Browsing by Subject "varainhankinta"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tutkin tässä pro gradu -työssä hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankintakirjeiden tekstuaalista rakennetta. Tarkoituksenani on selvittää, millaisista funktionaalista osista varainhankintakirje koostuu, mitkä noista osista on välttämättömiä ja mitkä valinnaisia sekä miten eri osat toteutetaan kielellisesti. Varsinainen aineisto koostuu 27 yksityishenkilöille vuoden 2014 aikana lähetetystä varainhankintakirjeestä, jotka ovat peräisin kuudelta eri hyväntekeväisyysjärjestöltä: Amnesty Internationalilta, Kirkon Ulkomaanavulta, Kuurojen Liitolta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, Suomen Punaiselta Ristiltä ja Unicefiltä. Lisäksi analysoin yhteensä viittä varainhankintakirjeen erityistapausta: kahta hätäapukirjettä, kahta arpajaiskirjettä ja yhtä testamenttilahjoituskirjettä. Tutkielma edustaa genreanalyyttistä tekstintutkimusta. Tekstilajin määrittelyssä painotan kommunikatiivista päämäärää mutta myös kokonaisrakennetta. Analyysimetodina käytän John Swalesin kehittämää vaiheanalyysiä, jossa teksti jaetaan funktionaalisiin vaiheisiin ja niiden alaisiin askeliin. Rakenneanalyysin perusteella varainhankintakirje koostuu seitsemästä funktionaalisesta vaiheesta, jotka ovat 1) muodollisuudet, 2) avuntarpeen luominen, 3) järjestön työhön tutustuttaminen, 4) lahjoittamaan kannustaminen, 5) lopetus, 6) lahjoittamisen mahdollistaminen ja 7) taustatiedot. Kukin näistä vaiheista puolestaan koostuu 1-4 askeleesta, joista ainakin yksi on välttämätön. Lisäksi varainhankintakirje sisältää logoja ja kuvia. Analyysin perusteella varainhankintakirje on varsin vakaa tekstilaji, jonka edustajien välillä on melko vähän rakenteellista vaihtelua. Varainhankintakirjeen erityistapauksetkaan eivät eroa tavallisista varainhankintakirjeistä kovin paljoa, vaan niissä toteutuvat testamenttilahjoituskirjeestä puuttuvaa lahjoittamisen mahdollistamista lukuun ottamatta kaikki samat vaiheet kuin tavallisissa varainhankintakirjeissä. Fennistiikassa ei ole aiemmin tutkittu hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankintakirjeitä, joten tämä tutkielma on uusi tutkimuksellinen avaus. Jatkossa voisi tutkia esimerkiksi eri aikoina laadittuja varainhankintakirjeitä, sähköpostitse lähetettyjä varainhankintakirjeitä, varainhankintakirjeen tekoprosessia, varainhankintakirjeissä olevia kuvia tai muita varainhankintaan liittyviä tekstejä.
-
Jeesus markkinoilla? : Retorinen analyysi maallisten ja uskonnollisten järjestöjen varainhankinnasta (2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaista on suomalaisten maallisten ja uskonnollisten järjestöjen käyttämä retoriikka lahjoituspyynnöissä. Mitä yhteistä niissä on löydettävissä ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Sisällönanalyysin katsotaan lähtevän liikkeelle siitä, että mitä teksti kertoo ja retorisen analyysin siitä miten kerrotaan. Tässä työssä käytetään molempia. Tutkielmassa paneudutaan valittujen järjestöjen verkkosivujen sisältöön, jonka jälkeen vastataan siihen miten lahjoituksia pyydetään. Erityisesti kiinnitetään huomioita seuraaviin retorisiin keinoihin: toisto, samaistaminen, me/muut-erottelu ja tiettyjen viestitien vahvistaminen, koska analyysin kohteena olevien verkkosivujen kieli on lyhyttä, jolloin nähdään parhaaksi keskittyä juuri tiettyjen tehokeinojen käyttämiseen. Aineistona käytetään tutkielmaan valittujen järjestöjen verkkosivuja. Tuloksena saadaan käsitys siitä millaista retoriikkaa järjestöt käyttävät lahjoituspyynnöissään. Tutkielmaan valitut järjestöt ovat Suomen Unicef, Kirkon Ulkomaanapu, Patmos Lähetyssäätiö, IRR-TV ja Yhteisvastuukeräys. Maallisista järjestöistä eniten rahaa keräävät Suomen Unicef ja uskonnollisista Kirkon Ulkomaanapu ja Patmos Lähetyssäätiö. Näiden kolmen suurimman järjestön lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lahjoituspyyntöjä IRR-TV:n ja Kirkkopalveluiden Yhteisvastuukeräyksen osalta. Tutkimustulosten merkittävimmäksi anniksi nousee, että järjestöjen niin maallistenkin kuin uskonnollisten lahjoituspyyntöjen keskiössä on usein lapset. Vaikka varainhankinnan pyynnöt rakentuvatkin usealla järjestöllä lasten ympärille, löytyy järjestöistä myös eroja. Unicef painottaa numeroihin perustuvaa viestintää, Kirkon Ulkomaanapu puolestaan nostaa esiin kaikkein heikoimpia tai kaikkein köyhimpien auttamisen, Patmos Lähetyssäätiö vetoaa Jeesuksen esimerkkiin, Kirkkopalveluiden Yhteisvastuukeräys lähimmäisenrakkauteen ja IRR-TV puolestaan lähetyskäskyn toteuttamiseen. Tehokeinoista toisto on keskiössä Unicefilla ja Kirkon Ulkomaanavulla. Järjestöistä Kirkon Ulkomaanapu ja Unicef ovat lähimpänä toisiaan – lahjoituspyynnöt ovat samantyyppisiä ja lahjoittaminen oli verkkosivuilla vahvasti esillä. Toinen ääripää on IRR-TV, jolla lahjoituspyyntöjä on verkkosivuilla harvassa eikä samoja tehokeinoja – toisto, lukijoiden samaistaminen tai tiettyjen viestien vahvistaminen – ole käytössä samassa määrin kuin muilla järjestöillä.
-
Jeesus markkinoilla? : Retorinen analyysi maallisten ja uskonnollisten järjestöjen varainhankinnasta (2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaista on suomalaisten maallisten ja uskonnollisten järjestöjen käyttämä retoriikka lahjoituspyynnöissä. Mitä yhteistä niissä on löydettävissä ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Sisällönanalyysin katsotaan lähtevän liikkeelle siitä, että mitä teksti kertoo ja retorisen analyysin siitä miten kerrotaan. Tässä työssä käytetään molempia. Tutkielmassa paneudutaan valittujen järjestöjen verkkosivujen sisältöön, jonka jälkeen vastataan siihen miten lahjoituksia pyydetään. Erityisesti kiinnitetään huomioita seuraaviin retorisiin keinoihin: toisto, samaistaminen, me/muut-erottelu ja tiettyjen viestitien vahvistaminen, koska analyysin kohteena olevien verkkosivujen kieli on lyhyttä, jolloin nähdään parhaaksi keskittyä juuri tiettyjen tehokeinojen käyttämiseen. Aineistona käytetään tutkielmaan valittujen järjestöjen verkkosivuja. Tuloksena saadaan käsitys siitä millaista retoriikkaa järjestöt käyttävät lahjoituspyynnöissään. Tutkielmaan valitut järjestöt ovat Suomen Unicef, Kirkon Ulkomaanapu, Patmos Lähetyssäätiö, IRR-TV ja Yhteisvastuukeräys. Maallisista järjestöistä eniten rahaa keräävät Suomen Unicef ja uskonnollisista Kirkon Ulkomaanapu ja Patmos Lähetyssäätiö. Näiden kolmen suurimman järjestön lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lahjoituspyyntöjä IRR-TV:n ja Kirkkopalveluiden Yhteisvastuukeräyksen osalta. Tutkimustulosten merkittävimmäksi anniksi nousee, että järjestöjen niin maallistenkin kuin uskonnollisten lahjoituspyyntöjen keskiössä on usein lapset. Vaikka varainhankinnan pyynnöt rakentuvatkin usealla järjestöllä lasten ympärille, löytyy järjestöistä myös eroja. Unicef painottaa numeroihin perustuvaa viestintää, Kirkon Ulkomaanapu puolestaan nostaa esiin kaikkein heikoimpia tai kaikkein köyhimpien auttamisen, Patmos Lähetyssäätiö vetoaa Jeesuksen esimerkkiin, Kirkkopalveluiden Yhteisvastuukeräys lähimmäisenrakkauteen ja IRR-TV puolestaan lähetyskäskyn toteuttamiseen. Tehokeinoista toisto on keskiössä Unicefilla ja Kirkon Ulkomaanavulla. Järjestöistä Kirkon Ulkomaanapu ja Unicef ovat lähimpänä toisiaan – lahjoituspyynnöt ovat samantyyppisiä ja lahjoittaminen oli verkkosivuilla vahvasti esillä. Toinen ääripää on IRR-TV, jolla lahjoituspyyntöjä on verkkosivuilla harvassa eikä samoja tehokeinoja – toisto, lukijoiden samaistaminen tai tiettyjen viestien vahvistaminen – ole käytössä samassa määrin kuin muilla järjestöillä.
Now showing items 1-3 of 3