Browsing by Subject "vuorottelujäsennys"

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena oli analysoida päiväkodin ruokailutilanteissa esiintyviä vuorovaikutus-rakenteita ja vuorovaikutuksen rakentumista. Näitä rakenteita ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta tarkastelin keskustelunanalyysin keinoin. Tutkielmani painopiste oli vuorottelujäsennyksessä eli siinä, kuka puhuu, miten pitkään ja miten puheenvuorot vaihtuvat. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, miten vuorovaikutukseen osallistuvat yhdessä koordinoivat keskustelua eteenpäin. Vuorottelujäsennyksen lähestymiskulman avulla tarkastelen ruokailutilanteessa rakentuvaa vuorovaikutusta suhteessa ruokailutilanteen perusfunktioon eli syömiseen. Keskityn tarkastelemaan erityisesti lasten vuorovaikutusta – sitä, miten lapset kommunikoivat ruokailun aikana. Myös aikuisen toiminta ja sen vaikutus vuorovaikutusrakenteeseen huomioidaan analyysissä. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen vuorovaikutusrakenne ja vuorottelujäsennys päiväkodin ruokailutilanteissa on? Miten ruokailutilanteen perusfunktio eli syöminen mahdollisesti vaikuttaa vuorovaikutukseen? Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ovat keskustelunanalyysiin perustuvat teoriat, joita hyödynnän aineistosta löytyvien ilmiöiden tarkastelussa. Tutkielmani taustalla on sosiaalisen konstruktionismin mukainen näkemys todellisuuden, tiedon ja käsitteiden rakentumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Menetelmät. Tutkielmani oli luonteeltaan laadullinen keskustelunanalyysi. Tutkimusaineisto koostui kahden ruokailutilanteen videotallenteesta. Videoaineisto oli kerätty Helsingin yliopiston Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa –tutkimushankkeessa. Tutkimuksen analyysi oli induktiivista ja se rakentui yksittäisistä havainnoista laajemman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Molemmissa ruokailutilanteissa oli neljä lasta ja 1 - 2 aikuista. Lapset olivat 1 - 3 -vuotiaita. Analyysissä tarkasteltiin yhdessä ruokapöydässä rakentuvaa vuorovaikutusta koko ruokailutilanteen ajan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni perusteella päiväkodin ruokailutilanteissa vuorovaikutus rakentuu pääosin yhteisesti: Vuorovaikutus koski kaikkia tilanteeseen osallistujia eikä keskustelu jakautunut esimerkiksi kahteen erilliseen dialogiin ruokailutilanteessa olevien lasten ja aikuisten välillä. Vuorovaikutuksessa jaettu kehollinen läsnäolo vaihteli Goffmanin (1964) luoman jaon mukaisesti kokoontumisen ja kohtaamisen välillä. Kokoontumisen hetkissä suoritettiin ruokailutilanteen perusfunktiota eli syömistä. Kohtaamisia tapahtui yhteisessä kerronnallisessa puheessa, muistelussa sekä lasten välisissä kehollisissa nyökyttelyhetkissä. Vuorovaikutuksessa yhdistyivät kielelliset ja keholliset toiminnot viestimisen keinona. Vuorovaikutusta jäsensivät ruokailutilanteen perusfunktioon liittyvät kysymys - vastaus ja pyyntö - suostuminen -vierusparit. Vuorot olivat ruokailutilanteissa keskimäärin 3 - 4 sanaa. Lasten aloittamia ja jatkamia sanallisia yli kolmen vuoron pituisia keskusteluja ei muodostunut. Aikuisen ohjaava, johdatteleva rooli korostui ja aikuisen kommunikointi vaikutti paljon vuorovaikutusrakenteeseen. Lapset kuitenkin osallistuivat keskusteluun tuottamalla keskustelunavauksia ja reagoimalla muiden vuoroihin. Vuorovaikutuksessa näyttäytyi vuorottelujäsentelyyn kuuluvia piirteitä eli vuorovaikutuksessa vuorossa oleva vaihteli, useimmiten yksi henkilö puhui, vuorojen järjestys ja pituus ei ollut kiinteä sekä keskustelussa noudatettiin vuorottelun periaatetta.