Browsing by Subject "verkkokauppa"

Verkkokaupan suosio on kasvanut sen vaatiman teknologian kehittyessä ja yleistyessä. Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka ylivoimaisesti suurin osa päivittäistavaroista ostetaan yhä perinteisistä myymälöistä. Päivittäistavaraostokset on totuttu tekemään rutiininomaisesti ja näihin rutiineihin vaikuttaminen vaatii positiiviseksi koettuja ostokokemuksia. Koettu asiakasarvo muodostuu vuorovaikutuksesta yrityksen kanssa koettujen subjektiivisten hyötyjen ja kustannusten erotuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettuun asiakasarvoon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä päivittäistavaroiden verkkokaupassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aikaisempaan tutkimukseen asiakasarvon muodostumisesta sekä transaktiokustannusteorian osista. Kyselylomakkeen väittämät johdettiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeelle saatiin yhteensä 124:n vastaajan otos. Vastauksia analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla, faktorianalyysillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysillä käyttäen IBM SPSS ohjelmaa. Analyysin avulla muodostettiin käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat asiakkaiden kokemaan arvoon päivittäistavaroiden verkkokaupassa sekä, onko asiakkaiden demografisilla tekijöillä vaikutusta koettuihin asiakasarvon muodostumisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavaroiden verkko-ostamisessa arvostetaan erityisesti sen tuomia utilitaristisia hyötyjä. Faktorianalyysin avulla muodostettuja faktoreita olivat vaivattomuus, ostokokemus, kokemuksellisuus sekä informatiivisuus. Yksittäisistä tekijöistä korostuivat erityisesti verkko-ostamisen tuoma ajan sekä vaivan säästö, mutta myös esimerkiksi ostokokemuksen miellyttävyys. Koetuista transaktiokustannuksista päivittäistavaroiden verkkokaupassa ei kyetty tekemään yleisiä päätelmiä, joten muuttujia käsiteltiin yksittäisinä tekijöinä. Näistä korostuivat erityisesti keräily- ja toimitusmaksujen suuruudet. Tämän lisäksi muun muassa vaivalloisen palautusprosessin koettiin vaikuttavan negatiivisesti ostopäätökseen.

Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.

Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuluttajien suhtautumista personoituihin suosittelujärjestelmiin elintarvikkeiden verkkokaupassa. Suomalaisista Internetin käyttöön erittäin myönteisesti suhtautuvista kuluttajista kaksi kolmasosaa olisi valmiita ostamaan olennaisen osan päivittäistavaratuotteistaan verkosta, jos löytää siihen sopivan tavan. Silti nykyisiä elintarvikkeiden verkkokauppoja kokeilisi vain kymmenesosa. Suomessa elintarvikkeiden verkkokauppa vastaa alle puolta prosenttia koko päivittäistavaramyynnistä, ja elintarvikkeiden verkkokauppojen toiminta on toistaiseksi tappiollista. Samanaikaisesti verkko-ostaminen kuitenkin lisääntyy muilla aloilla. Muiden toimialojen verkkokaupoissa hyödynnetään paljon personoituja suosittelujärjestelmiä. Näillä suosittelujärjestelmillä voidaan parantaa verkkokaupan kannattavuutta niin lisämyynnin avulla, kuin myös luomalla asiakasta sitouttavaa lisäarvoa. Suomalaisissa elintarvikkeiden verkkokaupoissa ei kuitenkaan juuri ole hyödynnetty personoituja suosittelujärjestelmiä, joten tarve aiheen tutkimukselle oli olemassa. Tutkielman viitekehys rakennettiin elintarvikkeiden verkko-ostamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä suosittelujärjestelmiin suhtautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Viitekehyksen pohjalta toteutetulla tutkimuksella selvitettiin kuluttajien arvioita personoitujen suosittelujärjestelmien piirteistä ja hyödyllisyydestä erityisesti elintarvikkeiden verkkokaupoissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Verkkokyselylomakkeen väittämät rakennettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja ResQue-mallin pohjalta. Verkkolomakkeella kerät-tiin 121 vastaajan otos, ja vastaukset analysoitiin IBM SPSS 24 -ohjelmalla käyttäen analysoinnin menetelminä deskriptiivisiä analyyseja, ristiintaulukointia, reliabiliteettikertoimia sekä regressio-analyysia. Kuluttajat suhtautuivat personoitujen suosittelujärjestelmien käyttöön positiivisesti ja olivat valmiita ostamaan tuotteita saamiensa suosittelujen pohjalta. Suhtautuminen oli jopa positiivisempaa elintarvikkeiden verkkokaupan kohdalla kuin yleisellä tasolla. Käyttäjät ovat kuitenkin huolissaan tietoturvastaan, ja suosittelujärjestelmän on toimittava läpinäkyvästi ja käyttäjän tietosuoja huomioiden. Personoidulla suosittelujärjestelmällä voidaan luoda lisäarvoa kuluttajalle, mikäli järjestelmä helpottaa tämän asiointia. Toisaalta suosittelujärjestelmä tarjoaa elintarvikkeiden verkkokaupan toimijalle mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen lisä- ja ristiinmyynnin avulla. Personoidun suosittelujärjestelmän käyttöönotossa ja järjestelmän toimintaperusteen valinnassa tuleekin huomioida sillä tavoiteltavat edut.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset viiniharrastajat suhtautuvat viiniverkkokauppaan sekä mitkä ovat viiniverkkokaupan keskeisimmät riskit ja hyödyt. Tutkimuskysymystä lähestyttiin tarkastelemalla ensin internetiä ostokanavana ja viiniä kaupallisena maataloustuotteena. Tämän jälkeen tarkasteltiin viiniverkkokaupan keskeisimpiä riskejä ja hyötyjä. Lopuksi käytiin läpi kuluttajan ostokäyttäytymisen peruslähtökohtia sekä ostoprosessin vaiheita. Tutkielman empiirisessä osassa selvitettiin, miten teoriassa esille tulleet asiat ilmenivät suomalaisen viiniharrastajan viininostokäyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja yksilölliset teemahaastattelut. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää suomalaista aktiivista viiniharrastajaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin pääasiassa teemoittelua. Voimakkaat viinibrändit eivät ohjaa viiniharrastajien ostopäätöstä, vaan harrastajat hakevat ennen kaikkea hintalaatusuhteeltaan hyviä viinejä, joista viinikriitikot ovat kirjoittaneet puoltavasti. Suomalaiset viiniharrastajat suhtautuvat yleisesti verkkokauppaa kohtaan positiivisesti ja heidän mielestä viini sopii hyvin verkkokauppatuotteeksi. Tutkimuksessa ilmeni, että viini lisää asiakkaan kokemaa riskiä verkko-ostamisessa. Erityiset riskitekijät ovat toimitusvarmuus, viinin säilytys myyntipisteessä ja epävarmuus kaukaa toimitetun viinin laadusta. Selkeimpinä viiniverkkokaupan hyötyinä nähtiin ajan ja vaivan säästö, valikoiman monipuolisuus sekä hinnan edullisuus. Tärkeänä hyötynä koettiin myös se, että verkkokaupalla on erinomaiset mahdollisuudet laajan tuotetiedon esittämiseen. Tutkimuksessa nousi myös esille asioita, jotka toivat teoriakeskusteluun uusia näkemyksiä, ja joita viiniverkkokaupan kehittämisessä ja markkinoinnissa tulisi hyödyntää. Verkkokaupassa viineihin tulisi yhdistää kattavia asiantuntijaarvioita ja mielipidekirjoituksia, joiden perusteella asiakkaan on helpompi arvioida eri viinivaihtoehtoja keskenään. Viiniverkkokauppaan olisi hyvä yhdistää myös ruokasivusto, sillä tutkimuksen perusteella suomalainen viiniasiakas olisi hyvin kiinnostunut eri viinien ja ruokien yhteensopivuudesta. Nämä edistäisivät sekä viiniverkkokaupan käyttömukavuutta että suomalaista viinikulttuuria.

During the past few decades, online shopping has grown steadily and increased its share of all retail sales. As internet connections have become more common and the selection of available online services has diversified, an increasing number of consumers have started to purchase different products online. Buying online has many time-related benefits compared to traditional retail as it enables the consumer to make purchases whenever and wherever. Yet, online grocery retailing has been relatively small-scale in both Finland and abroad compared with other product categories. In the past few years, however, the competition has become more intense as the few dominant Finnish grocery retailers and several smaller businesses have developed their online business models. In this study, I focused on one of Finland's leading grocery retailers, Kesko, and the customers and spatial characteristics of its online grocery services. The aim of this study was to find out 1) whether the accessibility of services affects the choice between an online store and a physical retail outlet in the case of grocery retail, 2) whether the widely accepted socio-economic characteristics of typical online shoppers find evidence in the case of choosing online grocery retail over a physical store or the frequency of online purchases and 3) how Kesko's online grocery retail has spread in the Helsinki region during the couple of years it has been in operation and where its potential new market areas in the region are. The MetropAccess time-cost-matrix for the Helsinki Region was used for the accessibility calculations. Travel times were calculated from all inhabited cells in the area and only from Kesko's online store's customer cells to the closest Kesko grocery store and separately to the closest store when all grocery stores were taken into account in the Helsinki Region. In some previous studies, urban living environment and dense service network have been observed to increase the probability of being an online shopper whereas poor accessibility to services increases the intensity of online shopping. In other studies and national statistics data, a variety of socio-economic attributes have stood out as prominent characteristics of e-shoppers. These include: young age (age groups 25-34 and 35-39), higher education, student status and high income. In addition, I have included the percentage of underage children of a cell's inhabitants in the analyses as Kesko's own data points very clearly in the direction that families with children are an important customer group to online groceries. The socio-economic variables of the region's inhabitants were mostly drawn from HSY's SeutuCD 2015 and Tilastokeskus' Paavo zip code data. I made correlation analyses on the YKR-grid level where the other variables were 1) the percentage of online customer households proportioned to cell's population in the whole region and 2) the intensity of online shopping in customer cells proportioned to population, and the other variables were the socio-economic variables of the population and the travel-time accessibility of grocery stores. The statistically significant Spearman's correlation coefficients were not very high, but weak connections between variables could be found. Customership of the online grocery store correlates negatively with travel time accessibility and the intensity of online shopping correlates positively with accessibility, which is in line with previous findings in the literature. Of the socio-economic variables chosen for this study, the ones that correlate the most with online shopping are income (with shopping intensity) and the percentage of 25-34- year olds (with customership). Finally, I analysed some potential future areas for growth for Kesko's online grocery business in the Helsinki Region based on the previously mentioned socioeconomic variables and accessibility of grocery stores in the study area. One weakness of the study was the availability of detailed enough socio-economic data when compared to Kesko's own YKR grid-level customer data. Some of the socioeconomic variables where derived from larger spatial units such as zip codes, which weakens the reliability of the correlation analyses. However, the grid-level examination is quite coarse for the capital region as well, and especially in this case, when the customer dataset itself was quite small. The accessibility of grocery stores is relatively good in the whole study area, so the study might not bring out the impacts of accessibility of physical services to online shopping as explicitly as might really be the case if the study was carried out in an area or with product categories where physical accessibility varies more. Moreover, the study may not have sufficiently considered the special characteristics of online grocery retailing when compared with other product types. Due to the marginal status of online grocery retailing, it has not yet been studied extensively in research literature. The results, however, do partly support previous findings of the connections between specific socioeconomic variables and the accessibility of services, and the customership of online stores and the intensity of online shopping activities.

Tämä tutkielma on saanut innoituksensa suomalaisen ruoan verkkokaupan toistaiseksi maltillisesta kasvusta. Toisena innoituksen lähteenä on toiminut se, että kuluttajien luottamusta ruoan verkkokauppaa kohtaan on tutkittu aiemmin verrattain vähän. Aiemman tutkimuskirjallisuuden niukkuuden vuoksi teoreettinen viitekehys rakennettiin sellaisten tutkimusten pohjalta, jotka käsittelevät kuluttajien luottamusta verkkokauppoihin yleisesti. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, millaisia ruoan verkkokauppoja kuluttajat pitävät luotettavina ja epäluotettavina sekä miten asiointi, tilauksen teko ja toimitus sujuvat luotettavassa ja epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Lisäksi tavoitteena oli tarkentaa teoreettista viitekehystä paremmin ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivaksi. Keräsin aineiston eläytymismenetelmän avulla. Valitsin menetelmän, koska tarkoituksenani oli saada kuluttajien itse laatimia kuvauksia luotettavista ja epäluotettavista ruoan verkkokaupoista. Keräsin eläytymistarinoita kahden kehyskertomuksen avulla. Toisessa vastaajia pyydettiin kuvailemaan asioimista luotettavassa ja toisessa epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Menetelmä antoi vastaajille mahdollisuuden eläytyä tilanteeseen vapaasti ja kuvitella, mitä kaikkea ilmiöön voisi heidän mielestään liittyä. Aineistonkeruun lopputuloksena saatiin 23 kuvausta luotettavasta ja 22 kuvausta epäluotettavasta ruoan verkkokaupasta. Analysoin tutkimusaineiston teemoittelemalla. Teemoittelua ohjasi tutkielman alussa laadittu teoreettinen viitekehys. Analyysin edetessä havaitsin, että kuluttajien luottamukseen ruoan verkkokauppoja kohtaan vaikuttavat myös sellaiset tekijät, jotka eivät ole korostuneet aiemmissa verkkoluottamuksen tutkimuksissa. Täten muokkasin teoreettista viitekehystä ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivammaksi analyysin tulosten perusteella. Tutkielmassa havaittiin, että herättääkseen kuluttajien luottamuksen ruoan verkkokauppiaiden kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomioita paitsi itse verkkosivuun, myös tuotteisiin, tilausprosessiin ja toimitukseen. Kuvauksissa korostuvat räätälöidyt palvelut erilaisille kuluttajaryhmille. Tutkielman perusteella kuluttajat luottavat ruoan verkkokauppoihin sitä enemmän, mitä yksilöllisemmin he saavat rakentaa asiointikokemuksensa. Kuvauksissa korostuu myös ajan ja vaivan säästö, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä ruoan verkkokaupan tarjoamista hyödyistä verrattuna kivijalkakauppoihin. Herättääkseen luottamusta ruoan verkkokaupassa asioimisen pitää kuitenkin muistuttaa monilta osin kivijalkakaupassa asioimista. Tutkielman perusteella voidaan esittää, että tilauksen tekemisessä luotettavasta ruoan verkkokaupasta yhdistyvät perinteisessä ruokakaupassa asioimista muistuttava kokemus sekä verkkokaupan mahdollistamat uudenlaiset palvelut.

The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.

The purpose of the study was to review the outlook of pet food e-commerce from the perspective of a pet food supplier and its retailers. The study was conducted through a qualitative approach utilizing theme interviews. The study was directed by the concept of marketing mix which offered a theoretical basis for the research process. Five theme interviews were conducted, in which altogether 12 people participated. The participants were from one supplier company and from four retailing companies, both from the grocery and pet specialty channels. The findings clearly suggest that more collaboration between the suppliers and retailers is called for. Based on the findings, it can be stated that both the supplier and the retailers find the online channel still as something very new and unfamiliar. Therefore, they would like to develop this unique channel in collaboration with each other. Information and its management were a clear theme in all interviews. The importance of correct and exhaustive product information, and the availability of product pictures and videos, among other things, were frequently emphasized. All interviewees also appeared very open and eager to test new approaches to conduct marketing in the e-channel. E-commerce was clearly seen as an opportunity to create new ways of collaboration, and also to increase the efficiency of the entire distribution chain.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida verkkokaupasta ostavan kuluttajan osto-käyttäytymistä. Tutkimuksessani halusin saada selville, mihin asioihin kuluttajat kiin-nittävät huomionsa tehdessään vaateostoksen verkkokaupasta ja mikä oli tärkein va-lintakriteeri ostopäätöksen syntymisessä. Halusin myös selvittää, vaikuttaako kuluttajan tausta valintaan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin ääneenajattelumenetelmällä. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisella otannalla neljä kuluttajaa, jotka tekivät kuvitteellisen ostostapahtuman verkkokaupasta syksyllä 2017. Kuluttajista kahdella oli vaatetusalan tausta ja kahdella kuluttajista oli myös kokemusta verkko-ostosten tekemisestä. Kuluttajien oli tarkoitus ajatella ääneen, mitä asioita verkkokaupan tuotteista heillä nousi mieleen ostosten teon yhteydessä. Analysoin tutkimusaineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, sekä kvantifioin tuloksia, jotta saisin tilastoa kuluttajien eroista. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt kiinnittivät taustasta huolimatta eniten huomiota vaatteen leikkaukseen ja toiminnallisuuteen. Haastateltavien tausta korostui hieman materiaalin huomioimisessa, jolloin he, joilla oli vaatetusalan taustaa, tutkivat myös osittain materiaalitietoja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuluttajat kiinnittävät huomiota melko samoihin asioihin, joskin vaatetusalan perehtyneisyys saattaa hieman vaikuttaa vaatteen materiaalin huomioimiseen.