Browsing by Subject "ulkoisvaikutus"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää millaisia vastuullisuuteen liittyviä odotuksia ja velvoitteita kohdistuu suomalaiseen alkutuotantoon osana suomalaista ruokaketjua. Haluttiin myös selvittää ruokaketjun tulevaisuudenkehityksen vaikutusta alkutuottajaan kohdistuviin vaatimuksiin. Suomessa oli aiemmin tunnistettu ruokaketjussa seitsemän vastuullisuuden ulottuvuutta. Niitä ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Vastuullisen toiminnan tavoitteena on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys. Se on myös Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteissa mukana. Politiikan ohjauskeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristökorvaus, ympäristösopimukset ja eläinten hyvinvointikorvaus. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla ruokaketjun ja sen sidosryhmien asiantuntijoita. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän asiantuntijaa. Mukana oli asiantuntijoita isosta kauppaketjusta, pienistä lähi- ja luomutuotteiden kaupoista, elintarviketeollisuudesta, tutkimusorganisaatiosta sekä ympäristöjärjestöstä. Haastateltavat olivat organisaatioiden johtajia ja yrittäjiä. Haastatteluteemoja olivat suomalaisen ruokaketjun nykytila, vastuullisuus ruokaketjussa, alkutuottajan vastuullisuus ja suomalaisen ruokaketjun tulevaisuus. Haastattelut tehtiin vuonna 2010. Ruokaketjun tulevaisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin kansainvälisen kilpailun kiristyminen, ilmastonmuutos, veden riittävyys ja kuluttajien preferenssit. Tulevaisuuden suuntaa ohjaa politiikka ja lainsäädäntö. Alkutuottajille tärkeimmiksi vastuullisuuden ulottuvuuksiksi nimettiin tuoteturvallisuus, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Parannettavaa nähtiin eläinten hyvinvoinnissa ja ympäristövastuussa. Ympäristövastuullisuuden todentaminen koettiin ongelmalliseksi. Markkinalähtöiseksi ratkaisuksi ehdotettiin vastuullisuutta todentavia laatustandardeja tai -merkkejä. Eläinten hyvinvoinnin todentamista helpottaisi läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden parantaminen. Vastausten perusteella vastuullisuuden kehittäminen ruokaketjussa edellyttää alkutuottajilta tulevaisuudessa tiiviimpää ketjuyhteistyötä, jatkuvaa toiminnan kehittämistä, aiempaa suunnitelmallisempaa toimintaa tuotantopäätöksissä- ja tavoissa ja markkinalähtöisemmän ajattelutavan omaksumista. Maatalouden tuottamissa markkinattomissa tuotoksissa ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin osalta ei saavuteta yhteiskunnallista optimia ilman julkisvallan väliintuloa. Tulevaisuudessa Euroopan unionin yhteisellä maatalouspolitiikalla ohjataan alkutuottajia negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen ja julkishyödykkeiden tuottamiseen entistä enemmän.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K-toiminta) koordinoivat Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) perustettiin vuosina 2007-2009. Keskittymille on kohdistettu vuosina 2007-2011 yhteensä 257 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Tutkimuksessa selvitetään SHOKien toimintaan osallistumisen vaikutuksia yritysten T&K-menoihin ja tätä kautta julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisella T&K-tuella pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumista, jota ilmenee huonosti määritellyistä omistusoikeuksista sekä informaation epäsymmetriasta ja epätäydellisyydestä johtuen. T&K-toiminnalla oletetaan yleensä olevan merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia. Toisaalta yritykset voivat informaatio-ongelmista johtuen kohdata rajoitteita hakiessaan markkinoilta rahoitusta T&K-hankkeisiinsa. Näistä syistä T&K-toimintaan ei välttämättä allokoidu yhteiskunnan näkökulmasta riittävästi resursseja ja tilannetta yritetään parantaa politiikkainterventioilla. Interventioiden vaikuttavuutta selvitetään yleensä joko kysely- tai tapaustutkimuksilla tai mikroekonometrisillä menetelmillä, joita voidaan pitää edellä mainittuja luotettavampina. Alan empiirinen kirjallisuus osoittaa, että T&K-tukien vaikuttavuus on heterogeenista. Paitsi eroista menetelmissä ja aineistoissa, tämä johtuu myös aidoista tehokkuuseroista tukien kohdentumisessa ja käytössä.Tässä tutkimuksessa SHOKien vaikuttavuuden arviointi toteutettiin Fixed effects ja Erotukset-erotuksissa-menetelmillä. Menetelmät vastaavat ei-kokeellisissa tutkimuksissa tyypilliseen valikoitumisongelmaan huomioimalla ajassa muuttumattomat havaitsemattomat tekijät. Lähtökohtaisena aineistona käytettiin Tilastokeskuksen T&K-paneeliaineistoa, johon yhdistettiin muista tilastoista yritysten perustietoja sekä esimerkiksi tietoja tukihistoriasta. Tiedot SHOKien toimintaan kunakin vuonna osallistuneista yrityksistä saatiin keskittymästä riippuen joko suoraan SHOKeilta tai niiden tutkimusohjelmilta itseltään tai ne selvitettiin internetsivujen avulla. T&K-paneelissa mukana olevat yritykset toimivat myös tutkimuksen lähtökohtaisena kontrolliryhmänä niiltä osin kun eivät kuulu koeryhmään. Yritykset voivat osallistua SHOKien toimintaan kahdella eri tavalla: osakeyhtiön osakkaina tai osallistumalla tutkimusohjelmiin. Osallistumismuodot eivät ole toisensa poissulkevia. Eri osallistumistavat on analyyseissä erotettu. Tutkimuksessa SHOKeilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia toimintaansa osallistuneiden yritysten T&K-menoihin. Tutkimusohjelmiin osallistumisen vaikutukset näyttävät suurimmaksi osin lievän positiivisilta. T&K-menot käyttäytyvät yleensä kiinteiden kustannusten tavoin ja sopeutuvat hitaasti. Tutkimuksessa on selvitetty myös SHOKien dynaamisia vaikutuksia. Vaikutukset vuoden ja kahden päästä SHOKin toimintaan mukaantulosta eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Vaikutusten välillä ei myöskään havaita eroja suurille ja pienille yrityksille. On mahdollista, että T&K-keskittymään osallistuminen vähentää yritysten tekemää päällekkäistä tutkimusta, millä on alentava vaikutus yritysten T&K-menoihin. Tällöin T&K-tuki voisi olla siinä mielessä tehokasta, että se ei olisi syrjäyttänyt yrityksen omia T&K-menoja, vaikka kokonaismenot pysyisivätkin kontrafaktuaalin tasolla tai jopa alenisivat. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että päällekkäisyyden poistuminen tehostaisi tutkimusta vähintään tukisumman ja tuen mahdollisen positiivisen vaikutuksen verran. SHOKien on kuitenkin tarkoitus luoda aivan uudenlaisia innovaatioita eikä tehostaa samaa tutkimusta, jota yritykset olisivat tehneet ilman SHOKiin osallitumista. Tämä viittaisi siihen, että on epäjohdonmukaista olettaa päällekkäisyyden poistumisesta johtuvan tehostumisen olevan SHOKien tapauksessa kovin suurta. Tulokset eivät siis tue sitä hypoteesia, että SHOKien kautta ohjatut tuet olisivat yhteiskunnan kannalta tehokkaita tässä vaiheessa.