Browsing by Subject "verkosto"

Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on huoltovarmuusorganisaation ohjaus. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatiolla tarkoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa verkostoa, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta Suomessa. Tutkimus on rajattu kolmeen huoltovarmuusorganisaation toimialaan (energiahuolto, logistiikka, kriittinen teollisuustuotanto) sekä huoltovarmuusorganisaation yleiseen ohjaukseen. Tutkielman tarkoituksena on tutkia huoltovarmuusorganisaation ohjauksessa käytettäviä keinoja sekä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä huoltovarmuusorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on governance-hallintatapa ja siihen liittyvät ohjauskeinot ja vuorovaikutuksen muodot. Ensisijaisena tutkimusaineistona on sähköisellä kyselyllä kerätty tietoaineisto. Kysely lähetettiin noin tuhannelle huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvalle henkilölle ja vastauksia saatiin noin 270. Kyselyllä selvitettiin vastaajien käsityksiä huoltovarmuusorganisaation toiminnasta, ohjauksesta ja yhteistyöstä sekä koetuista hyödyistä. Kyselyllä kerättyä aineistoa analysoitiin tilastoanalyysin keinoin. Analyysin tarkoituksena on tarkastella vastaajien käsityksiä eri luokittelujen mukaisesti sekä tunnistaa ja arvioida näiden luokittelujen välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta huoltovarmuusorganisaation yleisen ohjauksen kannalta keskeisessä asemassa toimivaa henkilöä. Haastattelujen tarkoitus on syventää ja täydentää kyselyn havaintoja. Analyysin perusteella vastaajien käsitykset huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ovat kokonaisuutena melko yhtenevät. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin väliset, toimialojen väliset sekä huoltovarmuusorganisaation eri toimielimien väliset erot käsityksissä ovat yleensä pieniä. Merkittäviä eroja on havaittavissa vain yksittäisissä kysymyksissä. Tällöin erot ovat yleensä toimialojen välillä. Huoltovarmuusorganisaation yhteistyön koetaan toimivan kohtuullisesti. Huoltovarmuusorganisaatiota ohjaava yhteinen päämäärä sekä huoltovarmuuden yleiset tavoitteet koetaan selkeiksi, mutta toimialakohtaisten tavoitteiden selkeydestä esiintyy vaihtelua toimialojen välillä. Tilannekuvaa, verkostoitumista ja oman organisaation jatkuvuudenhallinnan kehittämistä pidetään tärkeimpinä huoltovarmuusorganisaatiosta saatavina hyötyinä. Käytännön työkaluista ja palveluista tärkeimpinä pidetään hyvien käytäntöjen tunnistamista ja jakamista, harjoituksia sekä tiedotusta ja koulutusta. Pitkä kokemus huoltovarmuusorganisaatiossa toimimisesta näyttää vahvistavan vastaajan käsitystä yhteisestä päämäärästä sekä huoltovarmuustavoitteiden ja liiketoiminnallisten tavoitteiden yhteensopivuudesta. Yrityksen kotimaisella omistuksella ei näytä olevan vaikutusta yrityksiä edustavien vastaajien käsityksiin huoltovarmuusorganisaation toiminnasta. Tutkimuksen perusteella huoltovarmuusorganisaatio on hallintatavaltaan selkeästi verkosto. Toimijoiden välinen luottamus ja toimijoiden keskinäisriippuvuus näyttävät olevan huoltovarmuusorganisaation keskeisiä toimintaedellytyksiä. Huoltovarmuusorganisaation ohjaus näyttää perustuvan governance-teorioiden mukaiseen, verkostomaiseen hallintatapaan ja sille tyypillisiin ohjauskeinoihin. Tärkeimpinä ohjauskeinoina pidetään yhteisiä tavoitteita, luottamusta ja tietoa, jotka kaikki ovat tunnusomaisia verkostomaiselle hallintatavalle. Hiearkkiseen hallintatapaan liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimivaltaa, määräyksiä ja valvontaa, pidetään huomattavasti vähemmän tärkeinä. Myöskään markkinoihin perustuvaa hallintapaa ja siihen liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimijoiden omaa etua ja kilpailua, ei pidetä kovin tärkeinä.

The goal of the Helsinki City Strategy for years 2017–2021 has been to make Helsinki the most functional city in the world. Strategy of functionality aim to improve economic attractiveness and competitiveness in Helsinki as one of its main objectives. In academic literature, regional competitiveness is connected to a wide range of different factors. However, common for many theories is an underlying idea of companies benefitting from functioning as part of a wider regional system. These benefits may relate a to better availability of labour and other specialized inputs but above all, to companies being able to make use of the knowledge located in the region. Company’s ability to utilize knowledge is linked especially to developing innovations that improve production. For cities, motivation to improve competitiveness lies in questions of employment and welfare. It can be linked to a development in which globalization and post industrialization have together led to a situation, where cities are considered to be competing on resources. This development can also be seen in a change in the role of city governments. In so called entrepreneurial cities, governments function as active agents aiming to mould cities into favourable platforms for entrepreneurship. However, despite the fact that companies are located in regional system they automatically do not have access into the benefits, such as knowledge. This brings importance to the networks of regional actors and to the manner of how they communicate through these networks. Academic literature gives evidence to an idea that besides examining only the dynamics between urban governments and companies, there should be research placed on how public and private actors exchange knowledge and how that interactions is experienced. The aim of this theses is to examine the interaction between a city and its entrepreneurs as one factor of a regional economic system. The knowledge gained is also hoped to benefit the city of Helsinki in developing its services. The research is done by examining the role of cities in entrepreneurship and the interaction between a city and its companies. Methodological perspective of this thesis is a case study. The case comprises the interaction that takes place in the permission and advisory services of the city of Helsinki, between the city of Helsinki and six private companies from the field of tourism and services. Helsinki City Strategy and one more economically profiled document are used to shed light to the role of urban government from the city of Helsinki point of view. Company perspective is gained from semi structured themed interviews with entrepreneurs, that have been clients of previously mentioned services of the city of Helsinki. Both documents and interviews are analysed by performing a theme analysis. From the entrepreneurship point of view, the current situation of the city of Helsinki aligns with the theory of an entrepreneurial city. Knowledge that companies need is mainly related to being able to understand what rules and structures effect their ability to function as a part of urban environment and to plan and implement ideas. Companies and the city of Helsinki share a common goal of building high quality urban environment that benefits all involved. However, there are also some identified challenges caused for example by different operating speed and difficulties in finding relevant information and knowledge. In general, knowledge accessibility appears to be one of the key factors in successful interaction between companies and the city. According to the results, knowledge accessibility is related to the ability to understand the structure of the city’s network of knowledge and actors. In addition to that, the type and quality of interaction is also considered important. How companies experience the interaction is related to how well the network is known and how fast the right people will find each other. Interaction that is defined by discussion and communication is viewed as effective and entrepreneur friendly. Based on the interviews there is evidence that effectivity of interaction might effect companies’ ability to run business and implement new ideas. To sum up, for companies good advising is considered to mean fast and clear answers, promoting to mean conversation, and enabling entrepreneurship to mean that companies are allowed to develop their businesses to meet the needs of their clientele. Hence, it seems important to remember that in addition to supporting the creation of innovation it is also important that efficient governance enables companies to implement their ideas.

Tässä pro gradu -tutkielmassani käsittelen suomalaisten monarkistien verkostoa ja politiikkaa vuonna 1918. Työssä on kaksijakoinen tutkimuskysymys. Tutkimuksen alussa tarkastelen suomalaisten monarkistien verkostoa sekä sen rakentumista jo ennen vuotta 1918. Tarkastelen toimijoita vaikuttajina sekä eduskunnassa, kansalaisyhteiskunnassa että omasa verkostossaan. Toisessa osassa tarkastelen monarkistien tekemää politiikkaa. Mitä olivat politiikan tavoitteet vuonna 1918? Millainen rooli kuninkaalle olisi hallitusmuodossa annettu? Miten monarkistit rakensivat omaa asemaansa ja koko valtakunnan tulevaisuutta? Laadullisen metodin lisäksi olen käyttänyt tutkielmassani verkostotutkimuksen teorioita, joiden avulla monarkistien vaikuttamista ja verkostoja on ollut hedelmällistä analysoida. Työssä käytetty lähdeaineisto koostuu Eduskunnan arkiston valtiopäiväaineistosta, yksityisarkistojen materiaalista sekä sanomalehtiaineistosta. Julkisen ja yksityisen aineiston rinnakkainen tarkastelu on ollut erityisen kiinnostavaa, sillä olen työssäni voinut vertailla esimerkiksi kansanedustajien julkisia ja yksityisiä ajatuksia. Tulkintojeni tukena olen käyttänyt kotimaista ja ulkomaista tutkimuskirjallisuutta, jossa olen keskittynyt ennen kaikkea vaikuttamista ja verkostoja koskevaan kirjallisuuteen. Suomalaiset monarkistit jakoivat hyvin samankaltaisen taustan. He olivat korkeasti koulutettujen ja poliittisesti aktiivisten henkilöiden ryhmä, jonka keskeiset jäsenet tunsivat toisensa jo vuosikymmenten takaa. Merkittävä ryhmän muodostanut tapahtuma oli Suomen sisällissota, joka oli valtaapitäville järkytys. Monarkistit jakoivat ennen kaikkea näkemyksen siitä, että sisällissodan syynä oli ollut toimimaton kansanedustuslaitos, ja valtakuntaan tarvittaisiin vahva saksalainen monarkki turvaamaan yhteiskuntarauhaa jatkossa. Monarkistit käyttivät merkittävää valtaa 1918, ja toimivat valtiopäivien lisäksi näkyvästi julkisessa elämässä etenkin Uuden Suomen Turvaamiskomiteassa, joka oli monarkistien intressiryhmä. Monarkistisen politiikan tärkeimpänä tavoitteena oli uuden, monarkistisen hallitusmuodon säätäminen. Uudessa hallitusmuodossa hallitsijalle olisi annettu vanhoja keisarilla olleita valtaoikeuksia, ja kuninkaan asema olisi muutenkin ollut vahva eduskuntaan nähden. Monarkistisessa politiikassa kansanvaltaan suhtauduttiin varauksella, ja poliittisessa keskustelussa esitettiin argumentteja meritokratian puolesta. Toisaalta monarkistit pyrkivät myös eheyttämään kansaa sisällissodan jälkeen esimerkiksi nationalistisilla symboleilla ja uudella retoriikalla, jossa oman sisäisen hajanaisuuden sijaan korostettiin itänaapuri Venäjän uhkaa. Monarkistinen politiikka saavutti tavoitteensa lokakuussa 1918, kun Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi, mutta maailmansodan tapahtumien seurauksena kuningas ei koskaan saapunut valtakuntaansa.

Goals. The main focus of my Master's thesis was to discuss knowledge management as a part of activity and learning in the networked and diverged business. The research sites composed of two companies operating in separate (packaging and energy) branches. Thus it was interesting to study what possible influences and consequences diverse branches, products (package and electric component) with their life cycle and production processes might have in knowledge management. The aim was also to comprehend similarities and differences in object of activity, knowledge management and network in order to see the possible impacts on the development of the company's operations and activities as well as learning of the personnel. Theoretical framework. The thesis is based on developmental work research which has its roots in cultural-historical activity theory. The core concept of the framework is object-oriented, culturally mediated activity. It is an approach which combines scientific study, practical development work and learning. Essential is the role of the object that motivates human activity and its development. The key notions, knowledge management and network, have been discussed in the light of economics and educational sciences. The concept of learning in the thesis rests on expansive learning and investigative learning. Methods. The data for my thesis was gathered in dialogical workshops which are based on the socio-technical theory and method called work conference. Both quantitative and qualitative methods were used for the analysis of the data. Quantitative analysis was used to become familiar with the structure of the discussion in the workshops. The themes of research questions' - object of activity, knowledge management and network were analysed using qualitative analysis. The comparison of the two companies was carried out also by qualitative method. The thread of my analysis was to connect the findings into the production processes and the common object of the companies' activities. Results and Conclusions. The products of the researched companies proved to be technically demanding and competence-based items. The package is a separate product where as electric component is one part in an energy production entity. The life cycle of these products were different which meant that knowledge management related to them was diverse. The stress of knowledge management was in the phase of product design in both cases. The need of knowledge shrank when the package moved to the production phase. In case of the electric component the knowledge management was essential through the product life cycle since the development of the electric component continued also in the production phase. The customer's role as a knowledge producer is of paramount importance, also in case of knowledge held by the customer's other partners. External networks were stratified including the company's internal net, the external immediate net and the external remote net. Furthermore in the Electric company there was a bipolar internal net around which the knowledge management was intertwined. Expansion and deepening of network collaboration came up clearly as one way to improve knowledge management. Product and activity concepts showed also to be possible methods to develop networks and their knowledge management in order to support collaboration within network partners. The internal networks can be developed in a similar manner. The development of the concepts as co-development with network partners would make it possible to share competencies in order to contribute learning and expertise. The motives of learning would be embedded in the motives and interests of the common activity as the motives gears the learning actions.

Tässä tutkielmassa arvioidaan Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta Provanin ja Milwardin (2001) viitekehykseen perustuen. Hyvä kierre -projektin verkostotason tuloksellisuutta tarkastellaan verkostokoordinaattoreiden haastattelujen ja toimintakertomusten perusteella hyödyntäen monimenetelmällistä lähestymistapaa. Haastatteluiden analysointi suoritetaan käyttäen teorialähtöistä laadullista sisällönanalyysiä. Toimintakertomuksia analysoidaan vuorostaan kvantifioinnin ja sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia verkostotason tuotoksia ja tuloksia Hyvä kierre - projektin työ on tuottanut? Verkostotason tuloksellisuuden arviointia tehdään kolmeen pääteemaan perustuen: jäsenet, palvelut ja organisointi. Ensimmäiseksi jäsenten pääteemassa arvioidaan kolmea verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta: jäsenten määrän kasvua, jäsenten sitoutumista verkoston päämääriin sekä suhteiden vahvuutta ja moninaisuutta. Näiden verkostotason tuloksellisuuden osa-alueiden arvioitavia tuloksia ja tuotoksia ovat jäsenten määrän kasvun lisäksi Instagram-tilin seuraajien määrä, kyselyiden vastaajamäärät, verkoston jäsenyyksien pysyvyys, yhteistyön luonne, jäsenyyksien moniammatillisuus ja verkoston suhteiden multipleksiyys (engl. multiplexity). Toinen pääteema liittyy Hyvä kierre -projektin palveluihin. Palveluiden pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palveluiden määrän kasvua. Tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-alueen arvioitavia tuotoksia ovat: palvelujen määrän kasvu ja se, missä määrin projektin tarjoamat palvelut kohtaavat jäsenten tarpeet. Kolmas pääteema arvioi Hyvä kierre -projektin organisointia. Organisoinnin pääteemassa arvioidaan projektin tarjoamien palvelujen koordinaatiota ja integraatiota. Osana tämän verkostotason tuloksellisuuden osa-aluetta arvioidaan seuraavia tuotoksia ja tuloksia: hallitseeko, ohjaako ja koordinoiko verkoston hallitsijaorganisaatio verkoston toimintaa ja palveluntarjontaa sekä missä määrin verkoston hallitsijaorganisaatio hankkii ja jakaa resursseja verkostolle. Hyvä kierre -projektin jäsenten ja palveluiden pääteemoihin liittyvät tulokset ja tuotokset viittaavat vahvasti siihen, että Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukainen verkostotason tuloksellisuus toteutuu Hyvä kierre -projektissa joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Provanin ja Milwardin (2001) teorian mukaiset verkostotason tulokset ja tuotokset toteutuvat organisoinnin pääteemassa jäsenten ja palveluiden pääteemoja heikommin, vaikka siinäkin on nähtävissä vahvuuksia. Erityisesti jäsenmäärä, jäsenten moniammatillisuus, suhteiden vahvuus ja moninaisuus ja Hyvä kierre -projektin valmius vastata jäsenten tarpeisiin ovat sellaisia determinantteja, joiden voidaan olettaa vahvistaneen Hyvä kierre - projektin tuloksellisuutta verkostotasolla. Lisäksi verkostotason tuloksellisuutta voitaisiin aiemman tutkimuksen valossa nostaa nykyisestä hankkimalla jäseniltä resursseja ja jakamalla niitä Hyvä kierre -projektissa aiempaa systemaattisemmin, vahvistamalla jäsenten sitoutumista ja yhteistyötä sekä koordinaatiota parantamalla.

Tämä Pro Gradu -tutkielma käsittelee Suomen julkishallinnon, erityisesti valtionhallinnon muutosta ja julkisjohtamista verkostoitumiskehityksen näkökulmasta. Verkostojen lisäksi julkishallinnon ja julkisjohtamisen tutkimuksessa on viimeisen vuosikymmenen aikana nostettu esille innovaatioihin, arvon tuottamiseen ja ekosysteemeihin liittyviä näkökulmia. Kirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että julkisjohtamisessa ollaan astumassa uuden paradigman aikakaudelle, joka perustuu em. näkökulmiin. Olen tässä työssäni halunnut selvittää, millainen Suomen valtionhallinon valmius on toimia edellä kuvattujen näkökulmien valossa. Erityisesti innovaatioverkostotutkimuksen ja metajohtamisen näkökulmista olen analysoinut Maanmittauslaitoksen paikkatietotuotannon verkostotoimintaa. Analyysiä varten olen luonut kehystyökalun, jolla olen analysoinut erilaisia ajureita ja esteitä em. verkostotoiminnalle sekä metajohtamisen merkitystä verkostotoiminnan edellytysten luomisessa. Työssä on läpikäyty julkishallinnon ja julkisjohtamisen paradigmoja viimeisen sadan vuoden ajalta. Tämä kehitys on luonut pohjan verkosto-, innovaatio- ja ekosysteemien näkökulmille alan tutkimuksessa. Työssä on lisäksi kirjallisuuden pohjalta kuvattu verkosto-, ja innovaatioverkostotutkimusta sekä arvon tuottamisen ja ekosysteemien näkökulman esiin nostavia tuoreempia tutkimuksia. Analyysin perusteella, Suomen valtionhallinnon valmius toimia sekä poliittisella että organisaatiotasolla mahdollisen uuden paradigman mukaisesti, vaikuttaa lupaavalta. Analyysin perusteella Maanmittauslaitoksen verkostotoiminta vaikuttaa onnistuneelta. Työssä on esitetty johtopäätöksiä siitä, millaisia muutoksia johtamisessa ja organisaatiokulttuureissa tulisi valtiohallinnossa tehdä, jotta verkostotoimintaa yllä mainittujen näkökulmien valossa voidaan edistää. Maanmittauslaitoksen verkostojen toimintaan on esitetty ehdotuksia toimintamalleista, joita tutkielmassa läpi käydyn kirjallisuuden perusteella kannattaisi tukea verkostojen tavoitteiden saavuttamiseksi.