso olivat yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun koko tutkimusjakson ajan. Yhteydet olivat erilaiset eri ryhmähoidoissa hoidon aikana ja seurantajaksolla. Hoidon aikana psykoanalyyttisessä hoitoryhmässä mielialan havainnoinnin lisääntyminen ja mielialan säätelyn tehokkuus olivat yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun. Toiminnallisessa hoitoryhmässä sen sijaan mielialan tunnistamisen taito oli yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun hoidon aikana. Seurantajaksolla molemmissa hoitoryhmissä mielialan tunnistamisen taito oli yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun. Kontrolliryhmässä ei todettu mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn taitojen ja työuupumuksen vähenemisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa sellaisista yksilöllisistä tekijöistä, joilla on työuupumuksen ryhmähoitoprosessia moderoiva rooli. Mielialan hyvin tunnistaminen ja mielialan tehokas säätely saattavat olla sellaisia ryhmäterapiassa opittuja yksilöllisiä voimavaroja, joita työuupumuksesta toipumisessa tarvitaan hoidon päättymisen jälkeen. Koska mielialan hyvin tunnistamisen, mielialan tehokkaan säätelyn ja työuupumuksen ryhmähoidon tuloksellisuuden väliset yhteydet todettiin molemmissa ryhmähoitomenetelmissä, voi olettaa, että molemmat ryhmähoitomenetelmät ovat vakavaa työuupumusta vähentäviä hoitomenetelmiä. Ryhmähoidon aikana opitut mielialan tunnistamisen ja säätelyn taidot auttavat ylläpitämään terapian aikana alkanutta hyvinvoinnin kasvua.