Browsing by Subject "uutisotsikko"

Tutkielma tarkastelee facebookin Klikinsäästäjä-sivulla julkaistuissa klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä. Klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millä kielellisillä keinoilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan Klikinsäästäjä-sivuilla julkaistuja otsikoita? Millaisia eteenpäin viittaavia keinoja otsikoissa käytetään? Miten direktiivejä ja kysymyksiä on käytetty? Millaisia leksikaalisen semantiikan keinoja hyödynnetään? Miten liioittelu ja väärien mielikuvien syntyminen toimivat klikkiotsikoinnin keinoina? Aineistona on 300 Klikinsäästäjä-sivulla julkaistua klikkiotsikkoa niiden oheen liitettyine saateteksteineen. Analyysissa hyödynnetään referentiaalisuuden ja leksikaalisen semantiikan teorioita sekä intersubjektiivista näkökulmaa kieleen. Keskeisiä termejä ovat muun muassa deiktisyys, referentiaalisuus, katafora, intersubjektiivisuus ja kiertoilmaisut. Lisäksi käsitellään evaluointia ja sensationalismia klikkiotsikoissa ja saateteksteissä. Klikkiotsikoinnissa käytettyjä eteenpäin viittaavia keinoja ovat yleisimmästä alkaen demonstratiivipronominit, proadverbit, yleissubstantiivit, pakollisen argumentin puuttuminen, kesken loppuvat otsikot ja persoonapronominit. Lisäksi otsikoihin vuorovaikutteisuutta luovat kysymykset toimivat eteenpäin viittaavina silloin, kun tulevan uutistekstin oletetaan vastaavan esitettyyn kysymykseen ja direktiivit silloin, kun ne kehottavat lukijaa suoraan katsomaan kuvia tai lukemaan jutun. Leksikaalisen semantiikan keinoista klikkiotsikointi hyödyntää polysemiaa, homonymiaa, yläkäsitteitä ja kiertoilmauksia. Niiden käyttö tekee otsikon ilmauksesta semanttisesti sumean tai johtaa tulkitsemaan sanan merkityksen erilaiseksi kuin puhuja on sen tarkoittanut. Lisäksi klikkiotsikoihin voi syntyä erilaisista syistä väärinymmärryksen mahdollisuus tai ne voivat luvata enemmän kuin uutisteksti voi tarjota. Yleisimmin käytetyt ja helpoiten tunnistettavat klikkiotsikoinnin keinot ovat demonstratiivipronominit, proadverbit ja kysymykset. Internet-otsikointia ja klikkiotsikointia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu niin vähän, että jatkotutkimus laajemmasta aineistosta olisi tarpeen.

Tutkin Ilta-Sanomien verkkosivujen pääsivulla vuosina 2006–2016 olleita hyperlinkkinä toimivia otsikoita, joihin sisältyy pronomini tämä jossakin taivutusmuodoistaan. Tutkin mihin otsikoiden pronominit viittaavat (tai mitä tarkoitteita ne otsikossa korvaavat) sekä millaista työnjakoa kyseisen pro-sanan eri muotojen välillä on. Tutkin myös sitä, millaisia ajallisia muutoksia ilmiössä on, sekä millaisiin juttuihin tällaisia otsikoita on laadittu. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä tämä- ja nämä-pronominien eri taivutusmuodoilla näissä aineistoni klikattavissa otsikoissa tehdään. Millainen konteksti niistä piirtyy ja millaisia reagointivaihtoehtoja lukijalle jää? Missä määrin etusivulla oleva klikattava otsikko, ja eri sivulla sijaitseva juttu ovat sama tai eri teksti? Tutkin myös, miten paljon tällaisia otsikoita aineistossani esiintyy sekä pohdin sitä, tekeekö klikkiotsikkoleimautuneen tämä-pronominin käyttö otsikosta väistämättä lukijalle ongelmallisen. Keräämäni aineiston kontekstina on Ilta-Sanomien verkkosivut vuosilta 2006–2015. Aineistoni käsittää kulloisenkin päivän pääsivun klikattavine, hyperlinkkeinä toimivine uutisotsikoineen sekä itse uutiset, joihin otsikot linkkaavat. Keräsin aineistoni Internet Archiven Wayback Machine -palvelun avulla, josta tallentamistani kuvakaappauksissa (yli 1800 kappaletta) näkyy sisältö ja konteksti sekä itse otsikolle että uutisjutulle, johon kukin otsikko viittaa. Tämä-sanojen käytön yleistyminen aineistoni otsikoissa kiihtyi vuonna 2011 (60 osumaa aineistossani), ja näytti saavuttaneen huippunsa (166 osumaa) vuonna 2012, mutta se pysyi kuitenkin lähes samanlaisena vuodet 2013 ja 2014 (114 ja 150 kappaletta). Kokonaan vaille osumia aineistossani jäivät muodot täksi, näinä, näiksi ja näiltä, joita ei löytynyt yhdestäkään klikattavasta otsikosta. Eniten osumia, 118 kappaletta, keräsi tässä. Seuraavina tulivat nämä (98) ja tämä (78). Havaitsin, että aineistossani klikkiotsikoihin leimautunut tämä ei aina ollut johtamassa lukijaa harhaan tai pelkästään synnyttämässä otsikkoon keinotekoista informaatioaukkoa, ja että osa otsikoiden viittauksista sai täydennyksensä jo itse otsikossa tai välittömässä sivuympäristössä. Näyttää myös siltä, että ajan kuluessa pronominin eri muodoille on vakiintunut erikoistunutta käyttöä, kuten lista-artikkeleiden ”Nämä ovat” / ”Tässä on” -tyyppisissä otsikoissa tai kuvaa katsomaan houkuttelevissa ”Tältä näyttää” -otsikoissa. Silti viittaukseltaan häilyvä tai lukijaa muuten hämmentävä tämä-pronomini oli aineistoni otsikossa odotuksenmukainen tapaus. Aineistoni linkkaavien tekstifragmenttien (eli hypertekstisten otsikoiden) tekstiympäristö (sivun kokonaisuus) eli konteksti, ja sitä myöden ehkä myös merkitys muuttuu sen myötä, mitä lukija tekee. Siinä mielessä tekstin tai ainakin tekstikontekstin voi sanoa olevan interaktiivinen. Linkistä uutiseen siirtynyt lukija tulee uutisen perusteella paitsi täydentäneeksi myös rekontekstualisoineeksi hyperlinkkiotsikon häilyvän deiktisyyden. Toisin sanoen, ymmärryksen ja lukijan väliin jääneen esteen kiertäminen on jätetty lukijan vastuulle. Samalla se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi saada klikkejä lukijoilta, jotka etsivät kieliopillisen viittauksen täydennystä.