Browsing by Subject "ulosteensiirto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Fecal microbiota transplantation (FMT) is a medical treatment procedure in which feces of a healthy donor are transplanted into a recipient in order to re-establish a healthy gut microbiota. Currently, FMT is used routinely to treat recurrent Clostridioides difficile infections, but it is being studied as a potential treatment for other diseases also resulting from a disbalance in the gut microbiota. FMT provides an excellent platform for studies addressing the determinants of a healthy gut microbiota, as it makes it possible to survey specific microbes involved in the process of re-establishment. In this sense, one particularly interesting group of gut microbes is the bifidobacteria. Although usually associated with commercial probiotics, bifidobacteria are actually one of first major colonizers of the human gut after birth, and they play a key role in the establishment and maintenance of a healthy gut microbiota. The aim of this study was to assess the long-term colonization of donor-derived bifidobacteria in recipients of FMT by using a combination of a culture-dependent method and molecular typing of strains. The culture-dependent method was used for the isolation of bifidobacterial strains from fecal samples of donors and recipients, whereas the molecular typing methods (rep-PCR and whole genome sequencing) were employed to differentiate the isolated strains. This study was based on the premise that in order to be of donor-origin, a bifidobacterial strain must occur in the recipient only after FMT and show close genetic relatedness to a strain isolated from the respective donor. Furthermore, in order to exhibit long-term colonization, a donor-derived strain must be present at later time points of the study’s follow-up period. The results showed that all the recipients had acquired some donor-like bifidobacteria after FMT. In addition, certain donor-derived strains of Bifidobacterium longum had persisted in some recipients throughout the follow-up period, indicating their successful colonization. This finding is of special interest, as extraneous bifidobacteria, such as probiotics, are typically lost without their continuous influx. Additionally, long-term colonization of bifidobacteria has not previously been documented in adults by a culture-dependent method. As efficient colonizers, the strains isolated in this study represent potential candidates for therapeutic agents.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2017)Suolistomikrobioottaa ja sen merkitystä terveydelle on tutkittu viime vuosina lisääntyvästi. Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet suolistomikrobiootan bakteerien tunnistamisen tehokkaammin ja tarkemmin kuin aiemmin käytetyt perinteiset bakteeriviljelyt. Suolistomikrobiootan lajirikkaus vaihtelee suolistonosien mukaan ja siihen vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät kuten yksilön immuniteetti, ruokavalio ja ympäristö sekä mahdolliset lääkehoidot. Ihmisillä ulosteensiirtoja on käytetty erityisesti vaikeiden lääkkeisiin vastaamattomien Clostridium difficile -ripulien hoitoon ja jopa 90 prosenttia on parantunut ulosteensiirrolla. Koirilla on tämän lisensiaatin tutkielman valmistuessa julkaistu vain kaksi kongeressitiivistelmää pilottitutkimuksena suoritetuista ulosteensiirroista. Näissä molemmissa mahasuolikanavan oireet ovat helpottaneet ja vointi on pysynyt hyvänä seuranta-aikana. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan koiran suolistomikrobioottaa, sen koostumusta eri suolistonosissa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi käsitellään lyhyesti ulosteensiirtoja. Tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, joka toteutettiin pilottitutkimuksena kolmelle koiralle. Tutkimuksessa ulosteensiirtoa tehtiin koirille, joilla oli aiemmissa tutkimuksissa todettu krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Tutkimukseen valituilla eläimillä sairautta oli hoidettu ainakin kahdesti tylosiinilla ja oireet olivat loppuneet sen käytön aikana alkaen aina uudestaan hoidon loputtua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voidaanko ulosteensiirrolla parantaa mahasuolikanavan oireista kärsiviä koiria. Hypoteesina oli, että ulosteensiirto muuttaa suolistosairaiden koirien suolistomikrobioottaa siten, että mahasuolikanavan oireilu loppuu tai vähenee merkittävästi. Omistajat täyttivät ennen toimenpidettä ja sen jälkeen kahdeksan viikon ajan seurantakaavaketta, jossa kysyttiin muun muassa ulosteenkoostumuksesta sekä mahasuolikanavan oireiden esiintymisestä. Lisäksi koirista kerättiin viikoittain ulostenäytteet, joista analysoitiin mikrobiootan koostumus ulkopuolisessa laboratoriossa. Laboratoriosta saatiin myös laskennallinen dysbioosi-indeksi, joka kuvaa suolistomikrobiootan tasapainoa. Dysbioosilla tarkoitetaan suolistonmikrobiootan haitallisia muutoksia. Kahdella kolmesta tutkimukseen osallistuneesta koirasta kliininen vointi parantui omistajan arvioimana ulosteensiirron jälkeen. Näillä ulostemikrobiootan muutos tasapainoisemmaksi oli nähtävissä myös ulosteanalyyseissä muun muassa laskennallisessa dysbioosi-indeksissä ja bakteerien pääjaksojen valtasuhteissa. Kolmannen koiran kliininen vointi ei omistajan arvioimana parantunut ja ulosteanalyyseissäkin mikrobiootta palautui nopeasti samanlaiseksi kuin ennen ulosteensiirtoa. Ulosteensiirto voi muuttaa suolistomikrobioottaa siten, että mahasuolikanavan oireilu vähentyy tai loppuu. Aihetta tulee kuitenkin tutkia vielä lisää isommalla otoskoolla, jotta saataisiin tilastollisesti merkittäviä tuloksia.
Now showing items 1-2 of 2