Browsing by Subject "vuorokausivaihtelu"

Syventävien opintojen tutkielmani koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käydään lyhyesti läpi eri verisolujen synteesi, eliniät ja tehtävät. Lisäksi kerrotaan punasolujen ja valkosolujen määrän fysiologisesta vaihtelusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Sairauksiin liittyvät punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden muutokset käsitellään lyhyesti. Kirjallisuuskatsauksessa kerrotaan myös aiemmista verisolujen vuorokausivaihtelua koskeneista tutkimuksista ja niiden tuloksista hevosella ja muilla eläinlajeilla. Tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää tapahtuuko veriparametreissa tilastollisesti merkitsevää vaihtelua, ja ennen kaikkea, mikäli vaihtelua todettaisiin, olisiko se niin suurta, että sillä olisi myös kliinistä merkitystä. Tutkimusosassa kerättiin verinäytteitä seitsemältä tiedekunnan koehevoselta vuorokauden ajan kahden tunnin välein. Näytteet analysoitiin Cell-DynR 3700 -laitteella (Abbot Diagnostics, USA), joka tulosti näytteistä seuraavat parametrit: RBC, Hkr, Hb, MCV, MCH, MCHC, WBC, %N, %L, %M, %E, %B ja PLT. Saatua dataa analysoitiin tilastollisesti ja graafisesti. Tehdyn statistiikan perusteella selvitettiin parametreissa havaitun vaihtelun tilastollista merkitsevyyttä. Tilastollisesti merkitsevää vaihtelua ajan suhteen tapahtui parametreilla RBC, Hkr, Hb, N, L ja N:L. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että näiden parametrien määrä noudattaa vuorokausirytmiä hevosella. Asian varmistaminen vaatisi ns. kosinianalyysin suorittamista, mitä tutkimuksessa ei tehty. Punasolujen, hematokriitin ja hemoglobiinin todettiin olevan korkeampia päivällä kuin yöllä. Vuorokausivaihtelu johtuu todennäköisesti sympaattisen hermoston lisääntyneestä aktiivisuudesta vireystilan ollessa korkeampi päivällä kuin yöllä. Tähän liittyvä pernan kontraktio nostaa punasoluarvot päivällä korkeammiksi. Neutrofiilien määrän todettiin olevan päivällä korkeampi kuin yöllä. Lymfosyyteillä tilanne oli lähes päinvastainen. Valkosoluissa havaittu vaihtelu on mahdollisesti sidoksissa kortisolin erityksen vuorokausrytmiin. Kortisolin erityksen on todettu hevosilla olevan runsainta päivällä ja vähäisintä yöllä. Ilmeisesti kohonneeseen sympaattiseen aktiivisuuteen liittyvän pernan kontraktion vapauttamat lymfosyytit päivällä tasaavat lymfosyyttien määrässä tapahtuvia muutoksia, eikä lymfosyyttien määrä siten päivällä laske kovin alhaiseksi. Niillä parametreilla, joilla todettiin ajan suhteen tilastollisesti merkitsevää vaihtelua, pohdittiin tarkemmin havaitun vaihtelun kliinistä merkitystä. Kliinisen merkityksen arviointi osoittautui varsin hankalaksi, koska valmista luotettavaa tapaa ei ole keksitty. Jos kliinisesti merkittävänä pidetään muutosta, joka on suuruudeltaan vähintään 25 % kaikkien hevosten kaikkien näytteiden keskiarvosta, niin tutkimuksessamme RBC:n, Hkr:n ja Hb:n vaihtelu ajan suhteen ei ollut kliinisesti merkittävää. Neutrofiilien, lymfosyyttien ja näiden suhteen osalta aineistomme osoittautui liian pieneksi, jotta olisimme voineet tällä tavalla arvioida havaitun vaihtelun kliinistä merkitystä. Kirjallisuudessa aiemmin käytetyn, ns. prosenttieroperiaatteen mukaan tarkasteltuna esiintyi kaikkien tutkittujen parametrien, paitsi punasoluindeksien, määrissä sellaista vaihtelua, jolla saattaa olla kliinistä merkitystä.