Browsing by Subject "verkko-opetus"
Now showing items 1-17 of 17
-
(2021)Aims. Student’s participation is one of the most important aspects in primary school. Participation means that students’ views and opinions are being heard and considered, and that they have a say in matters concerning them. Students should also be involved in matters and choices in their schools. Student participation should be encouraged and supported. Student’s participation has been researched in regular classroom setting but not in distance education. Due to the Covid-19 situation in March 2020 schools were closed and studying in classrooms changed to distance learning at homes. The aim of this study is to research teachers’ views on student participation in distance education. Harry Shier’s and Johanna Kiili’s theories of children and student participation are being used in this study. Methods. This study is a qualitative research made with the theory-based analysis of the content method. The research data was collected from teachers who participated in distance teaching during school years ¬2019–2020 and 2020–2021. The data was collected from February to April in 2021 using e-forms, which asked teachers to describe their views on student participation during distance education. 19 teachers participated in this study. Results and conclusions. The participation in distance education did not differ much from classroom learning. Teacher’s saw the importance of taking student’s views into account and their freedom to make choices during both distance learning and classroom learning. The sense of community in participation was decreased during distance education. The use of information and communication technology provided new ways to participate. The students who were less likely to speak in classroom had more chances to have their voice heard during distance education. There were different kinds of learning environments for students during distance education since studying did not happen in classrooms. Those students’ who were self-determined were able to benefit from the participation in distance education. Those who needed more support during studying faced more challenges during distance education. The teachers utilized their knowledge and information about their students in different ways during distance education.
-
(2021)Aims. Student’s participation is one of the most important aspects in primary school. Participation means that students’ views and opinions are being heard and considered, and that they have a say in matters concerning them. Students should also be involved in matters and choices in their schools. Student participation should be encouraged and supported. Student’s participation has been researched in regular classroom setting but not in distance education. Due to the Covid-19 situation in March 2020 schools were closed and studying in classrooms changed to distance learning at homes. The aim of this study is to research teachers’ views on student participation in distance education. Harry Shier’s and Johanna Kiili’s theories of children and student participation are being used in this study. Methods. This study is a qualitative research made with the theory-based analysis of the content method. The research data was collected from teachers who participated in distance teaching during school years ¬2019–2020 and 2020–2021. The data was collected from February to April in 2021 using e-forms, which asked teachers to describe their views on student participation during distance education. 19 teachers participated in this study. Results and conclusions. The participation in distance education did not differ much from classroom learning. Teacher’s saw the importance of taking student’s views into account and their freedom to make choices during both distance learning and classroom learning. The sense of community in participation was decreased during distance education. The use of information and communication technology provided new ways to participate. The students who were less likely to speak in classroom had more chances to have their voice heard during distance education. There were different kinds of learning environments for students during distance education since studying did not happen in classrooms. Those students’ who were self-determined were able to benefit from the participation in distance education. Those who needed more support during studying faced more challenges during distance education. The teachers utilized their knowledge and information about their students in different ways during distance education.
-
(2020)The purpose of this study is to find out, through the class teachers' own experiences, how differentiation was implemented in the distance education during the exceptional period incurred in spring 2020. This research is focused on finding successes and challenges teachers experienced in distance teachings differentiation. In addition, the study examines the types of support teachers received during this time. Being a fairly topical issue at the moment, the available scientific research, which would specifically address classroom distance learning, is limited. The research approach in this paper is mainly qualitative also utilizing multi-methodological means. The research material has been collected through a questionnaire and four interviews in order to obtain additional qualitative information. A total of 33 primary school classroom teachers from 24 different municipalities responded to the survey. The survey comprised of 26 questions, some of which were Likert-scale questions and some open-ended questions. The respondents were mainly collected from a Facebook community of almost 40,000 teachers and those interested in education. The quantitative data obtained from the questionnaire has been analyzed with Microsoft Excel and the open questions have been coded. Qualitative material was collected through four short semi-structured thematic interviews. The interview questions were based on questions already answered in the questionnaire, that required further qualitative research. The majority of the teachers who responded to the study found distance learning differentiation challenging. However, some found it even easier to implement differentiation than in face-to-face teaching. The most common way to differentiate teaching was the variations in the number and level of schoolwork and the use of implements. The successes of differentiation experienced by the teachers were related to provision of support to pupils who needed it, the usage of new ways of working, such as instructional videos, and more personal communication with students. Majority of teachers felt that the support they received from their colleagues most important form of support. Some would have liked more unified guidance from superiors. Others, on the other hand, found the guidance from their superiors unnecessarily demanding in a situation where support and understanding would have been needed. The challenges faced by teachers in distance learning were mainly due to the rapid transitioning to distance teaching, as well as the unpreparedness.
-
(2015)Tutkielman aiheena on ollut tutkia onko mahdollista tuottaa sellainen interaktiivinen verkkosivu lukion pitkän matematiikan 7. kurssille (Derivaatta), missä teorian lisäksi opiskelija pystyy tekemään kurssiin liittyviä tehtäviä ja saada niistä automaattista palautetta. Sivustolta vaadittavia ominaisuuksia ovat matemaattisen tekstin editori tehtävien tekemiseen sekä piirto-ja animaatio-ohjelma matematiikan havainnollistamiseen. Sivustoa varten käytiin läpi useita jo olemassa olevia ohjelmia, joiden perusteella matemaattisen tekstin editori päätettiin tehdä itse ja piirto-ohjelmaksi valittiin Geogebra-ohjelma. Geogebra on suunniteltu matemaattiseksi havainnollistamisvälineeksi, jolla on helppo luoda matematiikan ongelmia visualisoivia kuvia ja animaatioita. Lisäksi se on helppo upottaa internet-sivustolle. Matemaattista tekstiä tuottavaa editoria varten päädyttiin luomaan oma MathML-kieleen perustuva tekstieditori, jolla voi kirjoittaa matemaattista tekstiä internetsivuilla. Sivusto pitää sisällään teoriaosuudet raja-arvosta, jatkuvuudesta sekä derivaatasta ja pitää sisällään 30 näihin liittyvää tehtävää. Jokaisesta tehtävästä on kolme eri versiota, joista käyttäjälle arvotaan satunnaisesti yksi. Käyttäjä tekee tehtävän matemattiikkaeditoriin, jonka vastauksen ohjelma tarkistaa. Kun tehtävä saadaan suoritettua hyväksytysti, saa käyttäjä pisteen. Editori on selainkohtainen, joten selain muistaa jälkikäteenkin mitkä tehtävät käyttäjä on tehnyt. Käyttäjä voi myös tallentaa tekemänsä ratkaisut selaimen omaan muistiin myöhempää tarkastelua varten. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että Derivaatta-kurssia varten on mahdollista tuottaa kokonainen sivusto, jonka avulla koko kurssin suorittaminen verkossa on mahdollista. Tutkielman sivusto ei käsitä koko kurssia, mutta kun siihen lisätään koko kurssin teoria ja tehtävät sekä niiden tarkistukseen tarvittava ohjelmisto (esim. STACK), kokeet, keskustelualueen sekä oppilaiden hallintaan liittyvät sivut on verkkokurssin läpikäyntiin tarvittava kokonaisuus olemassa. Tämän lisäksi sivustoa varten laadittu matematiikkaeditori ja tehtävät mahdollistavat opiskelijoiden harjoittelun tietokoneella tapahtuvaan matematiikan kirjoittamiseen, jota vuonna 2019 suoritettava sähköinen matematiikan ylioppilaskirjoitus vaatii.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.
-
(2024)Tutkielma käsittelee Suomessa vuosina 2001–2010 toiminutta Suomen virtuaaliyliopisto -hanketta. Tutkimuksen tarkoitus on luoda yleiskatsaus Suomen virtuaaliyliopiston toiminnasta sen syntymästä aina lakkauttamiseen asti sekä kartoittaa hankkeen vaiheita ja lakkauttamisen taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Lähteenä olen käyttänyt pääasiassa aikalaismateriaaleja, kuten toimintakertomuksia, raportteja sekä verkkosivutallenteita. Virtuaaliyliopiston suunnittelu aloitettiin kansainvälisen IT-kuplan ollessa suurimmillaan 1990-luvun lopulla ja virallinen julkinen toiminta alkoi vuonna 2001. Virtuaaliyliopistohankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda suomalaisten korkeakoulujen sekä yritysten muodostama yhteenliittymä, joka tarjoaisi laadukasta etäopetusta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Hanketta rahoitettiin Opetusministeriön ja Euroopan unionin toimesta. Vuodesta 2001 vuoteen 2006 toiminta näkyi pääasiassa yliopistojen tiedealakohtaisina yhteistyöprojekteina, jotka tarjosivat itse oman tieteenalansa verkko-opetusta. Hankkeet ja projektit vahvistivat kyllä yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta eivät saavuttaneet vakiintunutta asemaa suomalaisessa korkeakouluopetuksessa. Suomen virtuaaliyliopiston toiminta hiipui nopeasti vuoden 2006 jälkeen, kun ensimmäinen hankerahoitus päättyi ja yliopistot alkoivat ottaa itse vastuuta toiminnan rahoituksesta. Ensimmäinen ehdotus hankkeen lakkauttamisesta tuli jo vuonna 2007 ja lopullisesti hanke päättyi vuonna 2010.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan opettajan tekemiä chattiavusteisia korjauksia monikanavaisessa S2 -verkko-opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kotoutumiskoulutuksen Adobe Connect -sessiosta, joista analysoidaan yhden session opettajan chatti-ikkunaan kirjoittamat korjaukset ja niiden vaikutus opiskelijoiden suulliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuskysymykset ovat: Milloin opettaja kirjoittaa chatti-ikkunaan? Millaisia korjausaloitteita verkko-opetustilanteessa syntyy? Minkä tyyppisen korjauksen opettaja tekee? Millainen vaikutus korjauksella on opiskelijoiden vuorovaikutukseen? Tutkielman tavoite on vertailla kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksia keskenään ja tarkistaa, mitkä ovat monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteet. Aineistoa analysoidaan keskusteluanalyysin menetelmällä. Aineiston vuorovaikutus edustaa institutionaalista keskustelua kahdella tavalla: luokkahuonevuorovaikutus on yksi tyyppi institutionaalista keskustelua ja oppitunnin sisäinen opiskelijoiden keskustelu on vaatekaupassa käynnin institutionaalista keskustelua. Analyysissa luokitellaan chattiavusteisia korjauksia neljään kategoriaan: pedagogisiin virheen oikaisuihin, oma-aloitteisiin korjauksiin, ymmärrysehdokkaisiin vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisuna ja institutionaalisen keskustelun ohjauksiin. Keskeisiä luokittelun perusteina ovat korjausaloitteen tekijä sekä korjauksen tyyppi ja funktio. Oma-aloitteisista korjauksista erotellaan kolme korjaustyyppialoitetta: epäröintiä, koodinvaihtoa ja suoraa avunpyyntöä. Tutkimus osoittaa, että chattiavusteisilla korjauksilla on neljä funktiota: opiskelijoiden keskustelun yhteenveto, sanahaun tai ymmärrysongelman ratkaisu ja institutionaalisen keskustelun ohjaus. Tutkimuksessa havaittiin, että suullisessa keskustelussa olevat osallistujat tekevät molemmat korjausaloitteita, mutta kirjoitettuun vuorovaikutukseen osallistuva opettaja ei tee niitä. Chattiavusteiset korjaukset ovat tyypiltään joko suoria en passant -korjauksia tai piilokorjauksia. Opiskelijat kuittaavat opettajan chattiavusteisia korjauksia vain sanahaun, ymmärrysongelman tai institutionaalisen keskustelun ohjauksen tapauksissa. Pedagogiset virheen oikaisut jäävät kuittaamatta. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksilla on samanlaisuuksia. Toisen korjauksessa piilokorjaukset ja en passant -korjaukset ovat preferoituja. Sanahaun aloitteet ovat samanlaisia ja molemmassa vuorovaikutuksessa käytetään samantyyppisiä ymmärrysehdokkaita. Tutkimus osoittaa myös monikanavaisten ja kasvokkaisten korjausten eroja. Aineistossa esitetään pelkästään leksikaalisia sanahakuja ja chattiavusteisista korjauksista puuttuvat myöntävät partikkelit. Chatti-ikkunan ymmärrysehdokkaat ovat aina yksiosaisia. Monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteitä ovat suullisen ja kirjoitetun vuorovaikutuksen samanaikaisuus, tilan ja ajan rajoitteesta johtuva kirjoitetun vuorovaikutuksen tiivistetty muoto ja kirjoitetun vuorovaikutuksen epäröintimerkkien puute. Verkko-opetuksen haittapuoli ovat tekniset ongelmat. Tutkimuksen tuloksien yleistäminen vaatii verkko-opetuksen lisää tutkimusta.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan opettajan tekemiä chattiavusteisia korjauksia monikanavaisessa S2 -verkko-opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kotoutumiskoulutuksen Adobe Connect -sessiosta, joista analysoidaan yhden session opettajan chatti-ikkunaan kirjoittamat korjaukset ja niiden vaikutus opiskelijoiden suulliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuskysymykset ovat: Milloin opettaja kirjoittaa chatti-ikkunaan? Millaisia korjausaloitteita verkko-opetustilanteessa syntyy? Minkä tyyppisen korjauksen opettaja tekee? Millainen vaikutus korjauksella on opiskelijoiden vuorovaikutukseen? Tutkielman tavoite on vertailla kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksia keskenään ja tarkistaa, mitkä ovat monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteet. Aineistoa analysoidaan keskusteluanalyysin menetelmällä. Aineiston vuorovaikutus edustaa institutionaalista keskustelua kahdella tavalla: luokkahuonevuorovaikutus on yksi tyyppi institutionaalista keskustelua ja oppitunnin sisäinen opiskelijoiden keskustelu on vaatekaupassa käynnin institutionaalista keskustelua. Analyysissa luokitellaan chattiavusteisia korjauksia neljään kategoriaan: pedagogisiin virheen oikaisuihin, oma-aloitteisiin korjauksiin, ymmärrysehdokkaisiin vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisuna ja institutionaalisen keskustelun ohjauksiin. Keskeisiä luokittelun perusteina ovat korjausaloitteen tekijä sekä korjauksen tyyppi ja funktio. Oma-aloitteisista korjauksista erotellaan kolme korjaustyyppialoitetta: epäröintiä, koodinvaihtoa ja suoraa avunpyyntöä. Tutkimus osoittaa, että chattiavusteisilla korjauksilla on neljä funktiota: opiskelijoiden keskustelun yhteenveto, sanahaun tai ymmärrysongelman ratkaisu ja institutionaalisen keskustelun ohjaus. Tutkimuksessa havaittiin, että suullisessa keskustelussa olevat osallistujat tekevät molemmat korjausaloitteita, mutta kirjoitettuun vuorovaikutukseen osallistuva opettaja ei tee niitä. Chattiavusteiset korjaukset ovat tyypiltään joko suoria en passant -korjauksia tai piilokorjauksia. Opiskelijat kuittaavat opettajan chattiavusteisia korjauksia vain sanahaun, ymmärrysongelman tai institutionaalisen keskustelun ohjauksen tapauksissa. Pedagogiset virheen oikaisut jäävät kuittaamatta. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kasvokkaisen ja monikanavaisen vuorovaikutuksen korjauksilla on samanlaisuuksia. Toisen korjauksessa piilokorjaukset ja en passant -korjaukset ovat preferoituja. Sanahaun aloitteet ovat samanlaisia ja molemmassa vuorovaikutuksessa käytetään samantyyppisiä ymmärrysehdokkaita. Tutkimus osoittaa myös monikanavaisten ja kasvokkaisten korjausten eroja. Aineistossa esitetään pelkästään leksikaalisia sanahakuja ja chattiavusteisista korjauksista puuttuvat myöntävät partikkelit. Chatti-ikkunan ymmärrysehdokkaat ovat aina yksiosaisia. Monikanavaisen verkko-oppitunnin vuorovaikutuksen ominaispiirteitä ovat suullisen ja kirjoitetun vuorovaikutuksen samanaikaisuus, tilan ja ajan rajoitteesta johtuva kirjoitetun vuorovaikutuksen tiivistetty muoto ja kirjoitetun vuorovaikutuksen epäröintimerkkien puute. Verkko-opetuksen haittapuoli ovat tekniset ongelmat. Tutkimuksen tuloksien yleistäminen vaatii verkko-opetuksen lisää tutkimusta.
-
(2015)Aims of the study: The main objective of the study was to understand how the Border and Coast Guard Academy perceives the criteria of good e-learning, e-learning planning and e-learning challenges. The main hypothesis of the study is that e-learning has changed the learning methods of educational organizations and teachers are nowadays required to be familiar with new ways of planning their education, so that e-learning would enhance the learning capability of students. In the previous literature e-learning in education has been extensively studied, but this study explores the planning of e-learning and the planning process from the point of view of the educational organizations and teachers. So far this aspect has not been broadly studied. The main questions of the study were: 1. How does The Border and Coast Guard Academy's employees define the planning of e-learning processes? 2. What challenges related to the planning process does the employees of The Border and Coast Guard Academy identify? 3. What are the criteria for valuable e-learning? Method: The research is qualitative in nature and follows a phenomenographic and thematic analysis methodologies. Ten employees' of The Border and Coast Guard Academy were interviewed during spring 2014 in Espoo and Imatra with a thematic interview. The interview transcriptions form the empirical data of the study. In the study the employees' conceptions on planning and challenges of e-learning were themed and in the analysis different perceptions were sorted. These impressions were then organized according to scope and sophistication. Results and conclusions: The Border and Coast Guard Academy generally plan their e-learning courses individually and the planning process does not follow any pre-determined phases or instructional design models. The employees identified that rules regarding planning of e-learning is needed and teamwork during the planning process would be highly valuable. The attitude towards e-learning has changed and teamwork to increase collaboration was identified as issues for development. The challenges of e-learning planning is the lack of the knowledge on how to plan efficiently, pedagogical and technological issues, the lack of clear guidelines for the organization and other organizational challenges e.g. internal communications. The employees of The Border and Coast Guard Academy identified ten important criteria for e-learning. The criteria that were described are: activating students, help the students learning, support and counsel students, more efficient allocation of resources and time, the freedom of time and place, the utilization of learned information, gathering feedback, making sure the learning is current and supporting the sense of community and interaction. The study showed that the planning process requires clearly defined guidelines by The Border and Coast Guard Academy and that the know-how and collaboration in the organization need to be strengthened. When preparing the guidelines and implementing the pedagogic possibilities of designing web-based teaching the above mentioned ten important criteria for e-learning can be utilized.
-
(2012)The research assignment of this development research is to design and develop useful 7th grade textile craft distance education course for distance school Kulkuri. Kulkuri provides distance education for Finnish children living abroad. The education follows Finnish National Core Curriculum for Basic Education. Development process of the course was based on the ADDIE model. The course follows the curriculum for textile craft and the concept of learning outlined in the National Core Curriculum for Basic Education (2004). The course is based on the following pedagogical concepts: supporting human agency, engaged pedagogy, instructional scaffolding and game-based learning. The theory part discusses skill acquisition, distance education and textile craft as a basic school subject. Usefulness of the course was tested with usability evaluation methods. The design principles, structure, scope and objectives of the course were evaluated with heuristic evaluation in the early phases of the development process. Seven experts compared the first version of the course against heuristics created for the thesis. Evaluators were experts in distance education or textile craft or double experts in both fields. The feedback was given through electronic forms. The second, nearly completed version was tested with user testing by pupils of Kulkuri. Five abroad living Finnish pupils (aged 10 14) were given test tasks to perform in the course environment. Screen capture was used to follow the experimenters actions and their comments were recorded by Skype. The usability problems revealed by the evaluations were fixed and the usefulness of the course was further developed based on the evaluations. The usability evaluations indicated that the course was suitable for its purpose, its usability was good and the course implemented its design principles. 7th graders are able to learn craft skills through this course if they are motivated and enough teacher guidance is available. From the user point of view, the course was interesting and clear. The pedagogical concepts behind the course seemed to be functional and they could be applied broadly in designing craft education. In addition the development process with its evaluation methods could be used as an example for further studies in the fields of development and usability research. The course developed in this thesis is the first textile craft course for basic education implemented completely for distance education. It is mainly of benefit for the pupils of Kulkuri, but due to its openness it is also practical for independent studying or as a part of traditional classroom education.
-
(2018)The explosion of the international networking and the rapid development of mobile networks challenges the learning process to take place in the Internet. E-learning is a central aspect in the international educational cooperation. Due to the exponential growth of higher education in the developing countries, the quality of education is more important than ever. There is an immediate need for the reliable research evidence for well-designed online education in the developing and politically unstable countries, where the development aid is targeted. The combination of the exponentially increased demand for the higher education and rapid development of mobile technology requires all parties of the co-operation to map out the success factors of online education as well as investments based on research data and training to work in the online environment. In this thesis, the challenges and possibilities of online education in Kenya were mapped out and the results of analysis led to identifying the success factors. The research method was an integrative literature review. The information retrieval covered multiple databases and was carried out extensively with explicitly executed literature searches. The searches from relevant databases were conducted and finally 17 articles were included in the review. The chosen articles for the review were identified on the screening process according to inclusion criteria and analyzed with a theory driven content analysis. The analysis was based on literature related to the current state of the e-learning infrastructure and e-readiness of universities in Kenya. Analysis resulted in five dimensions which contributed the research problem. The analysis highlighted how the technological, operational, pedagogical, social and impact factors were affecting the success. The review exposed the central challenges that should be taken into special consideration, when planning the pedagogical and technical implementation as well as resourcing of the online education projects in eastern Africa. The results can be utilized in the education field in development projects and in planning of international joint degrees. The majority of challenges in the blended learning education are related to scarce resources, the weakness of infrastructure and rapidly growing number of students. In a country like Kenya, it is rough for a university to cope with these challenges alone.
-
(2023)The aim of this master's thesis is to examine the experiences of home economics teachers in the Liberal Adult Education field concerning home economics online teaching. The Liberal Adult Education institutions were faced with an exceptional situation along with other education providers during the Covid-19 pandemic, when all teaching was provided via online. After the pandemic, online teaching has become a permanent alternative form of teaching. Home economics education in Liberal Adult Education emphasizes practical skills, interaction and working together. Previous studies suggest that in online education it can be challenging to implement home economics education to the fullest regarding its objectives and contents. This thesis examines, what kind of pedagogical decisions home economics teachers make to teach practical skills online, how interaction and collaboration are supported online and what kind of challenges and opportunities do home economics teachers see in online home economics teaching. The thesis was carried out in accordance with the principles of qualitative research approach. The data were collected in late spring 2023 by means of theme interviews with five (N=5) home economics teachers working in Liberal Adult Education who had experience of online home economics teaching. The data were analyzed by means of theory-driven content analysis. Due to the size of the data, the results of this thesis cannot be generalized quantitatively. The results show that home economic teachers make pedagogical decisions before and during teaching. The key pedagogical solutions preceding teaching were related to the value base of teaching, guiding principles and goals, planning of teaching and digital materials prepared by the home economics teachers. The pedagogical decisions during teaching were particularly related to the use of ICT equipment and services to support illustration. Speech as a pedagogical tool also emerged as a significant factor. Supporting interaction and collaboration proved to be challenging due to the different premises and goals of the course participants, as well as their often-passive role. From the home economics teachers' point of view, online teaching had several challenges, such as challenging content, IT challenges and the lack of community spirit and active participation. On the other hand, some of the online home economics education opportunities were seen as location-independence and the participation of friends and family. The teachers felt that online teaching was mainly meaningful, and they saw it as an opportunity to develop their own teaching skills and examine their work from a new perspective. On the other hand, online teaching was also seen as arduous. To obtain a more accurate picture of the phenomenon, it would be important to have a larger sample covering the whole country. It would also be important to study how participants in home economics courses experience online teaching, interaction and collaboration, as well as what their main interests and motivations are for participating.
-
(2023)The aim of this master's thesis is to examine the experiences of home economics teachers in the Liberal Adult Education field concerning home economics online teaching. The Liberal Adult Education institutions were faced with an exceptional situation along with other education providers during the Covid-19 pandemic, when all teaching was provided via online. After the pandemic, online teaching has become a permanent alternative form of teaching. Home economics education in Liberal Adult Education emphasizes practical skills, interaction and working together. Previous studies suggest that in online education it can be challenging to implement home economics education to the fullest regarding its objectives and contents. This thesis examines, what kind of pedagogical decisions home economics teachers make to teach practical skills online, how interaction and collaboration are supported online and what kind of challenges and opportunities do home economics teachers see in online home economics teaching. The thesis was carried out in accordance with the principles of qualitative research approach. The data were collected in late spring 2023 by means of theme interviews with five (N=5) home economics teachers working in Liberal Adult Education who had experience of online home economics teaching. The data were analyzed by means of theory-driven content analysis. Due to the size of the data, the results of this thesis cannot be generalized quantitatively. The results show that home economic teachers make pedagogical decisions before and during teaching. The key pedagogical solutions preceding teaching were related to the value base of teaching, guiding principles and goals, planning of teaching and digital materials prepared by the home economics teachers. The pedagogical decisions during teaching were particularly related to the use of ICT equipment and services to support illustration. Speech as a pedagogical tool also emerged as a significant factor. Supporting interaction and collaboration proved to be challenging due to the different premises and goals of the course participants, as well as their often-passive role. From the home economics teachers' point of view, online teaching had several challenges, such as challenging content, IT challenges and the lack of community spirit and active participation. On the other hand, some of the online home economics education opportunities were seen as location-independence and the participation of friends and family. The teachers felt that online teaching was mainly meaningful, and they saw it as an opportunity to develop their own teaching skills and examine their work from a new perspective. On the other hand, online teaching was also seen as arduous. To obtain a more accurate picture of the phenomenon, it would be important to have a larger sample covering the whole country. It would also be important to study how participants in home economics courses experience online teaching, interaction and collaboration, as well as what their main interests and motivations are for participating.
-
(2004)Tutkimuksen päätarkoitus oli hahmottaa verkko-opetuksen arvoja ja arviointia luokanopettajan näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä oli mediakasvatus ja didaktiikan käsitys opetus opiskelu oppimisprosessista. Didaktisena perustana käytettiin Kansasen ym. (2000) opettajan pedagogista ajattelua, Lahdeksen (1997) didaktiikan kehämallia sekä Uljensin (1997) opetus opiskelu oppimisprosessia. Lähtökohtana oli luokanopettajan arvioinnin kautta pohtia opetuksen, opiskelun ja oppimisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhtymistä koulukontekstissa. Tutkimuksen pääongelmat olivat: 1) Minkälainen oli luokanopettajan käsitys verkko-opetuksen toteuttamisesta? 2) Miten luokanopettaja arvioi verkko-opetusta? Myös ensimmäistä pääongelmaa lähestyttiin arvojen ja arvioinnin näkökulmasta. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemoja jäsennettiin Gallinin (2001) sosiokulttuurisen verkko-opetuksen arviointimallin sekä Tellan ja Mononen-Aaltosen (2001) mediakasvatuksen monitasomallin avulla. Aineistonkeruussa kahdeksan helsinkiläistä luokanopettajaa vastasivat lyhyeen kyselyyn, jonka jälkeen heitä haastateltiin välittömästi. Laadullisen aineiston analyysissä teemoiteltiin aineisto, ja tämän rinnalla rakennettiin aineistolähtöistä analyysiä. Näiden vuorovaikutuksesta syntyivät tutkimuksen johtopäätökset. Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa nähtiin luokanopettajan verkko-opetukseen liittyvien arvojen kaksi eri näkökulmaa: (A) opetus opiskelu oppimismenetelmien ja -tulosten arvonäkökulma sekä (B) ns. kasvatuksellinen ja koulukulttuurin arvonäkökulma. Arvonäkökulmien pohjalta hahmotettiin johtopäätöksissä erilaisia tasoja luokanopettajan opetuksen, opiskelun ja oppimisen arvioinnista, kun tieto- ja viestintätekniikka on mukana prosessissa. Kaksi tasoa tarkennettiin verkko-opetuksen arvioinnin fokuksiksi, jotka olivat (1) teknologinen ja (2) tavoitteinen fokus. Teknologisessa arvioinnin fokuksessa (1) arviointia hallitsee huoli oppilaasta ihmisenä. Arviointi liittyy joko siihen, että oppilaan on opittava perustaidot tieto- ja viestintätekniikassa ja ymmärrettävä Internetin mahdollisuudet, tai siihen, että opettaja pyrkii suojelemaan lapsia Internetin uhkilta ja liialliselta altistumiselta esimerkiksi digitaalisille peleille. Verkko-opetuksen tavoitteinen arvioinnin fokus (2) nojaa siihen, minkälaisia tavoitteita luokanopettaja yleisesti asettaa opetukselleen, vaikka tieto- ja viestintätekniikka ei liittyisikään prosessiin. Fokuksen taustalla on myös mediakasvatuksen näkökulma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön, jolloin keskeistä on, että opetuksen suunnittelu ja arviointi ei lähde teknologiasta käsin vaan didaktiikasta ja pedagogisista arvoista. Verkko-opetuksen arvioinnin fokusten voidaan nähdä täydentävän toisiaan. Fokusten varioinnissa voidaan puhua luokanopettajan kohdalla todellisesta mediataidosta, joka ulottuu yli ammatillisen pätevyyden aina opettajan henkilökohtaiseen kehittymisen kaareen.
-
(2014)Aims. The purpose of this study is to find out how e-learning can promote learning in the context of home economics education. This study focuses on students learning home economics at Kolin koulu in Eastern Finland studied home economics by means of ‘Kulkuri School of Distance Education’. The main research questions are as follows: 1. How e-learning can activate students to learn? 2. In what ways e-learning can promote the development of core skills in home economics education? Methods. The data were collected as using individual interviews together with a stimulated recall method. The research involved five students in Koli and three professionals of education. The data were analyzed with qualitative content analysis. Results and conclusion. From the interviewees point of view collaboration, inclusion and interaction helped their activation process on e-learning. Technical problems, challenges using e-learning platform and lack of instructions were the main reasons to inactive student’s learning processes. It seems to be possible to obtain the targets of national curriculum together with aspects of social-constructivist learning aspects via e-learning. Despite the advantages of e-learning it cannot be seen as the only learning environment for practicing the core skills in home economics.
-
(2021)Työn tarkoitus on kartoittaa verkkopedagogiikan kasvatustieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ja teoreettista taustaa ja mitä piirteitä laadukkaalla verkkopedagogiikalla ja hyvällä verkkokurssilla on. Työn soveltavana osuutena on lukuteorian teoriaa ja lukuteoriaan liittyviä tehtäviä, jotka on tarkoitettu Lukuteoriaa lukiolaisille -verkkokurssille, jonka sisältö on vuoden 2019 lukion opetussuunnitelman moduulin MAA11 Algoritmit ja lukuteoria mukainen. Opiskelijat toteuttavat tehtävät Python -ohjelmointikielellä. Verkkokursseja voi luokitella muun muassa verkko-opetuksen suhteellisen osuuden, ajoittumisen, avoimuuden ja sen mukaan kuinka paljon kursseilla on yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Lähes kaikki oppilaitoksien kurssit ovat sekamuotoisia eli sisältävät sekä verkko että lähiopetusta. Verkko-opetus joustavoittaa ja yksilöllistää koulutusta ihmisten ja myös yhteiskunnan tarpeisiin mukautuen. Viimeaikaisen meta-analyysin mukaan lähiopetusta voi vähentää huomattavasti ja silti saada samat tai paremmat oppimistulokset kuin pelkällä lähiopetuksella. Erityisesti tämä tulos pätee luonnontieteiden opetukseen. Vertailtaessa verkkokursseja suhteessa toisiinsa on eroteltu kolme laadukkaan verkko-opetuksen keskeistä piirrettä: suunnittelu, arviointi ja fasilitointi. Suunnittelussa tärkeää oli selkeän oppimispolun ja tarkoituksen tunteen luonti opiskelijoille. Kurssin suunnitelleen ryhmän työn laatua voi arvioida ulkopuoliset asiantuntijat. Fasilitoinnissa tärkeää oli mm. opettajan läsnäolo ja nopea reagointi opiskelijoiden yhteydenottoihin. MOOC-kurssien opiskelijapalautetta arvioitaessa on havaittu, että matemaattisilla ja tietoa käsittelevillä aloilla opettajan ja luennointitaidon merkitys on suurempi kuin muilla aloilla. Verkkopedagogiikan teoreettisesta taustasta löytyy kolme konstruktivistista tutkimustraditiota: tutkiva yhteisö -kehys, käänteinen oppiminen ja tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL). Konstruktivismissa oppimisen ajatellaan olevan tiedon ja merkitysten rakentumista oppilaan mielessä ja oppimisyhteisön olevan tälle prosessille tärkeä. Keskeinen ongelma ja samalla mahdollisuus on oppimisyhteisön luominen verkkoympäristössä. Tutkiva yhteisö -kehyksen mukaan oppimiselle tärkeitä elementtejä ovat sosiaalinen läsnäolo yhteisössä, opettamisen läsnäolo ja kognitiivinen läsnäolo. Laajojen tähän malliin perustuvien kyselytutkimusten tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen läsnäolon elementin merkitys tiedon rakentumiselle on välillinen, ei suora. Sitävastoin intensiivisemmällä kahden välisellä kommunikaatiolla oli selkeä suora merkitys oppimisen kannalta oli kyse vertaisesta tai opettajasta. Sosiaalista läsnäolon elementtiä voisi siis pitää motivoivana tekijänä ei suoraan tiedon rakentumiseen eli oppimiseen vaikuttavana. Käänteisen oppimisen perusajatus on yhteisen “luokkahuoneajan”, joka voi tapahtua joko verkossa tai kasvokkain, käyttäminen ongelmien ratkaisuun ja käsitteiden selventämiseen, ei tiedon välittämiseen. Käänteisessä oppimisessa painopiste on siirtynyt oppijan oikea-aikaiseen tukemiseen lähikehityksen vyöhykkeellä. Tavoitteena on oppija joka on oppinut oppimaan yksilöllisesti ja itsenäisesti. Suomessa tavoitteena on kaikkien kouluttaminen ja käänteisen oppimisen lähestymistapa sopii tähän hyvin. Meta-analyysissä käänteisellä oppimisella on ollut myönteinen vaikutus oppimistuloksiin. Verkkopedagogiikan tutkimustraditiot muistuttavat puunhaaroja, joista jotkut kuihtuvat ja toiset kasvavat nopeammin. Tyypillistä on, että samoja 20-30 vuotta sitten esitettyjä ajatuksia esitetään uudestaan kaikesta tutkimuksesta ja kritiikistä ja kehitysehdotuksista huolimatta. Traditiot ovat kuitenkin tiukan empiirisiä ja oletetettavasti opetuksessa käyttökelpoisimmat haarat tulevat kasvamaan parhaiten. Mielenkiintoisia tutkimusalueita mielestäni ovat arvioinnin ja kilpailun vaikutus yhteistyöhön ja luova, tuloksia tuottava ja osanottajista miellyttävä yhteistyö. Lukuteorian materiaalien suunnittelussa olen pyrkinyt lähtemään opiskelijoille tutuista laskusäännöistä, joiden avulla laajemmat kokonaisuudet kuten Eukleideen algoritmi tulisivat ymmärrettäviksi. Päämääränä on, että he itse pystyisivät toistamaan lukuteorian rakenteita ymmärtäen ne aikaisempaan tietoon ja intuitioon perustuen
-
(2018)Tämä tutkielma on kirjoitettu osana Helsingin yliopiston kielenopetuksen digitalisointihanketta. Tutkielma esittelee tapaustuloksia venäjän kielen opiskelusta verkkomateriaalin avulla. Suomessa kielenopetusta tuetaan tällä hetkellä valtioneuvoston kärkihankkeella keskittyen alueellisen kielenopetuksen monipuolistamiseen ja tasa-arvoistamiseen. Kaikilla Suomen kunnilla tulisi olla samat mahdollisuudet tarjota kielenopetusta. Tasapuolisuutta ja monipuolistamista tukee kielenopetuksen digitalisointi osana lähiopetusta. Koulu saa käyttöönsä opetusresursseja sijainnistaan riippumatta. Valtionneuvoston kärkihanke yhdessä opetuksen tieto- ja viestintäteknologiaa painottavan uuden perusopetuksen opetussuunitelman kanssa on innoittanut myös muita yhteisöjä tutkimaan kielenopetuksen digitalisointia: Miten kielenopetus toimii verkkoympäristössä ja millaista opetusmateriaalin siellä tulisi olla. Suuri konkreettinen muutos vieraan kielen opetuksen digitalisoinnissa on ollut ylioppilaskokeiden muuttuminen sähköisiksi. Venäjän kielen opiskelijoille tämä on tarkoittanut muihin kieliin verraten suurempaa muutosta, sillä oppilaan on täytynyt harjoitella kirjoittamaan koevastauksensa kyrillisellä näppäimistöllä. Sähköinen opetusmateriaali on auttanut harjoittelemaan kyrillisellä näppäimistöllä kirjoittamista, mutta opettajien palautteen mukaan tähän mennessä venäjän kielen harjoitusmateriaalia on ollut sähköisessä muodossa verrattain vähän saatavilla. Lisäksi kielenopetuksen siirtäminen verkkoympäristöön ei ole helppo tehtävä. Ajatus kielenopetuksesta verkkoympäristössä ilman opetuskontaktia on ristiriidassa viestintää ja vuorovaikutustaitoja korostavan kommunikatiivisen kielenopetuksen kanssa. Tämän tutkielman osana tuotettiin lukion lyhyen venäjän kielen opiskelijoille kurssi, jonka avulla opiskelijat saattoivat kerrata kielioppiasioita tulevaan ylioppilaskokeeseen. Kurssille osallistui opiskelijoita anonyymisti lukioista ympäri Suomen. Kurssi toteutettiin verkkoympäristö ViLLEssä, joka on Turun yliopiston hallinnoima, monipuolinen ja käyttäjilleen täysin ilmainen työkalu opiskeluun ja opetukseen. Kurssiin kuului noin sata tehtävää, jotka käsittelivät laajasti eri kielioppiasioita sekä luetun ymmärtämisen tehtäviä. Kurssi keräsi automaattisesti tallentuvaa tietoa opiskelijoiden tehtävien suorittamisesta kurssin aikana. Kerätyllä taustatiedolla haluttiin selvittää, mitkä tehtävät soveltuvat parhaiten venäjän kielen opiskeluun verkkoympäristössä. Lisäksi haluttiin selvittää, miten opiskelijat motivoituvat itsenäiseen opiskeluun verkkoympäristössä. Tämän tutkielman teoriaosuus kertoo, millaista laadukkaan verkko-opetusmateriaalin tulisi olla. Tutkielman tuloksia on tarkasteltu alussa esitetyn teoriaosuuden avulla. Tutkielmassa todetaan, että tutkielman kurssin tehtävämateriaalin laadukkuutta verkko-opetusmateriaalina on hankala arvioida. Tämä johtuu siitä, että tutkielman kurssin toteutustapa on itsenäinen harjoittelu ilman opettajaa. Tutkielman aikana käy ilmi, että opetusmateriaalin ja opiskelun onnistumisen kulmakiveksi nousee verkossa tapahtuvan opetuksen pedagoginen malli. Verkkomateriaalin ja opetuksen laadukkuutta ei juurikaan voida arvioida, mikäli oppimisprosessia ei tueta pedagogisesti myös verkkoympäristössä tapahtuvassa opetuksessa. Näin ollen tämä tutkielma tarjoaa tietoa ensisijaisesti venäjän kielen opiskelijoiden kokemuksista sähköisten tehtävien parissa sekä kielen harjoittelemisesta itsenäisesti verkossa. Tutkielman osana koostettu sähköinen venäjän kielen tehtävämateriaali jää opettajille avoimeen käyttöön, mikä osaltaan paikkaa tarvetta kielenopiskelun sähköisistä materiaaleista. Kurssi ja sen tehtävämateriaalin käytöstä saatu tieto ja palaute opiskelijoilta antavat opettajille hyödyllistä tietoa venäjän kielen tehtävämateriaalin käytöstä verkkoympäristössä.
Now showing items 1-17 of 17