Browsing by Subject "vuorovaikutustaidot"
Now showing items 1-20 of 22
-
(2016)This bachelor thesis reviews drama education and possibilities to use drama education in the school environment. The thesis is influenced by the international effort to provide equal possi-bility to common primary school for everyone, so that the support needed by the pupil can be arranged as far as possible in connection with the mainstream, which brings to the schools in-creased interaction between all the students and the teacher. The background work has been af-fected by the new basic education curriculum introduced in 2016 which highlights both the ne-cessity and topicality of drama education as well as the inclusive aspiration to offer a common school for all, as defined in the Basic Education Act. The main argument of the thesis is the question, whether or not drawing attention to the inter-action between the students, could prevent pupils with special needs from falling out of the school system, and further on from social isolation. The aim of this study is to determine if the drama education can increase the interaction between the students and develop their interper-sonal skills. Attention is drawn especially to those pupils who have high risk of social exclusion. The method is a systematic review of the literature. In the theoretical part as the concept of drama education is defined broadly and interaction is defined narrowly. The theoretical part al-so clarifies the current status of special needs education as well as integration and inclusion ef-forts and concepts. Studies, books and articles about drama education, special education and in-teraction in studies have been used as material of the theoretical frame. In the theory part there is drama education is determined extensively and interaction is deter-mined briefly. In the theory part there is clarifyed how the special education is now and which are the aims of the integration and inclusion. In the theory framework Key results show that the drama potential way of working are diverse and wide. Interaction, embodiment and learner-oriented approach are in the center of drama education. The results of this study show that drama is a joyful way of working. Role-taking can be used in classrooms to bring in excitement, emotion, fun and interaction between people. Science learning is approached by experience and study becomes a holistic experience. Also positive development in psychological well-being has been found as a result of using drama education. Based on this Bachelor's thesis it is not possible to draw direct conclusions about a connection between development of drama and communication skills, but the use of drama education working in the school environment is increasing the amount of interaction at school, and thus it is increasing the interaction skills of pupils of drama education. Drama education can also have a significant positive impact on learning outcomes.
-
(2017)The purpose of this Bachelor’s Thesis has been examined children’s experiences about a certain emotion and interaction intervention and how to include those skills to part of their daily life.The introduction of the new curriculum has been supported with different kinds of interventions,whose purpose is to have an influence on individuals’or groups’behavior. It has been noticed in the researches that interventions that are effective in the experimental designs are not always successful in ordinary operational environments. For this reason it is important to study, based on the current pedagogical context and involving the changes of the new curriculum, how the children see the skills of emotion and interaction and the interventions that improve these skills as a part of their daily lives. I executed the structured theme interview by interviewing six (6) pupils in the sixth grade. I analyzed the material with material based content analysis. The object was to search and summarize pupils’ thoughts about how to apply the emotion and interaction skills in practice In children’s talks it came up that an adult can lead child’s emotion and interaction skills to either better or worse direction. The troubles in the interaction between children, such as a fear of be marked or social roles, affect the social interaction of the whole class and this way applying learned emotion and interaction skills. In my research it came up that children do not understand why classes teaching these skills are being held. Furthermore it appeared based on the material that it was experienced very distant or even impossible to adapt these skills outside the class. Based on the results arouses a need to pay more attention on adults’ interaction skills, group dynamics and the transparency of intervention before new skills can be applied in the practice.
-
(2018)Aim. Animal-assisted activities are continually increasing as one of the alternative interventions, but the research on this subject has been relatively limited. The purpose of the study was to find out what kind of animal-assisted activity could support the child's autism spectrum in contact ability and communication skills, and whether animal aided activities could be one of the support measures needed for special children, especially children with autism spectrum. The purpose was to analyze what possible means of communication and contact had arisen in everyday life. In addition, the aim was to consider which methods of animal assisted activities could be activities that support communication and interaction. From the symptoms of autism spectrum the study emphasizes particularly the challenges of communication and social relationships. Methods. The study was conducted as a qualitative study and the study material was collected by interviewing parents whose children of autism had participated in animal assisted activities. There were three interviews and interviews were conducted in theme interviews in January and February 2018. The theme interview was aimed at making the interview situation open for discussion. The research product was a phenomenological approach. The aim of the interview was to find out the experiences of the parents. The material was transcribed and analyzed by substance-driven content analysis. Results. The study found that child contact and interaction skills had increased at the same time as the initiation of animal assisted activities. The development had been partly slow, and children needed time for construct the bond with the animal. There weren’t animal-assisted activities that supported children more than another animal-assisted activities because the different children had benefited from different activities. While the research material was small, no generalizable conclusions could be drawn, but the material referred to the fact that animal-assisted activities had supported the child in communication skills and contact ability. In the future, it would be useful to continue research with a larger study material and, for example, by observing the child.
-
(2023)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää valmistavassa esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia siitä, miten esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitoja tuetaan valmistavassa esiopetuksessa. Tämän lisäksi selvitän, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen eroaa äidinkieleltään suomenkielisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisesta, sekä mitkä ovat suurimmat kehittämisen tarpeet eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin marraskuussa 2022 haastattelemalla kolmea valmistavassa esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Jokaisella opettajalla oli kokemusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukemisesta. Heidän jokaisen ryhmästä löytyi myös monia eri äidinkieliä ja kulttuureja edustavia lapsia. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa oli kolme selkeää teemaa tutkimusongelmien mukaan; tukeminen, tukemisen erot ja kehittämisen tarpeet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja teemoittelua apuna käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen koettiin erittäin tärkeäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opettajien käytössä oli monia hyödyllisiä tuen keinoja sekä materiaaleja. Opettajat pyrkivät siihen, että ihan jokainen lapsi sai tarvitsemaansa tukea kielestä tai kulttuurista riippumatta. Kuitenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tuen tarpeisiin täytyi käyttää enemmän aikaa. Isoimmat kehittämisen tarpeet kohdistuivat aiheeseen liittyvien koulutusten sisältöön, niihin osallistumiseen ja kiinnostuksen määrään. Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta löytyy siis paljon hyvää materiaalia sekä apuvälineitä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Kuitenkin muun muassa resurssipula, työhyvinvoinnin lasku sekä kiinnostuksen - ja ajanpuute tekevät tuen toteuttamisesta haastava.
-
(2021)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tukevatko kehyskudonnan eri vaiheet esi- ja alkuopetusikäisten lasten avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden oppimista sekä vahvistavatko ne heidän vuorovaikutustaitojansa. Tutkimuksessa on olettamus, että kudontakehystä voidaan käyttää toiminnallisena oppimisen muotona matemaattisten sisältöalueiden oppimisessa esi- ja alkuopetuksessa, mutta avaruudellisten käsitteiden oppimisessa enemmän esiopetuksessa kuin alkuopetuksessa. Oletetaan myös, että kudontakehyksen käyttäminen vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tietoa suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla kudonta, matematiikka, vuorovaikutustaidot, weaving, frame weaving ja math Helka-, Helmet- ja Google-tietokannoista. Aineistoksi rajattiin tutkimuksia ja kirjoituksia, jotka selvittävät esi- ja alkuopetuksen niin matematiikan kuin vuorovaikutustaitojen oppimisen tavoitteet. Rajaukseen lisättiin myös tutkimukset, jotka käsittelevät näiden taitojen harjoittelua ja oppimista kehyskudonnan avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös avaruudellisten ja matemaattisten sisältöjen oppimisen tutkimuksia, vuorovaikutustaitojen kehittymisen tutkimuksia sekä käsityötieteen tutkimuksia ja aivotutkimuksia. Saatuja tietoja verrattiin kehyskudonnassa käytettyihin vaiheisiin ja tekniikoihin. Tuloksiksi tutkimuksessa saatiin, että kehyskudontaa on mahdollista käyttää yhtenä avaruudellisten ja matemaattisten käsitteiden sekä vuorovaikutustaitojen vahvistamisen välineenä esi- ja alkuopetuksessa. Kehyskudonta mahdollisti lapsen/oppilaan aktiivisen toiminnan hänen omassa oppimisessaan. Se myös osallisti lasta/oppilasta vaikuttamaan käsillä tekemisen kautta niin omaan kuin yhteiseen oppimiseen. Kehyskudonnaista voi käyttää oppimisen välineenä työn valmistuttua sekä myös yhteisen oppimisympäristön muokkaamisessa ja viihtyvyyden lisäämisessä. Tutkimus osoitti myös, että kudontakehyksellä kutomisen kautta tuettiin monipuolisesti vuorovaikutustaitoja joko lapsen/oppilaan kutoessa yksin tai parin/pienryhmän kanssa tai koko ryhmän kesken.
-
(2023)Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on jo varhain lapsuudessa havaittavissa oleva oireiden kirjo, jota voidaan yleisellä tasolla kuvata sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa ja kommunikaatiossa ilmenevinä pulmina ja poikkeavina käyttäytymismalleina. Vuorovaikutustaidot ovat vuorovaikutustilanteissa käytettäviä, sekä kielellisiä, että ei-kielellistä taitoja ja strategioita, joiden päämääränä on vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden välisen tiedonvaihdon molemminpuolinen sujuvuus. Autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitoja pyritään kuntouttamaan logopedisin menetelmin huomioiden vuorovaikutuksen eri osa-alueet. Tällaiselle logopediselle kuntoutukselle ei kuitenkaan ole yleistä konsensusta tai hoitosuositusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää autismikirjolla olevien lasten kuntoutuksessa käytettyjä logopedisiä interventioita sekä niiden vaikutuksia näiden lasten vuorovaikutustaitoihin. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä hakulauseketta (Speech language therapy intervention) AND (autism spectrum disorder in children OR ASD in children) AND (communication skills). Tulokset ja johtopäätökset. Autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitoja voidaan kuntouttaa erilaisin logopedisin menetelmin. Käytettyjen interventioiden näytönaste vaihteli, mutta selvästi käytetyimmät menetelmät ovat näyttöön perustuvia käytänteitä, joiden vaikuttavuus on tämän tutkimuksen valossa tilastollisesti merkitsevää. Tulokset tukivat aiempaa käsitystä siitä, että vanhempien ja muiden lähi-ihmisten rooli on merkittävä autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa. Lisäksi tutkimustulokset tukivat edeltävän tiedon mukaista ajatusta siitä, että interventiot pyritään aloittamaan jo varhaislapsuudessa, ja että tukea todennäköisesti tarvitaan myös lapsuuden myöhemmissä vaiheissa. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että puheterapeuttien keskuudessa on jonkinlainen konsensus autismikirjolla olevien lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutusmenetelmistä kansainvälisellä tasolla, ja että on olemassa suuntaviivoja sille, mitä näyttöön perustuvia käytänteitä tämän kohderyhmän kohdalla suositaan. Vastaavaa, interventiomenetelmien vaikuttavuutta selvittävää tutkimusta tarvitaan lisää hoitosuositusten aikaansaamiseksi ja resurssien oikeinkohdistamiseksi.
-
(2019)The purpose of this study is to examine, what kind of feedback the teacher gives to his/her students during drama lesson. The study also examines, what kind of effects the feedback given by the teacher has for the atmosphere in classroom. The latest researches point out that teachers don’t provide enough specific feedback for their students. Instead, the feedback is often inaccurate. The hypothesis of this study is also, that teachers don’t provide enough specific feedback for their students, as the previous studies show. The earlier literature presented in this study addresses formative assessment and the feedback that formative assessment requires. The literature of this study is also based on the significance of teacher’s interaction skills on his/her ways to give feedback, the significance of feedback for the school achievement of the students, and the feedback in drama education. The data of this study consists of eight video recorded drama lessons. There were four observed teachers, who have graduated with drama education as their secondary subject. Two drama lessons per teacher were observed. The feedbacks occurred from the data were marked on chart, where the feedbacks were divided in themes. The research method of the study is qualitative content analysis, because the feedback was examined as everyday phenomena. 63% of the feedback that was given by the teacher was directed to the behaviour of the student. 28% of the feedback was inaccurate glorification, and the amount of specific feedback was only 8%. Whereas the amount of inaccurate negative feedback was 1%, when rounded up. There was only one marked inaccurate negative feedback. When the results were compared to the quality of classroom’s atmosphere, the study found out that the teachers, who give positive feedback the most, have also higher quality in their classroom’s interaction atmosphere. In addition, the teacher who gave specific feedback the most, had the highest quality of interaction atmosphere in his/her classroom.
-
(2020)Objectives. The goal of this thesis is to examine methods in which a teacher can prevent challenging behaviour of the students in the classroom and intervene in challenging behaviour in the classroom. Previous research has shown that it would be important for the teacher to try to keep a safe environment in the classroom and to create a warm relationship with the students. Teaching distinct models for interaction in the classroom has been proven to be effective. A goal was to find out how teachers understand and perceive challenging behavior in the classroom. Methods. The research for this thesis was done as a qualitative study based on interviews. The research material contained 8 interviews, with 4 subject teachers and 4 special education teachers. The interviews were made with Zoom, Skype or teams and the teachers who took part were found from different facebook groups that teachers use. The questions about different methods were analyzed through content analysis, and the questions about the teachers’ perceptions about challenging behaviour were analyzed by using discourse analysis. Results and conclusions. The teachers’ perceptions about challenging behavior varied a lot. Some of them brought up factors about the different students when others thought more about their own ways to support the behaviour. The answers were categorized into categories or discourses based on their answers. The results cannot be generalized since the nature of this study, but many different methods were mentioned. A warm relationship and respectful attitude from the teacher towards the students has been proven to be important in preventing challenging behaviour in the classroom.
-
(2020)Objectives. The goal of this thesis is to examine methods in which a teacher can prevent challenging behaviour of the students in the classroom and intervene in challenging behaviour in the classroom. Previous research has shown that it would be important for the teacher to try to keep a safe environment in the classroom and to create a warm relationship with the students. Teaching distinct models for interaction in the classroom has been proven to be effective. A goal was to find out how teachers understand and perceive challenging behavior in the classroom. Methods. The research for this thesis was done as a qualitative study based on interviews. The research material contained 8 interviews, with 4 subject teachers and 4 special education teachers. The interviews were made with Zoom, Skype or teams and the teachers who took part were found from different facebook groups that teachers use. The questions about different methods were analyzed through content analysis, and the questions about the teachers’ perceptions about challenging behaviour were analyzed by using discourse analysis. Results and conclusions. The teachers’ perceptions about challenging behavior varied a lot. Some of them brought up factors about the different students when others thought more about their own ways to support the behaviour. The answers were categorized into categories or discourses based on their answers. The results cannot be generalized since the nature of this study, but many different methods were mentioned. A warm relationship and respectful attitude from the teacher towards the students has been proven to be important in preventing challenging behaviour in the classroom.
-
(2019)The present study examines both emotional and interaction skills and their connections to psychological wellbeing from a school child`s perspective. I also go through the ways to teach these socioemotional skills. There is a demand to research this subject, as we often hear about school classes being restless and also media has focused on how much under pressure teachers are as a result. There are many forms for interaction, but in this study, I emphasized the importance of dialogue and listening skills. In terms of emotional intelligence, I have focused mostly on emotion regulation skills. I researched many books and scientific articles in a critical yet open minded way to form the basis of my thesis. My hypothesis was supported by my research as there was a link between the emotional and interaction skills and psychological wellbeing of a primary school child. Emotion regulation skills play a significant role in a schoolchild`s coping skills and ability to form social interactions. There are many passive and active ways to regulate emotions, but the most damaging method to do so is emotional suppression. One cannot run away from his feelings. Emotional suppression does not promote wellbeing. For example, talking about feelings and validation of feelings supports psychological wellbeing and also helps with social interaction. Social interaction skills are necessary in a school child`s life thus making life more meaningful, if these skills are present. Social skills also form a foundation for healthy and close relationships and increased wellbeing. The conclusion of this thesis is that more emphasis should be placed on the importance of emotional and interaction skills in a school environment therefore increasing the overall level of wellbeing in a classroom. Furthermore, these socio emotional skills should be taught more in school.
-
(2024)Tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempia tutkimuksia siitä, millaisia ominaispiirteitä 1–3-vuotiaiden lasten vuorovaikutustaidoissa on havaittu ja miten varhaiset vertaisvuorovaikutustaidot näkyvät pienten lasten keskinäisissä suhteissa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on todentaa, millaisin keinoin varhaiskasvattaja voi edistää vuorovaikutussuhteita ja auttaa havaitsemaan millaiset tekijät saattavat vaikuttaa niihin kielteisesti. Karvin raportissa, 2018, nostetaan sekä lapsen ja kasvattajan välinen kiintymyssuhde sekä lasten vertaissuhteet merkittäviksi tekijöiksi lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Näitä taitoja varten pieni lapsi tarvitsee aikuisen tukea paljon ensimmäisinä elinvuosinaan harjoitellessaan vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitojen tukeminen edistää lapsen oman ajattelun ja empatian kehittymistä sekä vertaissuhteiden muodostamista. Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineistona on kuusi kansainvälistä ja tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2012–2020 välillä. Aineistoissa käsitellään kasvattajan tuen merkitystä lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teema-analyysin avulla. Vuorovaikutustaitojen kehitys oli yhteydessä vertaissuhteisiin sekä kasvattajan motivaatioon tukea vertaisvuorovaikutustilanteiden syntymistä. Vuorovaikutustilanteiden laatuun vaikuttivat merkittävästi lasten muodostamat ystävyyssuhteet sekä kasvattajan empaattinen, ohjaava ja helposti lähestyttävä asenne. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että kasvattajan rooli korostui onnistuneen leikin ja vuorovaikutustilanteen ylläpitämisessä. Empatian välittäminen, sanoittaminen ja emotionaalinen läsnäolo vuorovaikutustilanteissa tukivat pienten lasten vertaisvuorovaikutusta paremmin kuin ei-toivotun käytöksen rajaaminen ja kieltäminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorovaikutustaitoja tukemalla lapsi saavuttaa tasavertaisissa vuorovaikutussuhteissaan hyväksyntää ja osallisuutta. Ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset edesautettavat sosiaalisten suhteiden luomista myöhemmissä vaiheissa varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa.
-
(2021)Koulumaailmaa haastavat kiihtyvällä tahdilla tapahtuvat uudistukset niin uusien oppimistilojen kuin opetussuunnitelmienkin puolesta. Samalla huoli kouluhenkilökunnan sekä oppilaiden hyvinvoinnista on jatkuvasti läsnä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei koulussa päästä parhaimpiin tuloksiin ainoastaan kognitiivisia taitoja painottamalla. Sen lisäksi kouluhyvinvointia edistääksemme tiedetään tarvittavan itsensä arvostusta, positiivisten tunteiden kokemista sekä myönteisiä sosiaalisia suhteita. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä positiivisesta pedagogiikasta ryhmässä toimimisen ja vuorovaikutteisuuden näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka tähtää kouluissa oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen luonteenvahvuuksia tunnistamalla, minkä vuorovaikutteista aspektia olin kiinnostunut tarkastelemaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa erittelin erilaisia työskentelytapoja positiivisen pedagogiikan harjoitteista, sekä analysoin sitä, minkälaista ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoja harjoitteet vaativat ryhmältä ja miten ne voivat kehittyä harjoitteita tekemällä. Toteutin tutkielman oppimateriaalianalyysina. Kokosin tutkimusaineiston valmiiksi kirjoitetuista positiivisen pedagogiikan harjoitteista ja se koostuu Huomaa hyvä! Näin ohjaat nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2017) -teoksesta, Positiivisen CV:n tekemisen tueksi olevista harjoitteista sekä Tämä elämä -hankkeen vahvuustehtävistä. Analysoin aineiston harjoitteita luokittelemalla ja teemoittelemalla eri vuorovaikutteisia työskentelytapoja sekä heijastamalla ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää teoriaa suhteessa omaan tulkintaani. Tutkielman tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan harjoitteita voidaan tehdä vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajan sekä kotiväen kanssa. Aineiston harjoitteet tarjoavat eri työskentelytapoina tehtäviä harjoitteita, jotka haastavat ryhmää vaatimalla sen jäseniltä vuorovaikutustaitoja sekä jo kehittynyttä ryhmädynamiikkaa. Harjoitteet ohjasivat ja haastoivat hypoteettisesti ryhmädynamiikan kehittymiseen painottamalla yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja, opettajan ja oppilaan välistä yhteyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä erilaisissa ryhmärooleissa toimimista.
-
(2016)In the recent years, there has been increase in noticing the importance of interaction skills from the point of view of students as well as teachers’ in the discussion of learning. In the research field awareness of the interaction skills is also recent. The terminology that it includes is hence fairly inconsistent, which complicates understanding and action progressing of the interaction phenomena. The aim of this research paper is to support research and customs of communication skills by clarifying understanding of one term essentially related to communicative skills: social awareness. In my research, I examine how the concept of social awareness is defined in different researches. The aim is to survey the meaning and nature of social awareness term from the perspective of different researchers’ definitions, and to define what is meant with the term. The type of my research is a literary review. As a more specific analysing method I used term analysis, which enabled theoretical examining and interpreting of different definitions. The data of this research was sixteen articles which definitions of social awareness I compared and classified. Hence the research has also phenomenographical features in a sense that I brought together different researchers’ perceptions of social awareness and I examined what similarities and differences these definitions had. The results indicate that the concept of social awareness does not have settled definition in the research field. Different researchers define the term in different ways; some of the researchers define the term more broadly and leave unmentioned something that some other definitions bring up. On the other hand, the term appeared so overall that its sensible use in practise would always require its defining with subordinates. Based on the results, it can be proposed that social awareness should be divided into smaller subordinates, so it can be used straightforwardly and more practically in a more comprehensible way. Based on the analysis, the central elements of the term social awareness were clarified which helps understanding the term and relating its different definitions. Altogether the results of the research enlighten the usage of the term social awareness in research and offer tools to clarify term’s defining in research field and in practical work.
-
(2023)Aim. Children and adolescents have been found to learn emotional and social skills effectively through movement, practice and active participation. Therefore, dance is often utilized as a tool of learning. Emotional and social skills are necessary for understanding and managing emotions, setting and achieving goals, feeling and expressing empathy, as well as building and maintaining meaningful relationships. The aim of this literature review is to explore the potential of dance intervention in supporting school-aged children and adolescents’ social-emotional competence. Factors that may influence the effectiveness of an intervention are further discussed. Methods. Literacy search was conducted by searching the PubMed, PsychINFO, and Google Scholar databases with search terms “dance/dance intervention/dance therapy”, ”emotional skills/social skills/SEL”, and ”children/youth/adolescence”. Reference lists of subject-related articles were also utilized in the search process. Time of publication (articles published since 2010 were included) and use of quantitative measures and a control group were applied as inclusion criteria. Distinctly clinical samples were excluded. Six studies were selected, in all of which children or adolescents took part in a dance intervention. Results and conclusions. In five studies, improvement of the social-emotional competence of the intervention group was statistically significant compared to the controls in at least one of the measured areas. In one study, skills of the intervention group improved, but the result was not statistically significant. Based on this review, dance intervention may improve the social-emotional competence among children and adolescents. Evidence comprised both intra- and interpersonal dimensions of the competence. Longer duration of intervention and teaching methods emphasizing teamwork may improve the effectiveness of a dance intervention. Gender or cultural factors may also impact effectiveness. Further research is needed on stability, generalizability, and effect mechanisms of these results.
-
(2017)It is disclosed in the curriculum that came in the effect autumn 2016 that schools are more than before obliged to teach emotion and interaction skills to the pupils. The aim has been to support the introduction of the curriculum with many different kinds of interventions that have an influence of individual's or group's behavior. The benefit of the intervention is not always equivalent to the goals defined. When viewing the previous study it looks like even the interventions have been discovered efficient, they don't necessarily bring the final results wanted in normal operational environments. In this study the aim is to get deeper understanding of how the skills of emotion and interaction interventions' are integrated outside the intervension classes. Concerning the changes of the current pedagogical context and the changes of the new curriculum the aim was to examine what are the requirements needed so that the knowledge of emotion and interaction intervensions are integrated as a part of pupils' and school's every day life. The study was made by interviewing six pupils and two teachers of a primary school in the southern Finland by using halfstructured theme interview. The aspect was systemic to pursue the wideness of the phenomenon. The material of the interviews was analysed with material based content analysis method by examining the material on the whole. The aspiration was to understand the culture and dynamics between different matters in the school environment. The results offer a general view of the things in the school environment and the interrelationships that have an influence on adapting emotion and interaction skills in practice. The results show how an adult appears to the pupils not only as an expert of the content but above all as a role model about the things learned. Also the existing group dynamics between the pupils, roles and status in the class appears to have a big role creating circumstances where either the learned skills merge away. Even the skills would be educated in separate classes the pupils will not necessarily be aware of the goal of the action which weakens the application of the skills. In addition of the transparency an important thing when studying the material seems to be bringing the learned skills as a systematic part of different actions during the school day. Often the efficiency of the interventions is only being examined by contents and procedures. The results of this study however show that this is not enough. Teacher's own action and the social relationships in the class creates circumstances that either supports or complicates the functionality of interventions. In order the intervension to reach its goals more efficiently one must first pinpoint possible conflicts in the existing culture in the class. The results of the study offer critical point of view for the study of intervensions and conseptual tools for improving interventions in school environment.
-
(2022)Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on tuoda oppilaalle keinoja käsitellä tunteitaan, ilmaista itseään sekä ymmärtää toisia. Tutkielma pyrkii rakentamaan monipuolisen kuvan alakoulun tunnekasvatuksesta. Tavoitteena on selvittää, mitä tunnekasvatuksen interventioista on tutkittu, miten tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa ja millaisia haasteita tunnekasvatukseen liitetään sekä millaisin argumentein tunnekasvatusta on perusteltu. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin vuoden 2022 keväällä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva tietystä aiheesta. Aineisto rajattiin maantieteellisesti pääosin suomalaisiin tutkimusiin. Ajallinen rajaus tehtiin 2000-lukuun ja tutkimuksista suurin osa oli toteutettu 2010-luvulla. Aineisto koostui yhteensä kahdestakymmenestä tutkimuksesta, joista puolet oli pro gradu -tutkielmia. Tulokset ja johtopäätökset. Jaoin tulokset kolmeen alalukuun tutkimuskysymysteni mukaisesti. Suurimmasta osasta interventiotutkimuksia löytyi positiivisia tuloksia. Vaikuttaa siltä, että erityisesti toiminnallisimmat interventiot saivat myönteistä palautetta ja toivottuja tuloksia aikaan. Tulosten mukaan tunnekasvatusta toteutettiin sekä spontaaneissa että suunnitelluissa tilanteissa. Suunnitellusti tunnekasvatusta toteutetaan oppiaineisiin integroimalla, tunnekasvatustuokiona ja toimintakulttuuria muovaamalla. Haasteina nähtiin käytössä olevien resurssien puute sekä aiheen abstraktius ja henkilökohtaisuus oppilaan osalta. Opettajat ja muut kasvatusalan asiantuntijat ajattelivat tunnekasvatuksen hyödyttävän oppilasta sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Tunnekasvatuksen koettiin tukevan luokan ilmapiiriä, kouluviihtyvyyttä, oppilaan mielenterveystaitoja ja tulevaisuudessa erityisesti työelämässä pärjäämistä. Tunnekasvatus vaikuttaa siis hyödylliseltä, mutta siihen sisältyy omat haasteensa. Tulevaisuudessa tarvitaan pidempiaikaista tutkimusta tunnekasvatuksen hyödyistä nimenomaan suomalaisessa alakoulussa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, mitkä tunnekasvatuksen menetelmät ovat kaikista toimivimpia.
-
(2019)Tavoitteet. Kielihäiriöisiä lapsia on kuvattu neuvokkaiksi keskustelutilanteissa, vaikka heillä onkin tyypillisesti vaikeuksia kielellisten rakenteiden hallinnassa sekä pragmatiikan taidoissa. Kielellisten taitojen vaikeudet heijastuvat puheilmaisuun, jolloin keskustelutilanteissa voi ilmetä haasteita. Keskustelutilanteiden ongelmakohdissa lapset voivat käyttää sanallisia ja ei-sanallisia kompensaatiokeinoja puheilmaisunsa tukena. Kielihäiriöisten lasten käyttämistä kompensaatiokeinoista ja toimintamalleista keskusteluiden ongelmatilanteissa on vain vähän tutkimusta, ja aiempi tutkimus on keskittynyt puheilmaisun keinoihin. Jotta kielihäiriöisen lapsen kielellisestä toimintakyvystä saataisiin kattava kokonaiskuva, kliinisten havaintojen ohella olisi hyödyllistä kerätä yksilöllistä tietoa lapsen kielenkäyttötaidoista luonnollisissa toimintaympäristöissä. Erityisesti lapsen vanhemmat ovat arvokkaita tiedon tarjoajia asiantuntija-arvioiden lisäksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kielihäiriöisten lasten keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä heidän käyttämiään vuorovaikutuksellisia kompensaatiokeinoja vanhempien havaintojen perusteella. Samalla selvitettiin vanhempien kokemuksia heidän saamastaan tuesta. Menetelmät. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista kielihäiriöisen lapsen vanhempaa yhteensä yhdeksässä haastattelussa. Haastattelut toteutettiin vuoden 2018 aikana. Tutkimushetkellä lapset olivat 6;2–10;0-vuotiaita. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhemmat kertoivat lastensa käyttävän useita sanallisia ja ei-sanallisia kompensaatiokeinoja keskustelutilanteissa. Osoittaminen ja kiertoilmaisujen käyttö olivat yleisimmin mainitut apukeinot. Tyypillistä oli myös se, että lapsi ratkaisi keskustelun ongelmakohtia yhdessä aikuisen tuella silloin, kun häntä ei ollut ymmärretty. Vanhemmat kokivat itse löytäneensä sopivimmat ratkaisut perheensä arkeen, mutta yksittäisiä neuvoja ja apuja oli saatu useilta eri asiantuntijoilta. Haastatellut vanhemmat kokivat sopeutumisvalmennukset ja vertaistuen erityisen tärkeiksi tukimuodoiksi.
-
(2019)Objectives. Although children with language impairment typically have difficulties processing linguistic structures and with pragmatics, they have also been described as resourceful in conversations. Difficulties in linguistic skills affect speech production, causing communication breakdowns in conversations. When a problem occurs in a conversation, people can use compensatory strategies to get their message understood. These compensatory means can be verbal or non-verbal. There is only little research on children’s compensatory skills and how they act when a communicational problem occurs. Previous research has also been focused mainly in verbal communication. In order to gain an accurate understanding of a child’s linguistic performance, it is beneficial to gather individual information on how the child behaves in natural contexts. Especially the child’s parents are a valuable source of information in addition to a specialist’s assessment. The aim of this study was to examine the interactional skills of school-age children with specific language impairment and to describe what kind of compensatory strategies they use based on their parents’ observations. In addition, this study gathered information on parents’ experiences of the support the families have received. Methods. Twelve parents were interviewed in nine interviews for this study. The interviews were done in 2018. At the time, the children were aged between 6;2–10;0 years. This study used a semi-structured theme interview, and the data were analysed using a theory-driven content analysis. Results and conclusions. The parents reported that their children use several verbal and non-verbal compensational strategies. Pointing and the use of circumlocutions were the most reported strategies. It was also typical for the children that they relied on adult’s help to solve communicational breakdowns. The parents reported that they have found the best solutions and support methods for their family in daily living, but they also have received some advice from professionals. Family courses on SLI and peer support were reported as especially helpful and important support methods.
-
(2023)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Riikka Jokela Työn nimi - Arbetets titel Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia toimivasta aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä varhaiskasvatuksessa Title Oppiaine - Läroämne - Subject Varhaiskasvatus Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatintutkielma / Vivianne Ruohola ja Päivi Virtanen Aika - Datum - Month and year Helmikuu 2023 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 31 s + 3 Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksenopettajien kokemuksia aikuisten välisestä toimivasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Kokemukseni ja aikaisempien tutkimuksien pohjalta kiinnostuksen kohteeksi nousi tutkia erityisesti, miten aikuisten välinen toimiva vuorovaikutus näkyy varhaiskasvatuksen työyhteisössä ja miten toimivaa aikuisten välistä vuorovaikutusta voisi kehittää varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: Mitkä tekijät vaikuttavat aikuisten väliseen toimiva vuorovaikutukseen varhaiskasvatuksessa? Millä tavoin vuorovaikutusta voi kehittää varhaiskasvatuksen työyhteisössä? Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutetaan teemahaastattelun avulla. Haastateltavat valikoituivat tutkijan lähialueen päiväkodeista, joissa oli erilainen henkilöstörakenne tai toimintakulttuuri. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksenopettajaa kasvotusten päiväkodeissa. Tutkimus keskittyi haastateltavien henkilökohtaisiin kokemuksiin, jonka perusteella tässä tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista tutkimussuuntausta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että aikuisten välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ja vuorovaikutustaidot sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen liittyvät vahvasti itsensä ja toisten arvostamiseen sekä omiin asenteisiin. Toimiva vuorovaikutus edellytti tutkimuksen mukaan sitoutuneisuutta sekä oman toiminnan jatkuvaa arviointia. Toimivan vuorovaikutuksen edellytyksenä pidetiin yksilön kykyä hyväksyä erilaisia näkökulmia ja tapoja toimia ja tehdä työtä. Kun vuorovaikutus työyhteisössä on toimivaa, koettiin sillä olevan positiivisia vaikutuksia sekä työhyvinvointiin että työssä jaksamiseen. Hyvä vuorovaikutusosaaminen on joustavuutta sekä kykyä toimia tilanteen tai toisen ihmisen vaatimalla tavalla. Avainsanat - Nyckelord varhaiskasvatus, työyhteisö, vuorovaikutus, vuorovaikutusosaaminen, vuorovaikutustaidot vuorovaikutus Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2023)Objectives. The aim of this study is to examine students' experiences of co-teaching in general education classrooms and to investigate how their experiences correspond to the teacher experiences found in co-teaching research. The research objective is to examine students' experiences of co-teaching in a case study classroom and to reflect them on the student benefits identified by teachers in co-teaching research. My research questions are the following: 1. What kind of experiences did students have with co-teaching in the case study classroom? 2. How do students' experiences of co-teaching correspond to teachers' experiences? Methods. I will carry out the study as a case study, where I aim to answer my research questions through previous studies and a student survey. The teacher research material consists of peer-reviewed Finnish studies on co-teaching and two doctoral dissertations. I will investigate students' experiences through a questionnaire where they are asked to respond to statements about co-teaching based on their own experiences. The voices of a few students were brought out in the research through thinking aloud. They spoke out loud while filling out the questionnaire and justified their decisions out loud. The thinking aloud was recorded and transcribed. First, I will explain what co-teaching is and how it has evolved. The second part of my thesis is a survey conducted through my case study on fifth graders' experiences with co-teaching. The central concept of the thesis is co-teaching, which also brings a new perspective to students' experiences of studying in a co-teaching classroom. Results and conclusions. The research results are divided into sections 5.1 Support, 5.2 Social and Interactional Situations, and 5.3 Peaceful Learning Environment. In studies of teacher ex-periences, the benefits for students identified include easy access to support, development of social and interactional skills, and enabling better learning environment through co-teaching. Co-teaching is not a straightforward or standardized model of operation, which is why the re-sults of teacher research also depend largely on how co-teaching has been implemented. This, as well as the subjectivity of student research, are also likely to be reasons why there is not much student research. The benefits of co-teaching for students identified by teachers are not fully confirmed through student surveys, but similarities can also be found in the research. Therefore, co-teaching can be seen as a beneficial model of operation for students when im-plemented correctly.
Now showing items 1-20 of 22