Browsing by Subject "vapaa-aika"
Now showing items 1-20 of 31
-
(2020)Lapsen kilpaurheiluharrastus vaatii koko perheeltä ajankäytön suunnittelua. Itse entisenä kilpaurheilijana olen kokenut harrastuksen vaikutuksen kilpaurheilevan lapsen ajankäyttöön. Tämän lisäksi minua kiinnostaa tutkia, miten kilpaurheiluharrastus määrittelee koko perheen ajankäyttöä. Tutkimuksen haasteeksi muodostui aiheesta tehtyjen aiempien tutkimusten vähäisyys. Aikaisemmat tutkimukset ovat olleet ajankäyttötutkimuksia perheiden, nuorten ja työssäkäyvien ajankäytöstä. Kilpaurheilun ja liikunnan määrää on tutkittu urheilijoiden itse täyttämillä urheilupäiväkirjoilla ja kyselyillä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on näihin aiempiin tutkimuksiin perustuen muodostaa yhtenäinen synteesi, joka vastaa tutkimuskysymykseeni: millaista ajankäyttö on kilpaurheilevan lapsen perheessä? Tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kuudesta eri tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaukseni aineisto löytyi pääosin Googlen, Google Scholarin ja Helsingin yliopiston hakupalveluiden Helkan ja Heldan kautta. Valitsin aineistoa katsaukseeni sen perusteella, miten aineisto soveltui ja vastasi tutkimuskysymykseeni. Tutkimuskysymykseni on laaja, jonka takia muodostin tutkimuskysymyksen avuksi kahdeksan alakysymystä. Alakysymykset käsittelevät ajankäyttöä eri näkökulmista, jolloin ne yhdessä vastaavat itse päätutkimuskysymykseeni. Aineistoni keruu ja analysointi toteutettiin kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypilliseen tapaan aineistolähtöisesti. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä analyysitekniikkana koodaamista. Tarkoituksena on koota yhteen aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia, tiivistää niistä esiin tulleita tutkimustuloksia ja muodostaa uusia näkökulmia. Nuoren kilpaurheilun harrastamiseen kuluu merkittävä osa hänen ajastaan. Kilpaurheilijoille nuorille liikuntaa ja urheilua kertyi viikon aikana suuri määrä, joka vaihtelee iästä ja urheilulajista riippuen. 13–18-vuotiailla kilpaurheilijoilla harjoitusten määrä oli jopa noin 18 tuntia viikossa. Vanhempien ansio- ja kotityöt vievät suuren osan vuorokaudesta. Heille vapaa-aikaa kertyi päivittäin noin neljä ja puoli tuntia. Tuloksista ei ollut mahdollista havaita, kuinka paljon aikaa vanhemmilta menee lastensa harrastuksen osallistumiseen. Suurin osa kilpaurheilijoiden lasten vanhemmista kertoi osallistuvansa lapsen harrastukseen enimmikseen kuljettamalla lasta harjoituksiin ja kilpailutapahtumiin. Jatkotutkimusideana olisi tutkia empiirisesti esimerkiksi päiväkirja-aineiston avulla kilpaurheilevan lapsen perheen ajankäyttöä, jolloin myös vanhempien osallistumisesta saisi kattavia tutkimustuloksia.
-
(2013)This study describes how the families studied use and domesticate digital entertainment technologies and services at home as a part of their practices. Data were collected using fieldwork and analyzed using grounded theory. A total of eight families with children were visited, for one weekday afternoon each. During the visits, each family member was interviewed and their use of entertainment was observed and photographed. Family members also completed some assignments. Motivations for use and relevant technological development factors found were classified into key categories, and relationships between these were recognized to form theory on family digital entertainment use at home. The theory is presented as a flowchart and a narrative. The results are integrated with sociological theories and research on domestication and practices. The results of this theoretical integration are presented as a second flowchart model and a narrative. The findings are also compared with user acceptance models from other disciplines. The research question of this study is: 'How do families with children use digital entertainment at home?' The main results are that families with children use digital entertainment at home in a socially conditioned way and as a part of their everyday practices. Family members have to take others living in the same household into account when making choices. Recent developmental advances in entertainment technology (ease of use and personalization) enable new ways of using entertainment at home, encouraging the social and practical aspects of digital entertainment. Uses, places and meanings of entertainment at home are evolving. Digital entertainment technologies are becoming a part of a technology mediated lifestyle. New and traditional forms of entertainment are used side by side at home and in many creative ways. The studied families are spending quality time together in two ways: in 'Traditional quality time' everybody focuses on the same entertainment and in 'Personalized quality time' everybody is using their entertainment device of choice in a shared space while commenting on the content. Entertainment that fits into the practices of a family is called 'part of our life' and its use is actively encouraged. Forms of entertainment that do not fit the practices of a family are rejected.
-
(2012)This thesis is about the construction of the countryside among recreational walkers of Sheffield, North England. The identity of the countryside is not fixed, but in a constant state of flux and differentiated along social lines. Recreational walkers, a peoples movement of outdoor enthusiasts, have participated in the process of its definition since late 19th century. Historically, walking has been restricted by the 18th and 19th century Enclosure Acts, which closed open fields and common land in England. The passing of the Countryside and Rights of Way Act in 2000 brought significant improvements in the right of public access; however, through their walking, the walkers continue to negotiate the identities of the land and England itself. This thesis focuses on the recreational walkers of Sheffield, a North English city known for its industrial history and leading role in the struggle for the right of public access during the 20th century. The data which it builds on consists of structured interviews as well as additional notes taken during a ten-week period in summer 2008. The informants are members of two local groups of the Ramblers, Britains largest walkers rights organization. The interviews deal with the walkers’ experiences of leisure, travel habitation in and beyond Sheffield. The additional notes, taken during participant observation out in the countryside, elucidate the walkers’ interactions with the landscape and each other. This thesis argues that recreational walking is a form of environmental engagement mediated not only by the challenges of the past, but, even more importantly, by contemporary social and environmental experiences. The Sheffield walkers use wilful movement to assert particular visions of the landscape and to effect social change. Open-ended and socially inclusive, these visions set them apart from traditionalist narratives of the countryside, which have historically been used by the landowning class and others to assert different social and legal goals. The laws, norms and customs of movement are at the heart of how the society works. Rejecting both cultural and material determinism, this thesis maintains that processes of place construction cannot be reduced to either human activity or material contexts. The relationship between the two is essentially interactive and subject to historical change. The unique quality of the Sheffield walkers’ senses of place, owing to culture and nature alike, demonstrates the inherent plurality of place identities.
-
(2020)The purpose of this study is to observe the effect of Covid-19 epidemic to the everyday life and the work-life balance among young adults. Work is a significant part of a person’s every-day life. Individualisation of working hours stands out in the current work life. Therefore, the need for finding the work-life balance increases. Work-life balance is seen to be a main factor, whereby the employee is able to stabilize the demands becoming from work and leisure. The exceptional global circumstances with Covid-19 epidemic have suddenly affected people’s everyday life and ways of working during the year 2020. Majority of Finnish employees were forced to move to remote work due to the Covid-19 epidemic. The remote work makes it even more challenging to maintain the border between work and leisure time. In addition, people were required to adapt their everyday life due to the health threatening virus. This research applies qualitative methodology. The data were collected by using the theme interview method. Six young adults took part in the interview. All interviews were carried out during September and October in 2020. In addition to the interview the interviewees were asked to describe their normal day during Covid-19 epidemic with a timeline. The timeline was used to support the interviews according to the stimulated recall Interview method. The interview recordings were transcribed word for word and analysed using qualitative content analysis. Hermeneutic-phenomenological approach was also applied in this research. The significance of routines stood out in the everyday life during Covid-19 epidemic. Certain everyday routines were shattered due to the epidemic, while people were forced to adapt their ways of working and free time activities. Despite this, other daily routines were considered as a resource to manage in the crisis. Especially the continuing of work was seen as an important factor in the Covid-19 crisis. Work and leisure time activities were overlapping more flexibly during the Covid-19 epidemic. On the other hand, it was considered important to make a clear boundary between work and leisure time in the end of the day.
-
(2020)The purpose of this study is to observe the effect of Covid-19 epidemic to the everyday life and the work-life balance among young adults. Work is a significant part of a person’s every-day life. Individualisation of working hours stands out in the current work life. Therefore, the need for finding the work-life balance increases. Work-life balance is seen to be a main factor, whereby the employee is able to stabilize the demands becoming from work and leisure. The exceptional global circumstances with Covid-19 epidemic have suddenly affected people’s everyday life and ways of working during the year 2020. Majority of Finnish employees were forced to move to remote work due to the Covid-19 epidemic. The remote work makes it even more challenging to maintain the border between work and leisure time. In addition, people were required to adapt their everyday life due to the health threatening virus. This research applies qualitative methodology. The data were collected by using the theme interview method. Six young adults took part in the interview. All interviews were carried out during September and October in 2020. In addition to the interview the interviewees were asked to describe their normal day during Covid-19 epidemic with a timeline. The timeline was used to support the interviews according to the stimulated recall Interview method. The interview recordings were transcribed word for word and analysed using qualitative content analysis. Hermeneutic-phenomenological approach was also applied in this research. The significance of routines stood out in the everyday life during Covid-19 epidemic. Certain everyday routines were shattered due to the epidemic, while people were forced to adapt their ways of working and free time activities. Despite this, other daily routines were considered as a resource to manage in the crisis. Especially the continuing of work was seen as an important factor in the Covid-19 crisis. Work and leisure time activities were overlapping more flexibly during the Covid-19 epidemic. On the other hand, it was considered important to make a clear boundary between work and leisure time in the end of the day.
-
(2020)Objectives Due to the COVID-19pandemic that is rampant in the world, remote work has become the focus of working life in the spring of 2020. Many people have had to rebuild their everyday working life while planning new practices of working. This study aims to examine what kinds of rhythms there are in remote workers’ everyday life. It also studies how different dimensions of function interlace in the everyday life of remote workers. The theoretical framework of this study consists of different studies of time-use, the most important being the four kinds of time by Dagfinn Ås. This study focuses on how remote workers’ work, housework and free time interlace. Methods This study was a qualitative study. I used a time-use diary as a data collection method. The participants were selected randomly and they filled in the diary for three days. I collected the data working together with the National institution of occupational health and the workers’ employer. I contacted the participants via e-mail and they could take part in this study in their own initiative. This study had seven participants. I analyzed the data first by dividing the participants in different worker types. In addition to this I grouped different functions I found in the diaries based on the four kinds of times by Ås and studied the interlacing and overlapping of these functions. Results Out of the workers that participated in this study I could clearly find two worker types, daytime workers and night time workers. Families and spouses can fit their rhythms easier together while working during the daytime. There were interlacing of work, housework and freetime in every participants everyday life. Six out of seven workers did housework on their work breaks. Especially chores involving cooking and laundry where represented in the data during working hours. It can also be said that interlacing house work with the working day opens up time during free time for relaxation, socializing and for recovery.
-
(2019)Nuoruus on henkisen ja fyysisen kehityksen kannalta hektistä aikaa. Ulkoiset paineet sekä persoonallisuuden ja ajattelun kehitys yhdessä ruumiillisten muutosten kanssa aiheuttavat hämmennystä ja epätietoisuutta. Siksi turvallinen, sosiaalisen kiinnittymisen mahdollistava kasvuympäristö toimivine vertaissuhteineen on tärkeä selkänoja, josta nuori saa tukea myllerrysten keskellä. Valitettavan monilla kasvuympäristö häiriintyy ja tuen sijaan nuori voi joutua kiusatuksi. Pitkään jatkuva kiusaaminen tukahduttaa sosiaalisen kasvuympäristön positiiviset elementit ja aiheuttaa vakavan kehityksellisen riskin, joka voi jättää jälkensä pitkälle aikuisuuteen. Koulukiusaaminen ei ole vain marginaalinen ilmiö. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 5,5 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee joutuvan viikoittaisen kiusaamisen kohteeksi. Vuoden 2018 oppilasmäärien perusteella osuus tarkoittaa lähes 6 600 oppilasta. Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa lisätietoa koulukiusaamisen ja nuorten harrastusten yhteydestä. Tarkemmin tutkielmassa selvitetään kiusaamisen vaikutusta eri harrastusvalintoihin sekä kiusaamista suhteessa muihin harrastamiseen vaikuttavia tekijöihin. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja palvelujen saantia kokonaisvaltaisesti edistävissä kehityshankkeissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Tämän tutkielman aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää vuoden 2017 kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokkien oppilaiden Helsingin otosta (N=5125). Kiusattujen sijoittumista sukupuolittain eri harrastusryhmiin tarkasteltiin ristiintaulukoimalla. Kiusatuksi joutumisen lisäämää riskiä sijoittua eri harrastusryhmiin sekä suhdetta muihin harrastuksiin vaikuttaviin tekijöihin tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Tehdyt analyysit osoittivat kiusatuksi tulemisen vaikutusten harrastuksiin olevan sukupuolittuneita. Kiusatuilla pojilla viikoittaisen harrastuksen puuttuminen oli yleisempää kuin muilla pojilla. Kiusatuilla tytöillä viikoittainen harrastaminen sen sijaan oli yleisempää kuin muilla tytöillä. Kiusaamisen vaikutus harrastuksiin vaihteli harrastusryhmittäin. Kiusatuksi tulleilla oli muita isompi riski viikoittaiseen kuvataide- tai käsityöharrastukseen, seura- tai järjestötoimintaan osallistumiseen tai ilmaisutaidolliseen harrastukseen. Sen sijaan kiusatuksi joutuminen lisäsi riskiä jäädä viikoittaisen liikuntaharrastuksen ulkopuolelle. Kiusatuksi joutuminen vähensi kokonaisuudessa harrastamista melko vähän. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää pohtia syitä sille, miksi kiusatuilla on muita suurempi riski jäädä juuri liikuntaharrastuksen ulkopuolelle. Aikaisemmasta tutkimuksesta huomattiin, että kiusaamisen vaikutukset jatkuvat pitkälle aikuisuuteen. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että kiusatulle on tarjolla riittävästi tukea ja että kiusaamisen uhrien jälkihoidon jatkuvuus on turvattu riittävän pitkäksi aikaa. Oppilaitosten opiskeluhuoltotyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyöllä on suuri rooli välitöntä apua tarjotessa sekä varmistettaessa, että tuki tarvittaessa jatkuu kiusatun oppivelvollisuuden päätyttyä perusopetuksen jälkeen.
-
(2021)Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastelen äitiydessä ilmenevää suorittamiskulttuuria. Tavoitteena on tutkia miten äidit merkityksellistävät sekä omaehtoista, ei-tavoitteellista että suorituskeskeistä ansiotyön ulkopuolista oman ajan viettoa. Tutkielmani pääkysymys on millaisiin hyvään äitiyteen koskeviin normeihin sekä suorittamisen että ei-minkään tekemisen toiminnan merkitykset perustuvat. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta, keskiluokkaisessa heteroseksuaalisessa suhteessa olevien äitien teemahaastatteluista, joissa perheisiin kuuluu vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Haastateltavat äidit rekrytoin helsinkiläisestä, äideille suunnatusta Facebook-ryhmästä. Haastatteluaineisto teemoiteltiin laadullisen sisällönanalyysin tavoin. Koska tavoitteena oli selvittää äitien merkityksienantojen kytköstä ei-minkään tekemisen sekä suorittamisen toimintaan, muodostuivat teemat äitien antamista arvonannoista sekä suhtautumistavoista liittyen sekä I) hyvään äitiyteen että II) suorittamisen ja III) ei-minkään tekemisen toimintoihin. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä Michelle Foucault'n hallinnallisuuden sekä Sharon Haysin intensiivisen äitiyden teorioita. Tutkielman perusteella muodostuvat äitien itselleen vietetyn vapaa-ajan merkitykset normatiivisen äitiyden rakenteesta. Tutkielman perusteella muodostuu normatiivinen äitiys ensisijaisesti toiselle tekemisen arvosta. Äidit oikeuttivat itselleen vapaa-aikaa antamalla toiminnalle normatiiviseen äitiyteen sopivan arvon ja merkityksen. Hyödyllisyyden arvo ja merkitys oli sekä oman ajan vietossa että äitiydessä keskeisin.
-
(2015)Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä aikaan sekä ajankäyttöön liittyen. Syventymisen kohteena ovat ajan symboliset ja sosiaaliset merkitykset. Tutkielmassa analysoidaan sitä, miten kuluttajat jäsentävät ajankäyttöään, miten he kokevat pirstaloituneen ajan, millaista ajankäyttöä he ihannoivat sekä mistä he haaveilevat. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen työelämässä olevan 29–38-vuotiaan kuluttajan yksilöhaastattelusta. Haastateltavat ovat korkeakoulutettuja ja aineiston analyysissa on käytetty teemoittelua. Tutkimuksen viitekehys rakentuu yhtäältä ajankäyttötutkimuksen ja aikakäsityksien tutkimuksen perinteeseen sekä toisaalta ajan ominaisuuksien, rutiinien sekä rytmien tutkimuksiin. Keskeisenä tuloksena on kuluttajien ristiriitainen kokemus ajasta. He ihannoivat tehokkuutta ja haaveilevat vapaudesta ilman aikatauluja. Tehokkaaseen ajankäyttöön sisältyy ajatus säästäväisestä kuluttajasta, joka harkitsee tarkkaan valintojaan. Kuluttaja pohtii arjenhallintaa kotitalouden näkökulmasta ja omasta kiiretuntemuksensa näkökulmasta. Oman ajankäytön kontrolli on kuluttajalle läsnä arjessa. Vastapainoisesti kuluttaja haaveilee arjen pienistä irtiotoista, ajantajun sallitusta menetyksestä ja pohtii unelmien ajankäyttöä. Kuluttajien tavat suhtautua aikaan kumpuavat menneestä ajasta. Maatalousyhteiskunnassa hyveinä pidetty protestanttinen työeetos tehokkuusvaatimuksineen ja agraarinen kulutuseetos säästäväisyyshyveineen ovat jättäneet jälkensä suomalaisiin kuluttajiin. Nykykuluttajat korostavat lisäksi vapaa-ajan tehokkuutta ansiotyön rinnalla. Älypuhelin ja kalenterit toimivat ajanhallinnan tukena. Perhe, harrastukset ja omakotitaloasuminen ovat tekijöitä, joiden kesken vapaa-aika jaetaan. Kuluttajien aika on pirstaloitunutta. Rutiinit ovat epäsäännöllistyneet, aktiviteetit ovat pirstoutuneet, toiminta on sijoittunut uudelleen ja ajankäytössä on merkkejä päällekkäisyyksistä. Oikean ja väärän välinen tasapainoilu on jatkuvaa. Vastakkain ovat työ ja vapaa-aika tai vaihtoehtoisesti työ ja perhe. Vapaa-ajan sisältämä symbolinen taistelu oikean ja väärän ajanvieton välillä kumpuaa sosiaalisista ja kulttuurisista normeista.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen. Kaikkiruokaisuudella tarkoitetaan laajaa, monipuolista ja suvaitsevaa vapaa-ajan viettotyyliä. Aiemmassa tutkimuksessa kaikkiruokaisuuden on havaittu olevan tyypillistä nimenomaan ylemmille sosioekonomisille ryhmille. Tutkielman mielenkiinnon kohteena onkin aiemman kirjallisuuden perusteella se, eroavatko ylemmät sosioekonomiset ryhmät vapaa-ajan kaikkiruokaisuudessaan alemmista sosioekonomista ryhmistä Suomessa. Myös iän ja sukupuolen yhteydet vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen otetaan huomioon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten työ- ja vapaa-ajan määrän kehitystä viime vuosikymmeninä. Tätäkin teemaa tarkastellaan erityisesti sosioekonomisten ryhmien erojen näkökulmasta. Tutkielman aineistona on pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 kansallisesti edustava ajankäyttötutkimus (n=3125), mutta myös Tilastokeskuksen aiempia ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: yksisuuntaista varianssianalyysia, korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Näiden menetelmien avulla pyritään ottamaan selvää siitä, minkälaiset sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksien, iän ja sukupuolen yhteydet ovat vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa ylemmät sosioekonomiset ryhmät vaikuttavat viettävän kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa verrattuna alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Näin tapahtuu, tarkasteltiinpa kaikkiruokaisuutta sitten ammattiaseman, koulutusasteen tai tulotason mukaan. Ylemmät ammattiryhmät käyttävät myös enemmän aikaa työhön ja heillä on vähemmän vapaa-aikaa käytettävissään verrattuna alempiin ammattiryhmiin. Tutkielman tuloksista erityisen mielenkiintoisen tekeekin se, että ylemmät sosioekonomiset ryhmät ehtivät viettää kaikkiruokaista vapaa-aikaa, vaikka heidän vapaa-ajan määränsä on pienempi kuin alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa naiset viettävät kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa kuin miehet. Ikä on myös positiivisessa yhteydessä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen.
-
(2014)It is possible to participate in leisure activities and handicrafts with different levels of commitment and devotion. Dimensions of handicraft activities can also vary along with hobbyists. The aim of this research was to get an overall picture of the dimensions that are typical for Finnish handicraft leisure and what separates hobbyists from each other. The research was descriptive and explorative. Leisure handicrafts were approached through five problems: 1. To what extent different handicrafts are made as leisure? 2. To what extent craft hobbyists seek for inspiration, information or instructions from different sources? 3. To what extent different dimensions of serious leisure occur in handicraft activities? 4. To what extent different social actions occur in handicraft activities? 5. To what extent different motives guides handicraft activities? Quantitative data was collected using web survey during spring 2013. The survey was advertised through craft-themed webpages and Facebook-groups. The data (N=3009) was female oriented. It was analyzed using statistical software SPSS 22. Central tendencies and frequencies were observed. For further analysis, hierarchical cluster analysis, K-means cluster analysis and correlations were computed. The aims of these analyses were to deepen the results and observe the connections between the dimensions of the research. Handicrafts were made mostly daily and 1 2 hours at one time. Knitting, crocheting, and making accessories were the most popular forms of crafts. Making crafts in company varied between respondents, but making crafts as gifts was quite common. Making holistic and ordinary crafts varied between respondents and weren t connected to the dimensions of serious leisure. Most respondents found their skills and ways of doing crafts positive. The extent in which the respondents participate in craft activities was connected to identifying with leisure pursuit. Inspiration, information and instructions were often sought from webpages, -goups and -blogs and from craft books and magazines. Handicrafts were mostly made for process-centered reasons and uniqueness, but the manufacture-based and experiment-based motives were also present. Respondents could be grouped to four groups whose results varied within the key parts of this research and within background variables. For example, respondents differed in their identification to the hobby and in their overall activeness in this pursuit. However differences in seriousness of the leisure couldn't be defined. The results of this study, along with the methods and terminology used in this study, can be applied to future studies and developed further based on more specific designs.
-
(2018)Aims. Meaning of the study was to find out teacher’s use of time, factors that have effect on their time usage and how to get rid of thoughts linking to their work at free time. Meaning was also to find out if teacher`s time usage has some effects on their well-being at work. The purpose of this study was to find out teacher`s time usage and well-being at work through teachers own opinions. It is important to research teacher’s time using because there is not a lot studies about that, although teachers coping at work is an important and much discussed subject. Theory part in the study consists of importance of teachers own personality, about many roles in teacher`s profession, teachers time usage, importance of free time as a counterbalance to work and about research about teacher`s well-being at work. Previous studies have shown that teacher`s time usage differs from other professions time usage and teachers face a lot of work-linked rush and stress. Methods. The study was a qualitative research. Five interviewees took part in the study. Two interviewees have less work experience than three others. Study was done with theme interview. Interviews were recorded. Afterwards interviews were transcribed and analyzed. Results and conclusions. According to results of the study class teachers have quite similar time usage models. They all tried to keep work life separate from their free time. They all had difficulties to get rid of work-linked thoughts in their free time. Teachers own personality in teachers work and having ideas for work through social media had a lot to do with getting rid of work related thoughts. Work community and work experience had a positive effect on teachers use of time. All interviewees had been more stressed and exhausted in the beginning of their careers when they still had not built their own ways to be a teacher and how to use time. Especially the first year as a teacher had been difficult. According to study it is possible to make a conclusion at least in some measure that teachers use of time has some effect on their well-being at work. According to the study work experience has great impact on teacher`s time usage and well-being.
-
(2021)Tämä tutkielma kertoo kuinka suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat ruotsiksi korkeakouluissa, käyttävät ruotsin kieltä vapaa-aikanaan. Tutkimus on saanut inspiraatiota Grinin mallista Capacity – Opportunity - Desire (2003), jossa Desire kertoo, kuinka halukas on käyttämään opittua vierasta kieltä. Tutkimuksen tarkoitus on saada selville, käyttävätkö nämä opiskelijat ruotsia vapaa-aikanaan ja jos käyttävät, niin miten ja millaisissa tilanteissa. Tämä tutkimus myös selvittää onko ruotsinkielinen linja tai koulu vaikuttanut tähän ruotsin kielen käyttöön ja miten opiskelijat suhtautuvat ruotsin kieleen. Tutkimus sai inspiraationsa Marketta Sundmanin artikkelista Tvåspråkiga skolor - En analys av fördelar och risker med införandet av skolor med svenska och finska som undervisningsspråk (Magma 2013), joka kertoo millaisia vaikutuksia kaksikielisillä suomi - ruotsi kouluilla olisi Suomessa. Muita tutkimuksia, joita tässä tutkielmassa esiteltiin, ovat Monica Lönnkvistin (2020) Tvåspråkigt utbildningsprogram vid en yrkeshögskola: den administrativa språkstrategin och studerandenas vardagliga praxis, joka kertoo kaksikielisestä opiskelulinjasta Suomessa, Marjo Nikkasen (2017) Till Sverige med gymnasiesvenskan: En enkätstudie av finska studenters upplevelse av språklig anpassning i Sverige, joka kertoo kuinka suomalaiset käyttävät ruotsia Ruotsissa ja Maria Dimitriadisin (2020) Maailmalla pärjää englannilla ja suomenruotsalaiset puhuu suomea: Elevernas attityder till B-svenska på årskurserna 8 och 9, joka antaa tietoa yläkoululaisten asenteista ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri metodia; haastattelu, johon osallistui viisi opiskelijaa ja kyselylomake, johon vastasi 93 opiskelijaa. Molemmissa oli samat kysymykset ja niihin on vastannut opiskelijoita sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista. Tutkimuksen lopputulema on se, että suomenkieliset opiskelijat käyttävät ruotsin kieltä arjessa eri tilanteissa. Eniten he kirjoittavat ruotsiksi ja kuuntelevat ruotsia viihdetarkoituksessa. Kaikki opiskelijat aikovat käyttää ruotsin kieltä myös opiskeluajan jälkeen, sillä siitä on hyötyä mm. työn haussa. Enemmistö opiskelijoista suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja suurimmalla osalla koulunkäynti on vaikuttanut heidän ruotsin kielen käyttämiseen. Ne joilla, koulu ei ollut vaikuttanut, käyttivät jo ruotsin kieltä ennen ruotsinkielisen linjan aloittamista.
-
(2015)Introduction Young adulthood is an important stage of life. Health development and problems during young adulthood have impact on life later on (Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa, 2005). Well- and ill-being during studying and working have been studied from the perspective of burnout and engagement. Burnout is defined as a studying- or work-related prolonged stress-disorder (Maslach, Schaufeli & Leiter, 2001; Salmela-Aro, 2009), while engagement is a positive, long-term affective-cognitive state (Schaufeli, Salanova, González-Romá & Bakker, 2002). According to the demands-resources -model, in studying and work, burnout leads to ill-being while engagement leads to well-being (Demerouti, Bakker, Nachreiner & Schaufeli, 2001; Salmela-Aro & Upadyaya, 2014a; Schaufeli & Bakker, 2004). Apparently it has not been previously studied, whether it is possible to experience burnout and engagement in leisure-time like it is in studying and working. The main goal of this study was to identify burnout- and engagement groups using the person-centered approach (Bergman & Anderson, 2010) in studying or working young adults, who could differ in terms of background-, health- and welfare-factors. The secondary goal was to explore the structure of burnout and engagement in leisure-time of the same participants and also find out what kind of factors were involved. Methods This study is part of the Finnish Educational Transitions Studies (FinEdu) -longitudinal study, using the latest questionnaire material collected in 2013–2014. Only students and employees were included in the analyzed data (N=924, women=562, primary students=317, employees=607), their age varying from 24 to 29 years of age. Burnout and engagement groups in studying and work were identified through latent profile analysis. The structure of burnout and engagement in leisure-time was studied with explorative factor analysis. The acquired groups along with burnout and engagement in leisure-time were compared to different background-, health- and welfare-factors. Results The latent-profile-analysis identified three burnout- and engagement groups in studying and work. The engaged (56%) experienced engagement and minor burnout in their studies or work. They also had the best state of health and well-being. The burned-out (14%) experienced burnout in their studies or work and had low engagement. Their group also had the worst state of health and well-being. The disengaged (30%) reminded the burned-out, but did not have as low experience of engagement or as high burnout as the burned-out. The disengaged placed in between the engaged and the burned-out in terms of health and well-being. In leisure-time, both burnout- and engagement dimensions were distinguishable through explorative factor analysis. Burnout in leisure-time was connected to a worse state of health and lesser well-being, while engagement linked to better health and higher well-being. In addition, burnout and engagement in leisure-time was connected to the burnout- and engagement groups in studying and work. Discussion Young adults experience burnout and engagement in their studies, work and leisure time. According to this study, half of the students experience more engagement than burnout in their studies or work. Alarmingly, the other half experiences more burnout than engagement in their studies or work which is also linked to burnout and engagement experienced in leisure-time. Burnout and engagement are linked to many ill- and well-being factors, thus having a great impact on both the individual and the society. Therefore, it is important that the study of these phenomena is pursued.
-
(2021)Tavoitteet. Käsitöiden harrastaminen on olennainen osa monien äitien vapaa-ajanviettoa. Käsitöiden harrastamisen kirjo on laaja ja harrastamisen taustalla on erilaisia syitä. Käsitöihin liittyy voimakkaita positiivisia mielikuvia niin niitä itse tekevien, kuin muidenkin mielissä. Käsi-työtaidot ovatkin arvostettua pääomaa. Käsitöiden tekeminen on yleensä pakon tai velvolli-suuden sijasta miellyttävä mahdollisuus. Moni kokeekin käsityöharrastuksen rentouttavaksi ja voimaannuttavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykypäivän äitien vapaa-ajan viettotapoja. Erityisesti tarkastellaan syitä käsitöiden tekemiseen tai niiden tekemättö-myyteen. Tutkimuksella haluttiin selvittää myös, vaikuttaako lapsuudenkodin käsityöharras-tukset siihen tekevätkö äidit käsitöitä nykypäivänä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kyselytutkimuksena. Verkkokyselyyn vastasi anonyymisti 45 äitiä, iältään he olivat 24-51 -vuotiaita. Jaoin linkkiä kyselylomakkeeseen Facebookissa suljetussa äitiryhmässä sekä WhatsAppissa eräässä äitiryhmässä. Lisäksi jaoin linkkiä joille-kin ryhmiin kuulumattomille äideille. Analysoin aineistoa sisällönanalyysillä. Muodostin vas-tauksista teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Äideillä on vähän vapaa-aikaa ja se aika halutaan viettää mielui-sella mutta hyödyllisellä tavalla. Tämän aineiston pohjalta voi sanoa, että nykypäivän äidit harrastavat monipuolisesti käsitöitä. Äidit myös mielsivät käsitöiksi hyvin erilaisia asioita. Lapsuudenkodin käsityöharrastukset eivät näyttäneet aina olevan yhteydessä siihen, kuinka äidit harrastavat käsitöitä nykypäivänä. Äiti, jonka kotona oli tehty käsitöitä, ei kuitenkaan välttämättä tehnyt niitä nyt. Vastaavasti äiti, jonka kotona ei ollut tehty käsitöitä, saattoi hy-vinkin tehdä niitä nykypäivänä. Suurin osa vastaajista teki käsitöitä ja niitä oli tehty myös hei-dän lapsuudessaan. Äitien vapaa-ajanvietossa näkyi selvästi perhe- ja kotikeskeisyys. Käsi-työt olivat liikunnan jälkeen toiseksi suosituin tapa viettää vapaa-aikaa. Käsityöt suuntautuivat tyypillisesti kotiin tai perheen käyttöön ja ne tehtiin useimmiten tarpeeseen. Suurimmat syyt sille, miksi äiti ei tehnyt käsitöitä oli ajan- ja kiinnostuksenpuute. Vapaa-aikaa on vähän ja sitä ei välttämättä tahdota käyttää käsitöihin, ellei niistä erityisemmin nauti.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan opettajien kokemaa henkilökohtaista hyvinvointia. Tutkielman pyrkimys on selvittää, millaisena ilmiönä haastattelemani alakoulun opettajat kokevat heidän henkilökohtaisen hyvinvoinnin eri ulottuvuuksineen ja millaisia kokemuksia heillä on henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Lisäksi perehdyn erilaisiin keinoihin, joita opettajat käyttävät kestävän hyvinvoinnin luomiseen. Tutkimuksen kohteena oli kuusi eri-ikäistä helsinkiläistä alakoulun opettajaa. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Kaikissa haastateltavien opettajien hyvinvoinnin määritelmissä korostui kokonaisvaltaisuus, niin henkinen kuin fyysinenkin hyvinvointi sekä tasapainon merkitys näiden hyvinvoinnin osa-alueiden välillä. Haastateltavat kertoivat että tärkeimmät hyvinvointia ylläpitävät ja stressiä lieventävät tekijät koostuivat säännöllisestä liikunnasta, harrastuksista, läheisistä ihmissuhteista, terveellisestä ruokavaliosta ja hyvästä unirytmistä.
-
(2017)Aims. The purpose of this study is to describe the means families utilize to secure the after-school-time their young children spend without adult supervision. The statutory after-school care for 1st and 2nd graders offers the working parents flexibility when organizing the work and family time. Yet the families of as young as nine-year-olds are left with no organized after-school activities. This study relies on previous studies on after-school-program quality, flexible working time arrangement, family time management, digitalization and Anglo-American after-school programs. The main research questions are: 1. How does the after-school care appear in everyday family life? 2. What are the means parents use to secure the child's after-school time? 3. How do parents utilize digital technologies in securing the after-school time? Methods. The data for this study were collected in two separate sets. The first data set consists of 5 texts describing everyday life of families with young school children. The texts were provided by working mothers of children entitled to after-school care. The second set of data was collected through semi-structured interviews of 9 working mothers of children no longer entitled to after-school care. The interviews were conducted to include data on the strategies families choose to secure the after-school time when adult supervision is no longer organized by the community. The data were analyzed using content analysis and cross-sectional qualitative data analysis. This method allows to emphasizing the common nominators of the various data sources instead of the experiences of one family. Results and Conclusions. The after-school care could be related to various every day elements of a household. The main elements were safety, nutrition and care and social environment. Parents use several strategies to ensure the well-being and safety of a child without adult supervision. Of mobile technologies, digital communication was recognized as part of parental control but not as ethically debatable surveillance. Parents highly appreciate the school-organized after-school programs and wish to see more activities of that type for their children.
-
(2011)Tutkielmani tarkastelee aikuisia 'tuntiratsastajia', eli ratsastuskouluissa tunneilla ratsastavia aikuisia. Aikuisten ratsastajien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Tarkastelen työssäni ratsastusharrastuksen merkityksiä, harrastukseen liittyvää yhteisöllisyyttä ja naisten ja miesten eroja ratsastusharrastuksessa. Tutkielmani lähtökohtana on, että aikuiset eivät harrasta ratsastusta 'tyhjiössä', vaan ratsastusharrastusta kehystävät arki ja työ. Tutkielmani perusteella ratsastusharrastus myös merkityksellistyy aikuisille sekä työn, että arjen kautta - kuin myös harrastukseen liittyvien asioiden kautta. Lajiin liittyvä yhteisöllisyys on puolestaan samanlaista kevyttä harrastuspohjaista yhteisöllisyyttä, kuin mistä sosiologiset postmoderneja yhteisöjä kuvaavat teoriat kertovat. Yhteisöllisyys rakentuu hevosten ja ratsastuksen ympärille. Aikuisten yhteisöllisyys ei ole myöskään sidottu tietylle tallille, vaan yhteisöllisyyttä voi ilmetä missä vain, missä aikuiset ratsastuksen harrastajat tapaavat toisensa. Tutkielmassani tuon esille, että sukupuolella on merkitystä myös kevyessä harrastusyhteisöllisyydessä, vaikka postmodernit yhteisöteoriat eivät huomioi sukupuolta. Ratsastusharrastukseen liittyvässä toiminnassa naiset ja miehet ryhmittyvät myös sukupuolen perusteella, vaikka talleilla ratsastetaankin tyypillisesti 'sekaryhmissä'. Kyseenalaistan myös postmodernien yhteisöteorioiden näkemystä siitä, että yhteisöihin liitytään pelkästään omasta halusta. Tutkielmani mukaan ratsastuksen harrastajien yhteisöön kuulutaan kyllä halusta, mutta palkkatyö on harrastuksen mahdollistaja. Aikuiset tuntiratsastajat harrastavat ratsastusta tavoitteellisesti. Tutkielmani mukaan aikuiset etenevät harrastuksessa kahdella eri uralla: harrastajauralla ja yhteisöuralla. Harrastajauralla etenevät aikuiset haluavat kehittää ratsastustaitojaan ja yltää harrastuksessa yhä parempiin suorituksiin. Yhteisöuraa rakentavat aikuiset luovat puolestaan kontakteja muihin harrastajiin esimerkiksi toimimalla omassa ratsastusseurassaan tai tallin muissa ryhmissä. Kuvaamani urat ovat ideaalityyppejä siinä mielessä, että puhtaina ne eivät esiinny, vaan ratsastusharrastuksessa painottuvat aina enemmän tai vähemmän molemmat urat. Aikuisten tavoitteellisuus harrastuksessa on puolestaan samankaltaista, kuin mitä heillä on työelämässäkin. Tutkimukseni onkin osaltaan kuvaus keskiluokkaisesta elämäntyylistä, johon liittyy tavoitteellisuutta sekä työelämässä, että vapaa-ajan harrastamisessa. Tutkielmani aineisto koostuu 16 pääkaupunkiseutulaisen aikuisen tuntiratsastajan haastattelusta (8 naista ja 8 miestä). Lisäksi käytän lisänä 'tallipäiväkirjoja', joita olen kirjoittanut kahdelta eri pääkaupunkiseutulaiselta ratsastustallilta. Aineiston analyysissa olen kiinnittänyt huomiota sekä siihen, mitä aikuiset ratsastusharrastuksesta ja toiminnastaan tallilla puhuvat, sekä siihen miten he tallilla päiväkirjojeni perusteella toimivat. Tutkielmassani olen käyttänyt muun muassa aikuisten vapaa-ajan ja arjen tutkimusta, sosiologisia postmoderneja yhteisöteorioita, harrastus- ja liikuntatutkimusta sekä tyttö- ja nuorisotutkimusta.
-
(2018)Leisure-time hobbies increasingly determine the daily life of humans. Generally, hobbies can be considered to promote well-being and have positive influences on one’s life. A hobby creates pleasure and gives life a meaningful dimension, but in its extreme, it can limit life and become a compulsive practice. Previous studies have shown that the decision to quit a hobby is not an instant decision, but rather involves several factors. Social inequalities may also be associated with participation of organised leisure time hobbies. This bachelor's thesis studies hobby as a phenomenon by examining the experiences of childhood activities of a small and pre-selected group. The study explores the subjective meanings of the participants and identifies the reasons for starting and quitting a hobby. In addition, the purpose was to provide information on the concept of hobbies’ positive influences on the overall well-being of humans. The data of the qualitative study was collected in the winter of 2018 by interviewing adults aged between 24 and 30 (N = 10) who had participated in organised sports or arts activities in childhood or adolescence. Interviews were conducted as semi-structured theme interviews and the data was analyzed using data-based content analysis. The results indicated that hobbies had originated from parents' initiative or participant’s own interest, and some of the hobbies had been inherited from a parent to a child. Hobbies were mostly quit by the age of 18 as a result of changes in circumstances, individual factors or factors linked to the organisation. A few of the participants were still actively involved in the hobby and for one of them it had become a career. The participants’ experiences suggest that participating in an organised hobby had played an important role in their youth. The experiences were mostly meaningful and positive, although there were few negative effects. Hobbies were considered important for the wellbeing, as well as the strengthening of social skills, personal development and sustainable lifestyle.
Now showing items 1-20 of 31