Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uutiskääntäminen"

Sort by: Order: Results:

  • Tchitcherin, Mihail (2020)
    Tämä tutkimus käsittelee Ylen suomenkielisten uutisten kääntämistä venäjäksi. Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa kääntäjän mahdollista vallankäyttöä portinvartijana suomalaisessa mediassa. Tutkimuksen avulla pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Mitä käännöskeinoja kääntäjät ovat käyttäneet? Miten käännöskeinojen käyttö on muuttanut lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuutta? Näiden kysymysten pohjalta pohdin kääntäjän roolia portinvartijana ja venäjänkielisen uutissisällön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat uutisten kääntäminen eli journalistinen kääntäminen sekä vallan käsite käännöstieteessä. Merkittävän teoriataustan muodostaa myös ns. portinvartijateoria, joka on olennainen osa journalistista kääntämistä ja kuvaa käännöstä tekevän toimittajan roolia uutistuotannossa. Tutkimuksessani vertailen suomenkielisiä ja venäjänkielisiä uutisia, ja tutkin minkälaisia sisältöjä välittyy käännösten kohdeyleisölle kääntäjän valitsemilla käännöskeinoilla. Vertailevalla tutkimusotteella ja sisällönanalyysin keinoin selvitin, minkälaisia eroavaisuuksia uutistekstin kääntäjän tekemät ratkaisut aiheuttivat lähtötekstin ja käännöksen välille. Tutkimuksesta nousi kaksi tärkeätä havaintoa. Journalistisen kääntämisen prosessit läpikäynyt teksti oli sisällöltään vähemmän informatiivista, yksinkertaisempaa ja lähtötekstin ilmaisuun verrattuna laimeampaa. Toinen tärkeä havainto on, että kääntäjällä on valtaa päättää, mitkä aiheet ja millaisilla näkökulmilla nousevat esille ja mitkä aiheet puolestaan jäävät unholaan. Sen myötä kääntäjä on valtaa päättää, mistä aiheista lukijoilla on yleensäkään mielipiteitä. Tämä tukee ajatusta siitä, että missä tahansa toimessa, jossa julkaistaan tietoa, julkaisijalla on vaikutusvaltaa suhteessa tiedon vastaanottajiin.
  • Mäkilä, Katariina (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Venäjän informaatiovaikuttamista ja sen yhteyttä uutiskääntämiseen. Tutkimuskysymyksenäni on, miten Venäjä aseellistaa verkkouutistekstejä venäjänkielisessä informaatiovaikuttamisessa strategisten narratiivien avulla. Rajauksena toimii uutiskääntäminen suomesta venäjään. Monitieteellinen tutkimusasetelma yhdistää käännöstieteen, journalismitutkimuksen ja sotataidon tutkimusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu pääkäsitteisiin informaatiovaikuttaminen, uutiskääntäminen ja strateginen narratiivi. Määrittelen aseellistamisen verkkouutiskäännösten yhteydessä informaatioympäristössä tapahtuvaksi informaatiovaikuttamiseksi tai sitä edeltäväksi toiminnaksi. Siinä uutiskäännökset otetaan vaikuttamisen kohteiksi ja välineiksi uutisvalikoinnin, käännösmanipulaation, narratiivimuutosten tai kuvitusvaihdosten avulla. Aineistolähteeksi on valittu venäläinen InoSMI-uutissivusto, joka kuuluu Venäjän valtioon kytkeytyvän mediayhtiön Russia Today portfolioon. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Spiessens &Van Poucke 2016) sivustoa on luonnehdittu journalistisen riippumattomuuden suhteen selkeän ongelmalliseksi muttei täysin propagandistiseksi. Tutkimusaineistona toimii käännöskorpus, joka on rajattu ajallisesti vuoteen 2021. Korpus käsittää InoSMI-sivuston 52 venäjänkielistä uutiskäännöstä sekä niiden suomalaismediassa julkaistut lähtötekstit, jotka on julkaistu suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Narratiivianalyysi keskittyy Venäjän strategisten narratiivien tunnistamiseen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että informaation aseellistamista tapahtuu suurimmassa osassa kohdetekstejä. Aseellistaminen painottuu erityisesti narratiivimuutoksiin, joihin kytkeytyy käännösmanipulointia ja kuvitusvaihdoksia. Käännöskorpuksessa esiintyy kaikkia kuutta tutkimuskirjallisuudesta noussutta Venäjän strategista narratiivia: Suuren isänmaallisen sodan narratiivi, läntisen hegemonian narratiivi, EUrooppalaisen hegemonian narratiivi, Venäjän lähinaapuruston ja Ukrainan narratiivi, slaavien johtajuuden narratiivi ja ”normaalin” läntisen suurvallan narratiivi. Lisäksi olen tunnistanut kohdetekstikorpuksesta kaksi lisänarratiivia, joista toinen edustaa suomalaistoimittajia koskevaa kriittistä journalisminarratiivia ja toinen suomalaisvenäläisen yhteisen historian ja yhteyden narratiivia.
  • Mäkilä, Katariina (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Venäjän informaatiovaikuttamista ja sen yhteyttä uutiskääntämiseen. Tutkimuskysymyksenäni on, miten Venäjä aseellistaa verkkouutistekstejä venäjänkielisessä informaatiovaikuttamisessa strategisten narratiivien avulla. Rajauksena toimii uutiskääntäminen suomesta venäjään. Monitieteellinen tutkimusasetelma yhdistää käännöstieteen, journalismitutkimuksen ja sotataidon tutkimusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu pääkäsitteisiin informaatiovaikuttaminen, uutiskääntäminen ja strateginen narratiivi. Määrittelen aseellistamisen verkkouutiskäännösten yhteydessä informaatioympäristössä tapahtuvaksi informaatiovaikuttamiseksi tai sitä edeltäväksi toiminnaksi. Siinä uutiskäännökset otetaan vaikuttamisen kohteiksi ja välineiksi uutisvalikoinnin, käännösmanipulaation, narratiivimuutosten tai kuvitusvaihdosten avulla. Aineistolähteeksi on valittu venäläinen InoSMI-uutissivusto, joka kuuluu Venäjän valtioon kytkeytyvän mediayhtiön Russia Today portfolioon. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Spiessens &Van Poucke 2016) sivustoa on luonnehdittu journalistisen riippumattomuuden suhteen selkeän ongelmalliseksi muttei täysin propagandistiseksi. Tutkimusaineistona toimii käännöskorpus, joka on rajattu ajallisesti vuoteen 2021. Korpus käsittää InoSMI-sivuston 52 venäjänkielistä uutiskäännöstä sekä niiden suomalaismediassa julkaistut lähtötekstit, jotka on julkaistu suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Narratiivianalyysi keskittyy Venäjän strategisten narratiivien tunnistamiseen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että informaation aseellistamista tapahtuu suurimmassa osassa kohdetekstejä. Aseellistaminen painottuu erityisesti narratiivimuutoksiin, joihin kytkeytyy käännösmanipulointia ja kuvitusvaihdoksia. Käännöskorpuksessa esiintyy kaikkia kuutta tutkimuskirjallisuudesta noussutta Venäjän strategista narratiivia: Suuren isänmaallisen sodan narratiivi, läntisen hegemonian narratiivi, EUrooppalaisen hegemonian narratiivi, Venäjän lähinaapuruston ja Ukrainan narratiivi, slaavien johtajuuden narratiivi ja ”normaalin” läntisen suurvallan narratiivi. Lisäksi olen tunnistanut kohdetekstikorpuksesta kaksi lisänarratiivia, joista toinen edustaa suomalaistoimittajia koskevaa kriittistä journalisminarratiivia ja toinen suomalaisvenäläisen yhteisen historian ja yhteyden narratiivia.