Browsing by Subject "uusi työ"

Tutkielmani aiheena on ruokalähettien työtaiteluun liittyvä Foodora vastuuseen -kampanja, joka toimii monella eri tasolla, merkittävimmin kuitenkin internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tutkimuskysymykseni on, millaisia vaikuttamisen keinoja Foodora vastuuseen -kampanja toiminnassaan käyttää. Näiden keinojen kautta tarkastelen kampanjaa verkostoituneena yhteiskunnallisena liikkeenä, ja pohdin myös hieman sitä, mikä kampanjan yhteiskunnallinen merkitys on. Tutkimukseni liittyy niin kutsutun uuden työn kontekstiin, jolla tarkoitetaan työelämässä tapahtunutta muutosta, jossa esimerkiksi tuloerot työntekijöiden välillä ovat kasvaneet ja monet työmuodot ovat hävinneet. Tässä tutkielmassa uusi työ esiintyy alustatalouden palvelutyön muodossa. Alustatalous on 2000-luvulla yleistynyt työelämän ilmiö, jossa internetpohjaisten sovellusten kautta tehtävä työ hämärtää työntekijän ja yrittäjän sekä ammattilaisen ja harrastajan välisiä rajoja. Näitä aiheita on viime vuosina käsitelty paitsi mediassa myös esimerkiksi eduskunnassa, ja kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt etenkin Manuel Castellsin teoriaa verkostoituneista yhteiskunnallisista liikkeistä, jota täydennän esimerkiksi verkkoaktivismin ja verkostoituneen julkisen kehän teorioilla. Valitsin Castellsin, sillä hän käsittelee verkostoituneita yhteiskunnallisia liikkeitä laajasti huomioiden sen syyt, toimintatapojen ja välineiden erityisyyden sekä yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Castells käsittelee myös internetiä välineenä syväluotaavasti keskittyen ennen kaikkea sen vaikutuksiin yhteiskunnan verkostoissa. Tein tutkimukseni tapaustutkimuksen poikkileikkauksena tietystä ajanjaksosta Foodora vastuuseen -kampanjan toiminnassa. Valitsin tutkittavaksi ajanjaksoksi puoli vuotta alkaen kampanjan julkisesta aloituksesta 6.9.2018 ja päättyen 28.2.2019. Tutkimusmenetelmänäni on netnografia, joka tarkoittaa etnografisen tutkimuksen tekemistä verkossa. Tutkimuksen aineiston muodostavat Foodora vastuuseen -kampanjan kotisivuilta ja sosiaalisen median alustoilta keräämäni kampanjan julkaisema materiaali. Lisäksi tein kaksi teemahaastattelua kahden Foodora vastuuseen -kampanjan aktiivin kanssa. Keskityn tutkimuksessani etenkin kuuteen tapaan, jolla Foodora vastuuseen -kampanja pyrkii vaikuttamaan. Ne ovat: suoraan kohdeyrityksiin kohdistettu toiminta, aihetunniste, blogi ja pidemmät Facebook-päivitykset, kuvat, videot ja animaatiot, sisällön uudelleenohjaus sekä yhteistyö ja verkostoituminen. Tutkimukseni keskeiset johtopäätökset ovat, että Foodora vastuuseen -kampanja on monella tavoin tyypillinen Castellsin kuvaaman kaltainen verkostoitunut yhteiskunnallinen liike. Keskeisiä vastaavuuksia ovat etenkin Foodora vastuuseen -kampanjan pyrkimys avoimuuteen, johtajattomuuteen, autonomia, tunteiden merkitys ja yhtäaikainen toiminta verkossa ja sen ulkopuolella sekä lokaalin ja globaalin yhdistyminen. Foodora vastuuseen -kampanjan aktiivit suunnittelevat jatkavansa lähettien asian ajamista itse kampanjan jälkeenkin, mikä osoittaa mielestäni sen, että kampanjan aktiivit eivät halua jättää lähettien asian ajamista vain yhteiskunnan instituutioiden varaan. Syitä tähän voivat olla uusi työ, joka voi vaatia uusia vaikuttamisen tapoja, ja internetin ja sosiaalisen median keskeisyys sekä kampanjan että sen kohdeyritysten toiminnassa.

The aim of this study was to examine the validity of a new measurement instrument called Recovery Profile, which was developed by Psycon Ltd. Recent changes in work life have brought psychological recovery to the debate. Research has shown that personality is associated with stress, burnout, and work engagement. The hypotheses of this study were that optimism, internal locus of control, and conscientiousness foster recovery from work whereas neuroticism, cautiousness, and pedantry hinder recovery. A need to lead as well as a need for achievement were associated with either as fostering or hindering characteristics depending on the work context. Recovery Profile was compared with the established Need for Recovery Scale (NFRS). The research data of NFRS were collected from Psycon personnel assessment clients (N=194) by using an online survey during the spring of 2022. NFRS results were combined with the results of the personality inventories that the respondents had filled in during their personnel assessment. The data analysis was conducted by using explorative factor analysis, correlations, and linear regression analysis. The results suggest a two-dimensional construct of the need for recovery: experience of a heavy workload and lack of social energy. Personality seems only to predict the lack of social energy dimension. The results show that personality predicts recovery from work although the proportions of variance explained are low. As regards the personality traits measured by Recovery Profile, this study indicates that high optimism, a need for achievement, and internal locus of control are associated with a low need for recovery, whereas high neuroticism and cautiousness are associated with a high need for recovery. Individual differences, work context as well as the impact of society should be considered when studying recovery. The consultant can help the client to find the most effective ways to recover from work by using Recovery Profile as an assisting tool in coaching sessions. In addition to the individual level, Recovery Profile is a prominent tool in the field of leadership development.

In this study I consider how the personnel of a professional organization narratively construct their identities in the context of the “new work”. A specific focus of the study is how the personnel discursively produce and negotiate their identities in their narratives. I approach identity through the concept of narrative identity, which is understood to consist of discursive, dynamic and constantly changing self-concepts that are rooted in cultural discourses and shared and produced in various identity narratives. The study is rooted in social constructionism, in which the reality is seen to be constructed linguistically in social practices. The theoretical framework consists of organization study, and theories relating to the change of work-life in the postmodern society. The key concepts of the study are identity work, narrative identity, social identity, social constructionism and the socalled new work. Identities have been studied in various academic fields such as educational sciences, psychology, sociology and economic sciences. Over the past decades, the narrative approach has become popular in organization studies, and it has been applied especially in the studies of identities. The majority of identity studies in knowledge-intensive companies have focused on manager identities and identification, while assistants’ identities remain a quite unexplored topic of research. The study is a narrative study in a professional organization specializing in demanding expert services. Seven assistants participated in the narrative-episodic interviews in the summer of 2018. The interviews were recorded and transcribed. The transcripts were analysed mainly using discourse analysis influenced by membership categorization analysis as well as position analysis. According to the study, the major narrative resource is the social identity of assistants, produced mainly by making distinctions between assistants and other parties, mainly experts. The social identity of assistants is defined by low status. The narrators position themselves on the lowest level in organizational hierarchy. The social identity seems to carry stigmatized characters such as limited agency and sense of insecurity. Positive identities are contrcuted by positioning oneself as a member of an elite organization, by broadening the job description to include other duties than traditional assistant work, or through other means of individual differentiation. Identification with teams or experts as working partners may also produce positive identities. The organizational reality produced in the narratives reflects typical discourses in the context of the new work. The major discourse identified in the study is the discourse of constant individual development, which seems to be institutionalized in the recent bonus scheme reformation. The discourse involves contradictions that shape identity constructions in multiple ways.