Browsing by Subject "uhanalaisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Ihmisvaikutuksen myötä maailman luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä tahdilla. Rajallisten suojeluresurssien vuoksi lajien uhanalaisuusaste on tärkeää määrittää, jotta suojelutoimet voidaan kohdistaa eniten suojelua tarvitseviin lajeihin. Lajien uhanalaisuuden määrittämiseen käytetään yhä enenevissä määrin kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) maailmanlaajuista uhanalaisuuden luokittelumenetelmää. Luokittelumenetelmä ei sellaisenaan huomioi lajien luokitteluun liittyvää epävarmuutta, mutta Bayes-menetelmien avulla epävarmuutta voidaan esittää ja tarkastella todennäköisyysmuodossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata IUCN:n uhanalaisuusluokittelumenetelmän logiikka ja luokittelukriteerit Bayes-verkkojen avulla ja tarkastella uhanalaisuusluokitteluun liittyvän epävarmuuden esittämistä ja sen vaikutuksia lajien luokitteluun. Bayes-verkot ovat matemaattisia, verkkokaavioiden avulla kuvattavia malleja, joiden avulla voidaan mallintaa epävarmaa tietoa todennäköisyysjakaumien avulla. Tutkimuksen myötä rakennettiin neljä erilaista eri laskentaperiaatteisiin perustuvaa IUCN:n luokittelumenetelmää kuvaavaa todennäköisyysmallia. Mallien toimivuutta tarkasteltiin haastattelemalla Suomen vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa mukana olleita eri lajityöryhmien edustajia. Asiantuntijahaastattelujen tarkoituksena oli mm. tarkastella uhanalaisiin lajeihin liittyvän epävarmuuden esittämistä mallien avulla todellisen uhanalaisuusaineiston ja asiantuntijatiedon avulla ja vertailla haastatteluissa saatavia luokittelutuloksia vuoden 2010 arvioinnin tuloksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että uhanalaisuusluokitteluun liittyvän epävarmuuden ilmaiseminen on tärkeää ja vaikuttaa luokittelutuloksiin. Keskeinen havainto oli, että kun uhanalaisuusluokitteluun liittyvää epävarmuutta oli mahdollista ilmaista todennäköisyysmallien avulla, luokiteltavien lajien uhanalaisuusluokka muuttui useissa tapauksissa. Kaikissa näissä tapauksissa muutos oli luokan nouseminen aiempaa uhanalaisemmaksi. Epävarmuuden ilmaisemisen tärkeyttä korostavat myös asiantuntijahaastattelujen tulokset, joiden mukaan suurin osa lajien luokitteluun liittyvästä tiedosta on jollakin tasolla epävarmaa. Tutkimuksessa ilmeni, että Bayes-verkkojen käyttö uhanalaisuusluokittelussa epävarman tiedon tarkastelussa on hyödyllistä, sillä malleja käytettäessä uhanalaisuuden luokittelukriteereihin liittyvä epävarmuuden aste välittyy selvästi todennäköisyysmuodossa ja luokittelukriteerien keskinäisten vaikutussuhteiden hahmottaminen on selkeää. Lisäksi luokittelua kuvaavien graafisten mallien tarkastelu auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään kriteerien avulla tapahtuvaa luokittelukäytäntöä. Uhanalaisuusmallien käyttö lisää myös luokittelun järjestelmällisyyttä ja selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytännön luokittelutyötä, esim. luokitteluehtojen toteutuminen voidaan aiempaa paremmin varmistaa mallien avulla. Bayes-verkkojen käyttäminen uhanalaisuusluokittelussa on hyödyllistä myös siksi, että menetelmän käyttö saattaa mahdollistaa uusien lajien tarkastelun ja arvioimisen. Haastatteluihin osallistuneiden asiantuntijoiden suhtautuminen todennäköisyysmallinnukseen oli positiivista, joten menetelmää olisi hyödyllistä soveltaa ja kehittää edelleen niin, että sitä voitaisiin jatkossa hyödyntää epävarman tiedon tarkastelussa käytännön luokittelutyössä.
-
(2019)Biodiversity is declining across the globe. The IUCN Red List, which is often used to measure species’ risk to go extinct, is showing alarming biodiversity declines both globally and within Finland. The most commonly used tool for biodiversity conservation is the establishment of protected areas. The Conference of Parties (COP) of the international treaty for biodiversity conservation (The Convention on Biological Diversity), has set a target to expand the international protected area network to cover 17% of the terrestrial area of the world. However, the designation of protected areas carries costs in terms of both land-use and money. Relatively little is known about what protected areas can achieve at the species level, and only limited evidence exists that links the establishment of protected areas to an improved conservation status of species. The lack of knowledge is because protected area establishment and its effects are often hard to study due to inadequate data. In this thesis, I created a framework to study the link between the increase in protected areas and protected area investment in relation to the conservation status change of one taxonomic group, the breeding birds in Finland. I first investigated the general trend in conservation status of Finnish birds using the Red List Index 2015. I then studied the effect of increasing the protected area on Finnish bird species’ range and the monetary investment on protected areas on bird species’ range in comparison to change in their IUCN Red List assessments. The timeframe of the study was 1996-2010 for protected area establishment and 2010-2015 for bird species’ conservation status change. My results show that the conservation status of birds in Finland is considerably worse than before, with Red List Index being 0.779. This is approximately 9.2% decline from the Red List Index in 2010. The species that gained more protected area on their range during 1996-2010 did not fare better in terms of conservation status than the birds that gained less protected area on their range on the same period. This is possibly because the threshold where the protected areas would cover the species’ range sufficiently to enable the conservation of the whole population is still not reached even for species with the higher protection levels. Also, the species that had higher estimated monetary investment on the protected areas on their range did not acquire better conservation status development than the species on whose range there was less estimated monetary investment. The expansion of the Finnish protected area network in 1996-2010 did not help to change the negative trend of Finnish birds in 2010-2015. The species that gained more protection in terms of land or monetary investment during this period, were not showing better results than the species that gained less protection. These results hint that the protected areas in Finland are not effective in terms of bird conservation. This does not mean, however, that we can claim that they are ineffective in all aspects, as we don’t know what would have been the situation if there were no protected areas established at all. There are also several other factors that affect the conservation status development of birds in Finland. These include degradation of matrix habitats, hunting and climate change, which might all overrun the possible positive effects of the protected areas and protected area investment.
Now showing items 1-2 of 2