Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uusliberalistinen koulutuspolitiikka"

Sort by: Order: Results:

  • Huviksi vai hyödyksi? : esikouluikäisten lasten vanhempien näkemyksiä lastensa harrastuksista 
    Radi, Heini (2016)
    The aim of this study is to examine parents' thoughts about their children's hobbies. Intention is to investigate factors that parents think are essential in hobbies. I reflect parents' upbringing perspective with social climate that highlights individuality, efficiency and competitiveness in the spirit of neo-liberal policy. My interest is directed to the potential benefits that parents believe hobbies produce. The capitalistic values of neo-liberal politic seems to have background influence in school and in leisure and I seek to examine indication of these values in parents speech. Previous studies suggest that hobbies serve as one form of cultural and social capital when choosing educational paths. Skills obtained at school alone don’t seem to suffice for the aptitude tests to selective classes, but with suitable hobbies one can acquire necessary capital to pass the tests. The ideal of healthy citizen and wholesome activity has also been sought through hobbies. With proper hobbies there is also the parental desire that their child finds suitable friends. Organized activity has even been considered as a vaccine for social exclusion and behavioural problems, especially during puberty. The study material consists of four interviews. The interviewees were parents of preschoolers in a day care center in the capital regionof Finland. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analysed according to the principles of content analysis. Based on this research, hobbies were thought to bring content and interests into children's lives which would help them find their ”own thing”. Hobby-specific know-how, sport skills and better self-esteem were mentioned as benefits of hobbies too. The most significant advantages were thought to be the health benefits, the development of communication skills and the prevention of social exclusion. Health education was underlined by several interviewees and these parents believed that organized physical activity and sports lifestyle passes into adulthood. There was not significant evidence of neo-liberal policies in parents' speech.
  • Kouluvalinta ja koulujen välinen segregaatio : Retorinen diskurssianalyysi uutismediasta 
    Ben Salah, Lilia (2024)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Koulujen välinen eriytyminen on herättänyt huolta monien tahojen toimesta. Koulujen eriytyminen perustuu etniseen ja sosioekonomiseen taustaan. Koulujen eriytyminen nähdään vaarantavan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen. Kouluvalinnan taustalla voidaan nähdä olevan uusliberalistinen koulutuspolitiikka, joka korostaa muun muassa vapauden ja tehokkuuden ihanteita. Koulutus nähdään inhimillisenä pääomana, joka tuottaa taloudellista voittoa yksilölle ja laajemmin koko kansantaloudelle. Uusliberalismin mukainen kilpailullisuus näkyy vanhempien tavoitteena tarjota lapsille opiskelupaikka ”hyvämaineisessa” koulussa, jossa havaitaan korkeita oppimistuloksia. Painotettuun opetukseen osallistuminen nähdään mahdollisuutena kehittää yksilöllisiä taitoja ja varmistaa haastavan koulutien toteutuminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin kouluvalinnasta käytävää keskustelua uutismediassa. Tutkimuskysymykseni on seuraava: millaisia argumentteja kouluvalinnan puolesta ja vastaan voidaan löytää uutismediasta? Toteutin tutkimuksen retorisen diskurssianalyysin keinoin. Retorinen diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka tutkii kielenkäytön keinoja, joiden avulla kohdeyleisö pyritään vakuuttelemaan ja suostuttelemaan, jonkin todellisuuskuvan taakse. Analyysissa erottelin aineistossa esiintyneitä argumentteja, muodostin toistuvista teemoista diskursseja ja analysoin niissä käytettyjä argumentoinnin keinoja. Aineistonani on 18 Helsingin Sanomissa julkaistuja uutisartikkelia, jotka olivat julkaistu vuonna 2023. Muodostin aineiston pohjalta kolme diskurssia, jotka olivat segregaation todellisten syiden pohtiminen, arvoperustainen argumentaatio ja vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottaminen. Diskurssit kuvaavat aineistossani yleisesti esiintyneitä puhetapoja. Segregaation todellisten syiden pohdinnan diskurssissa koulujen välisen eriytymisen syyksi nähtiin alueellinen eriytyminen, lähikoulujen turvallisuutta uhkaavat ongelmat sekä vieraskielisten oppilaiden suuret osuudet tietyissä kouluissa. Arvoperustaisen argumentoinnin diskurssissa puolustettiin sekä lähikoulua että painotettua opetusta. Diskurssissa korostettiin arvoja, hyötyjä ja haittoja sekä moraalisia velvollisuuksia vanhempana ja kansalaisena. Vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottamisen diskurssissa esiintyi vastahakoisuutta painotettujen luokkien lakkauttamiselle, mikä herätti keskustelun muista koulujen välisten eriytymisen estämisen keinoista. Tutkimuksen tulokset ilmentävät uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia kansalaisten ajattelussa. Koulutusvalinnoissa tavoitellaan lahjakkuuksien tukemista, yksilöllisyyttä ja hyvää koulumenestystä pyrkimällä välttämään huonomaineisia kouluja.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO