Browsing by Subject "uutisointi"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Brasilia-uutisointia Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen artikkeleissa vuonna 2017. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita ja diskursseja Brasiliaa käsittelevistä verkkoartikkeleista löytyy, ja millainen kuva Brasiliasta muodostuu verkkojulkaisujen uutisoinnissa. Tutkielma sijoittuu osaksi ulkomaan uutisten ja verkkojournalismin tutkimusta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja jälkikoloniaalinen teoria. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa ovat representaatio, länsi, toiseus ja diskurssi. Tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen 1.1.-31.12.2017 julkaistuista artikkeleista. Määrällisellä osiolla on kartoitettu otsikoissa useimmin esiintyviä sanoja ja uutisten vallitsevia teemoja. Teemoittelun kautta analyysin fokukseen on valikoitu vallitsevia teemoja edustavat artikkelit. Tutkimuksessa nimetään Brasilian representaatioiksi Etelä-Amerikan jättiläinen, moniongelmainen ja koeteltu maa ja presidenttijohtoinen maa. Brasilian presidentit ovat aineistossa vahvasti esillä. Brasilia esitetään aineistossa vahvasti osana Etelä-Amerikkaa ja Latinalaista Amerikkaa maantieteellisenä ja kulttuurisena alueena. Brasilian identiteetiksi muodostuu aineiston perusteella Latinalaisen Amerikan veturi ja vastuunkantaja. Diskursseina nousevat esiin suuruus, maan tapa, uhka, maine ja skandaali sekä globalisaatio. Diskurssien todetaan kietoutuvan yhteen. Suuruuden diskurssi korostaa asioiden suuren mittakaavan luomaa merkityksellisyyttä. Vahva ja hegemoninen maan tapa-diskurssi painottaa ongelmien pitkää historiaa sekä kulttuurisia ja rakenteellisia juuria. Uhan diskurssissa korostuu väkivalta ja rikollisuus. Maineen ja skandaalin diskurssissa korostetaan maan maineen merkittävyyttä ja skandaalien yleistymistä. Globalisaation diskurssi osoittaa Brasiliaa koskevia asioita pidettävän kansainvälisesti merkittävinä. Johtopäätöksenä todetaan uutisoinnin aiheiden olevan melko yksipuolisia ja negatiivisesti painottuneita. Brasilia-uutisoinnissa korruptio ja yhteiskunnallinen sekä poliittinen levottomuus todetaan yleisiksi stereotypioiksi. Uutisoinnissa korostuu talouden ja globalisaation merkitys. Uutisointi todetaan paikoitellen sävyltään myös positiiviseksi ja myönteisiä muutoksia huomioivaksi. Suomen todetaan asemoivan itseään uutisoinnin kautta osaksi lännen yhteisöä ja rakentavan omaa identiteettiään. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten Brasiliasta uutisoidaan vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisten jälkeen. Suomalaisen median todetaan kaipaavan monipuolisempia aiheita brasilialaisesta arjesta, tieteestä ja kulttuurista. Jatkotutkimusehdotuksina esitetään laajemman aineiston tutkimista määrällisellä menetelmällä, printtilehtien tutkimusta ja vertailevaa tutkimusta uutisoinnin muutoksista eri vuosikymmenillä. Brasiliaa käsitteleviä uutisia olisi mahdollista tutkia myös suhteessa muihin Latinalaisen Amerikan maihin ja BRICS-maihin.

Pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan komission julkisuuskuvaa suomalaissa sanomalehdissä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälainen julkisuuskuva Euroopan komissiolla on Suomessa, onko uutisoinnissa havaittavissa aluekohtaisia eroja ja millaisia tulkintakehyksiä uutisoinnista on havaittavissa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan julkisuuden ja mediajulkisuuden suhdetta sekä julkisuuskuvan, imagon ja maineen käsitteitä. Tutkimuksessa on käytetty sisällön erittelyä yleiskuvan muodostamiseen aineistosta sekä kehysanalyysia aineiston laadulliseen analyysiin. Tutkielman aineisto sijoittuu aikavälille 1.1.2011 – 31.3.2011 ja se on kerätty Euroopan komission Suomen edustuston toimesta. Aineisto koostuu 413 sanomalehtikirjoituksesta, jotka käsittelevät Euroopan komissiota. Aineistoon lukeutuu uutiskirjoituksia kuudesta suomalaisesta sanomalehdestä: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Kauppalehti. Sisällönerittelyn avulla on tarkasteltu uutisten määrää, aihepiiriä, tyyppiä ja toimijoita, yleissävyä sekä komission roolia. Havaintojen perusteella sanomalehtien välillä esiintyy merkittäviä eroavaisuuksia. Uutisointia tapahtuu huomattavasti eniten eteläisen Suomen sanomalehdissä kun taas muissa sanomalehdissä uutisointi jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin osa uutisoinnista on sävyltään neutraalia. Sävyltään positiivisten uutisten määrä on suurempi kuin negatiivisten, jolloin uutisoinnin voi kuvata olevan positiivissävytteistä. Uutisissa korostuu komission rooli vahvana vallankäyttäjänä. Kaikkein eniten komissio profiloituu toiminnassaan talouden sekä maaseudun asioiden hoitamisessa. Aineistosta on mahdollista havaita kolme eri tulkintakehystä, jotka ovat hallinta-, altruismi- sekä byrokratia-kehys. Hallinnan kehys on kehyksistä dominoivin sekä myös ilmiselvin. Hallinta -kehyksen kautta luodaan kuvaa komissiosta 'poliisimaisena' ja valvovana toimijana. Altruismi –kehys on kaikkein harvinaisin. Altruismi –kehys luo kuvaa komissiosta pyyteettömänä hyväntekijänä ja suojelijana. Virkamieskehys on kaikkein vaikeimmin havaittavissa. Virkamies –kehyksessä korostuu komission monimutkainen sekä byrokraattinen luonne, jonka myötä komissio esitetään monimutkaisena, myötätunnottomana koneistona. Havaintojen pohjalta on mahdollista todeta, että Euroopan komission julkisuuskuva suomalaisissa sanomalehdissä on sen omasta näkökulmasta todella onnistunut. Julkisuuskuva on suurelta osin neutraali, painottuen kuitenkin positiiviseen päin. Komissio esitetään uutisoinnissa vahvana toimijana erityisesti talous- ja maatalousasioiden hoitamisessa.

Tutkielma tarkastelee suomalaisen lehdistön reaktioita tammikuun kansannousuun. Tarkasteltu ajanjakso kattaa kansannousun ensimmäiset kuukaudet. Kansannousu alkoi Venäjän keisarikunnan puolalaisissa osissa, Puolan kuningaskunnassa, tammikuussa 1863. Suomen alue kuului myös Venäjän keisarikuntaan, joten suomalaisille tammikuun kansannousussa oli kyse keisarikunnan yhteisesti asioista. Tutkielman tutkimuskysymykset etenevät kaksivaiheisesti. Ensin tutkielma selvittää, mitä suomalainen lehdistö julkaisi tammikuun kansannoususta. Kun itse uutisointi ja sen määrä on selvitetty, seuraa kysymys, miten tämä uutisointi kuvaa suomalaisten suhdetta Venäjän keisarikuntaan, suomalaisten aatteita ja toimintaa. Tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan uutisten lähiluvulla ja kontekstoimalla ajan suomalaista aatemaailmaa ja ympäristöä. Sensuurilla oli tutkielman kannalta erityisen suuri vaikutus lähdeaineistoon ja sen toimintamahdollisuuksiin, minkä vuoksi sen laajuus ja vaikutus on pyritty tuomaan esiin. Lähdeaineistona on käytetty neljän sanomalehden numeroita kansannousun ensimmäisistä uutisista huhtikuun loppuun. Lähdeaineistosta kaksi lehteä edustaa suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä lehdistöä. Tutkitut lehdet ovat Finlands Allmänna Tidining, Helsingfors Dagblad, Helsingin Uutiset ja Suometar. Nämä neljä lehteä olivat kukin oman aatemaailmansa edustajia, mikä näkyi myös lehtien Puolaa ja kansannousua käsittelevissä uutisissa. Tutkielmassa selvisi, että tammikuun kansannousu oli aikansa suurimpia uutisaiheita Suomessa. Puolaa käsitteleviä kirjoituksia julkaistiin määrällisesti hyvin paljon. Tutkitut lehdet kirjoittivat kansannoususta käytännössä jokaisessa numerossaan. Kansannousua käsittelevät kirjoitukset käsittivät laajuudessaan valtaosan tutkittujen lehtien Suomen ulkopuolisesta uutisoinnista. Suomalainen uutisointi nojasi niin keisarikunnan virallisiin tietoihin kuin ulkomaisiin sanomalehtiin. Suomalaiset lehdet julkaisivat näiden tietoja, mutta suhtautuivat niihin myös epäluuloisesti. Lähdeaineistona käytetyt lehdet edustivat Suomen aateilmapiirissä kukin omaa aatettaan, mikä näkyi niiden uutisoinnissa. Täten voidaan sanoa, että suomalainen lehdistö oli monipuolista, ja lehtien uutisointi kansannoususta moniäänistä. Lehtien yleiset aatteelliset linjat toistuivat myös tammikuun kansannousun uutisoinnissa. Tammikuun kansannousu ei siis avannut erityistä kuvaa suomalaisten suhteesta Venäjän keisarikuntaan, mutta se toisti ja vahvisti kuvaa aikansa suomalaisesta aateilmapiiristä ja julkisesta keskustelusta.

I min pro gradu-avhandling undersöker jag hur media bidrar till att konstruera bilden av invandring till Finland. Mitt material består av tre nationella tidningar, varav Helsingin Sanomat och Huvudstadsbladet representerar dagstidningar och Iltalehti kvällspressen. Bakgrunden för undersökningen är en tre månaders period under vintern 2008-2009, då invandring låg högt på den politiska agendan. Under denna period skärptes den politiska retoriken mot invandring. Detta tillskrivs främst sannfinländarnas valframgång i kommunalvalet hösten 2008. Materialet består av s.k. hårda nyheter om invandring från tidningarnas inrikessidor samt åsiktsjournalistik i form av ledare och kolumner. Tidigare forskning i medierapportering om invandring och den finländska politiska debatten om invandring utgör den teoretiska bakgrunden för avhandlingen. Långvariga kartläggningsprojekt av medierapporteringen om invandring har utförts av Centret för forskning om etniska relationer och nationalism, gällande finlandssvenska tidningar (se Haavisto 2007) och av Journalismin tutkimuskeskus, gällande finskspråkiga tidningar (se Raittila & Vehmas 2005). Dessa utgör bakgrundskunskap som jag bygger vidare på. Andra viktiga källor är Kaarina Horstis (2005) avhandling, som handlar om medierapporteringen om asylsökande och mångkulturalism och Outi Lepolas (2008) avhandling gällande riksdagsdebatter om invandring och mångkulturalism på 1990-talet. I analysen använder jag kritisk diskursanalys, men tar inslag ur ramanalys och retorikanalys. Ett centralt begrepp i min avhandling är nyhetsgenre och jag undersöker hur nyhetens konventioner påverkar sättet på vilket frågor om invandring presenteras. Media bygger upp olika tolkningar av den sociala verkligheten genom att beskriva berättelser. Jag analyserar rapporteringen av den politiska debatten ur detta perspektiv och ser på vilka talarpositioner ges åt de olika politiska aktörerna i debatten. I rapporteringen om invandrargruppers ankomst till Finland var en krisinramning dominerande. Genom negativa metaforer konstrueras invandring som ett hot mot det finska samhället. Frågan om asylsökande, framom andra invandrargrupper, får mycket utrymme i tidningarna och bidrar till att rama in diskussionen om invandring i stort. I rapporteringen om den politiska debatten från perioden förekommer tillspetsad retorik mot invandring också från politiker ur de stora partierna. Genom denna retorik konstruerar man invandring som ett hot. Denna retorik tillhör den invandrarkritiska diskursen. Andra diskurser genom vilka man behandlar invandring i materialet är den arbetsrelaterade diskursen och den mångkulturella diskursen. Argument som stödjer sig mot dessa diskurser är dock mycket färre och hamnar i skymundan av den invandrarkritiska diskursen.

The thesis explores narrative techniques used in the genre of news reportage, specifically related to reporting from disaster contexts. This particular context is highly interesting, as the journalistic idea of ‘witnessing’ is very pronounced and also a major journalistic rational of deploying reporters. At the same time, reporters in this context might often ‘parachute’ in to the country, they will often have to work in poor security conditions and are exposed to stress and trauma. There are strong indications of an increase in the frequency and effect of disasters globally, which underlines the need to know more about how media reports on such events. This thesis is a small contribution to that end, exploring what narratological choices can be observed in the published news reportages. The material examined consists of news reportages from Haiti published in four different daily newspapers in Finland and Sweden immediately after the devastating earthquake there in January 2010. Out of a total of 30 articles, 8 have been examined in detail with a descriptive and also comparative approach. The method is that of narratological analysis, to a large extent based on the structuralist narratology. The categories included in the analysis are the narrative situation (how the author is present/absent in the text and how she regulates the information), narrative space (how the author present the space on which the reportage is centred) and characterization (how the author presents the characters in the text). The main findings regarding the narrative situation is that the author is present in all the analysed articles, but often not in a clear and consistent way. Rather the author will ‘place’ herself in the text more for temporary effect, particularly in the preamble, but the presence is not for example used to drive the narrative forward. In the category of narrative space, frame space (where the space is passive) is clearly the dominant narratological choice, despite the fact that disaster often has a clear effect on the ‘landscape’ and could potentially be given quite a lot of narrative weight. Regarding characterization, there is very little of it in the analysed articles; interviewees or people observed are generally not introduced or characterized in any way. The analysis of the results and the overall process of writing the thesis leads to two distinct features in the examined material that are discussed in the summary: fading narrativity and low descriptiveness. Fading narrativity refers to the fact that the use of narrative techniques is patchy and often with a focus on the preamble and the beginning of the article, whereas the end of the article often resembles a more traditional news text. External issues can be assumed to be one clear reason for this fading narrativity (time pressure, difficult context, etc.) but I argue that there are internal issues as well, namely that the genre of news reportage and the expectations on the reports is ill defined. Low descriptiveness, in turn, refers to the fact that in all of the articles the narratological categories of narrative space and characterization is used sparsely. This is highly interesting, considering the basic rational behind deploying reporters to such context, i.e. the idea of witnessing. I argue that one possible explanation for this is linked to the McLuhan Galaxy, i.e. that we are dominated by the audio-visual and that this has – consciously or unconsciously – led to a reduction in the perceived need to be descriptive in print journalism.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää onko uutisoinnilla vaikutusta kuluttajien talousodotuksiin Suomessa. Erityisesti perehdytään negatiivisen uutisoinnin mahdollisien vaikutusten tutkimiseen. Odotusten muodostumisen ymmärtämistä voidaan pitää kuluttajien käyttäytymisen selittämistä helpottavana keinona ja tätä kautta myös muiden talouden ilmiöiden selittäminen on vähemmän hankalaa. Tutkittavana aikaperiodina käytetään vuosia 1990–2008. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin uutisoinnin volyymin muutoksesta suhteessa reaalitalouden vaihteluihin sekä positiivisen uutisoinnin merkittävyydestä. Pro gradu -tutkielmassa luodaan useita erilaisia uutisindeksejä ja tutkitaan näiden vaikutuksia useissa regressioyhtälöissä. Tarkastelutasot ovat kuukausi- ja kvartaaliaikasarjoja. Tutkimuksen uutisindeksit luodaan kvantitatiivisin perustein. Otsikkohauin muodostetaan tiettyjen hakusanojen (esim. 'lama', 'irtisanominen' ja 'elpyminen') avulla volyymipohjaisia aikasarjoja. Tämän jälkeen muodostetaan erilaisia regressioita käyttäen selittävinä muuttujina sekä uutisindeksejä että kontrollimuuttujia. Selitettävänä muuttujana käytettiin Tilastokeskuksen tuottamaan kuluttajaluottamusbarometria ja sen alakysymyksiä henkilökohtaisista, yleisistä ja työttömyysodotuksista. Tämän tutkielman esikuvana ja tärkeimpänä viitteenä on käytetty Domsin ja Morinin (2004) Yhdysvaltoja koskevaa tutkimusta, joka tutkii kuluttajien luottamuksen, talouden ja median välisiä yhteyksiä tutkimuskysymyksen ollessa hyvin samankaltainen tämän tutkielman tutkimuskysymyksen kanssa. Myös tutkimusmetodit ovat yhteneviä Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa; pro gradu -tutkielmassa käytetty regressioyhtälö on hyvin samankaltainen Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa. Tästä pro gradu -tutkielmasta saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa: uutisten havaitaan vaikuttavan kuluttajien talousodotuksiin eli kuluttajabarometriin Suomessa. Tämän lisäksi havaitaan, että negatiivinen uutisointi vastaa suhteellisen hyvin reaalitalouden tapahtumia. Positiivisessa uutisoinnissa taas esiintyy enemmän harhaa: sen volyymien muutokset eivät kuvaa hyvin reaalitalouden tapahtumia. Kuluttajabarometrin alakysymyksiä selitettäessä havaittiin tutkimustuloksina, että uutiset selittävät hyvin yleisiä talousodotuksia ja jonkin verran työttömyysodotuksia, mutta eivät henkilökohtaisia odotuksia. Tästä voidaankin päätellä, että uutisoinnilla ei välttämättä ole kovin suurta vaikutusta kuluttajien odotuksiin oman talouden kehityksestä, vaan media näyttää pikemminkin vaikuttavan kuluttajien odotuksiin vain yleisellä tasolla.