Browsing by Subject "y-sukupolvi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2015)The aim of this master's thesis is to examine how representatives of employers describe young employees and their approach to work life. In this thesis I will examine young people using the concept of generation when young employees can be called "Generation Y". Because of demographic changes old employees will retire all the time and young employees are entering to the world of work life. Some researchers are expecting that young employees will change the work life practices because their expectations towards the working life differ from older generations. There is a lot of literature about generation Y but less scientific studies. According to the scientific studies young employees, so called generation Y, are not as different from other generations as it's often implied. According to the studies the differences in approaches to work life between different age groups are based on age and generation affect. The age effect is bigger compared to the generation effect. The generation effect can be observed in the point that family and leisure valuation has increased among young employees. Young employees are also more efforts willing compared to older generations. The research data is formed of 8 interviews. The persons who I interviewed are representatives of employers and they work in Human Resources in different fields. I have collected my data using theme interviews and qualitative attitude research. I have analyzed my results using qualitative content analysis. According to my results the informants describe that young employees are shortsighted, self-confident, ambitious, they have new work standards, and they are individually different. According to the informants, young employees' approach to work life is positive and they are motivated by the work content, the atmosphere of organization, employment framework, tangible benefits of work and increased employability.
-
(2020)Inspiroiva johtaminen on laajalti kiinnostusta herättävä aihe yritysmaailmassa, missä se nähdään keinona tuoda esiin työn merkityksellisyyttä ja sitouttaa henkilöstö yhteiseen visioon. Erityisen mielenkiintoisena se nähdään modernin tietotyön kontekstissa, jossa jatkuva toimintaympäristön muutos on korostuneesti läsnä, yksilöiden tietopääomasta on tullut organisaatioiden tärkein resurssi ja suhde työhön on yksilöllistynyt. Jotta inspiroivan johtamisen tarpeeseen voidaan vastata, tulee tietää, mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se rakentuu. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä nuoret asiantuntijat antavat inspiroivalle johtamiselle sekä millaisessa johtamisviestinnässä inspiroiva johtaminen rakentuu nuorten asiantuntijoiden kokemuksien perusteella asiantuntijaorganisaatiossa. Vaikka yritysmaailmassa inspiroivan johtamisen merkitys on laajalti tunnistettu, sen akateeminen tutkimus itsenäisenä tutkimuskohteena on hyvin vähäistä sekä johtamisen että viestinnän tutkimuskentillä. Tämä työ pyrkii omalta osaltaan täyttämään kyseistä aukkoa inspiroivan johtamisen tutkimuksessa. Johtamisen ja viestinnän tutkimusta yhdistävä teoreettinen viitekehys muodostaa tälle tutkimukselle poikkitieteellisen lähtökohdan. Johtamisteorioiden saralla tutkimus nojaa Bernard Bassin transformationaalisen johtamisen teoriaan, johon inspiroivan johtamisen katsotaan pohjautuvan. Inspiroivan johtamisen rakentumista johtamisviestinnässä tarkastellaan Pekka Aulan esittelemien viestinnän kaksoisfunktion ja organisaation areenan käsitteiden kautta. Tutkimuksen empiirinen osio on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkimus toteutettiin kansainvälisen asiantuntijayrityksen kontekstissa, ja aineistoa varten haastateltiin yhdeksää 25–30-vuotiasta, uransa alussa olevaa asiantuntijaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Analyysissa tunnistettiin inspiroivalle johtajalle neljä profiilia: ihmiskeskeinen valmentaja, visionääri, asiantuntija ja arvojohtaja. Näistä ihmiskeskeisen valmentajan profiili nousee vallitsevaan asemaan. Inspiroivan johtajan profiilit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan yksittäinen kuvaus inspiroivasta johtamisesta tyypillisesti sisältää osa-alueita useammasta profiilista. Inspiroivaan johtamiseen liittyy odotus johtajan inhimillisyydestä, yksilöllisyyden huomioimisesta ja osallistavuudesta tiiminvetäjän roolissa. Samaan aikaan johtajilta odotetaan kykyä asettaa selkeitä tavoitteita ja määritellä keinot näihin tavoitteisiin pääsemiseksi sekä pyrkimystä tuoda esille työn merkitystä. Lisäksi inspiroivaan johtamiseen liitetään ajatus johtajan vahvasta asiantuntijuudesta omalla alallaan. Tämän myös ajatellaan perustavan toimintansa eettiselle ja humaanille arvopohjalle. Inspiroiva johtaminen rakentuu pääasiassa spontaaneilla organisaation areenoilla, jotka ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia, mahdollistaen suoran dialogin johtajan ja alaisen välillä. Merkittävimpään rooliin nousevat epämuodolliset kasvokkaisviestinnän tilanteet. Toisaalta tutkimus osoittaa, että inspiroiva johtaminen rakentuu tietyiltä osin myös institutionaalisilla areenoilla, kuten projektipalavereissa tai muissa formaaleissa kokoontumisissa. Inspiroivan johtamisen rakentumisen kannalta suotuisaa viestintäympäristöä kehystää integroivan viestinnän kautta artikuloitu yhteinen päämäärä, strategia sen saavuttamiseksi, jaetut arvot sekä tiimin yhteenkuuluvuuden tunne. Tämä integroivan viestinnän kehys puolestaan pitää sisällään dissipatiiviseen viestintään painottuvia areenoja, jotka mahdollistavat epämuodolliset, spontaanit ja inhimilliset kohtaamiset johtajan ja alaisten välillä, kaksisuuntaisen ajatusten vaihtamisen, kyseenalaistamisen sekä vapauden tuoda esille uusia ideoita ja tehdä työtä parhaaksi katsomallaan tavalla. Nuoret asiantuntijat haluavat tulla kuulluksi, ja kokemus kuulluksi tulemisesta muodostuu usein kokemukseksi inspiroivasta johtamisesta, mikä osoittaa kaksisuuntaisen viestinnän voiman inspiroivan johtamisen rakentumisessa. Tämä odotus pätee riippumatta siitä, millaisia merkityksiä johtajaan itsessään liitetään. Tuloksista huomataan, että nuorten asiantuntijoiden inspiroivaan johtamiseen liittämät merkitykset vastaavat transformationaalisen johtamisen mallia sen koko laajuudessa. Toisin sanoen ne eivät rajaudu pelkkään inspiroivan johtamisen teoriaan. Tarkasteltaessa rinnakkain inspiroivaan johtajaan liitettyjä merkityksiä sekä viestintää, jossa inspiroivan johtamisen nähdään rakentuvan, huomataan niiden kertovan yhtenäistä tarinaa inspiroivasta johtamisesta. Tämä yhdenmukaisuus puolestaan kertoo johtajan toiminnan ja viestinnän keskinäisestä erottamattomuudesta inspiroivan johtamisen kontekstissa. Tutkimuksessa myös todetaan merkityksellistäminen olevan aina yksilökohtaista ja kontekstisidonnaista, mikä tarkoittaa sitä, ettei inspiroivan johtamisen rakentumiselle voi muodostaa universaalia kaavaa. Inspiroivaan johtamiseen liitettävät merkitykset riippuvat lopulta aina sen toimijan tulkinnoista ja tavoista arvottaa asioita, jonka näkökulmasta inspiroivaa johtamista halutaan ymmärtää.
-
(2020)Inspiroiva johtaminen on laajalti kiinnostusta herättävä aihe yritysmaailmassa, missä se nähdään keinona tuoda esiin työn merkityksellisyyttä ja sitouttaa henkilöstö yhteiseen visioon. Erityisen mielenkiintoisena se nähdään modernin tietotyön kontekstissa, jossa jatkuva toimintaympäristön muutos on korostuneesti läsnä, yksilöiden tietopääomasta on tullut organisaatioiden tärkein resurssi ja suhde työhön on yksilöllistynyt. Jotta inspiroivan johtamisen tarpeeseen voidaan vastata, tulee tietää, mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se rakentuu. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä nuoret asiantuntijat antavat inspiroivalle johtamiselle sekä millaisessa johtamisviestinnässä inspiroiva johtaminen rakentuu nuorten asiantuntijoiden kokemuksien perusteella asiantuntijaorganisaatiossa. Vaikka yritysmaailmassa inspiroivan johtamisen merkitys on laajalti tunnistettu, sen akateeminen tutkimus itsenäisenä tutkimuskohteena on hyvin vähäistä sekä johtamisen että viestinnän tutkimuskentillä. Tämä työ pyrkii omalta osaltaan täyttämään kyseistä aukkoa inspiroivan johtamisen tutkimuksessa. Johtamisen ja viestinnän tutkimusta yhdistävä teoreettinen viitekehys muodostaa tälle tutkimukselle poikkitieteellisen lähtökohdan. Johtamisteorioiden saralla tutkimus nojaa Bernard Bassin transformationaalisen johtamisen teoriaan, johon inspiroivan johtamisen katsotaan pohjautuvan. Inspiroivan johtamisen rakentumista johtamisviestinnässä tarkastellaan Pekka Aulan esittelemien viestinnän kaksoisfunktion ja organisaation areenan käsitteiden kautta. Tutkimuksen empiirinen osio on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkimus toteutettiin kansainvälisen asiantuntijayrityksen kontekstissa, ja aineistoa varten haastateltiin yhdeksää 25–30-vuotiasta, uransa alussa olevaa asiantuntijaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Analyysissa tunnistettiin inspiroivalle johtajalle neljä profiilia: ihmiskeskeinen valmentaja, visionääri, asiantuntija ja arvojohtaja. Näistä ihmiskeskeisen valmentajan profiili nousee vallitsevaan asemaan. Inspiroivan johtajan profiilit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan yksittäinen kuvaus inspiroivasta johtamisesta tyypillisesti sisältää osa-alueita useammasta profiilista. Inspiroivaan johtamiseen liittyy odotus johtajan inhimillisyydestä, yksilöllisyyden huomioimisesta ja osallistavuudesta tiiminvetäjän roolissa. Samaan aikaan johtajilta odotetaan kykyä asettaa selkeitä tavoitteita ja määritellä keinot näihin tavoitteisiin pääsemiseksi sekä pyrkimystä tuoda esille työn merkitystä. Lisäksi inspiroivaan johtamiseen liitetään ajatus johtajan vahvasta asiantuntijuudesta omalla alallaan. Tämän myös ajatellaan perustavan toimintansa eettiselle ja humaanille arvopohjalle. Inspiroiva johtaminen rakentuu pääasiassa spontaaneilla organisaation areenoilla, jotka ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia, mahdollistaen suoran dialogin johtajan ja alaisen välillä. Merkittävimpään rooliin nousevat epämuodolliset kasvokkaisviestinnän tilanteet. Toisaalta tutkimus osoittaa, että inspiroiva johtaminen rakentuu tietyiltä osin myös institutionaalisilla areenoilla, kuten projektipalavereissa tai muissa formaaleissa kokoontumisissa. Inspiroivan johtamisen rakentumisen kannalta suotuisaa viestintäympäristöä kehystää integroivan viestinnän kautta artikuloitu yhteinen päämäärä, strategia sen saavuttamiseksi, jaetut arvot sekä tiimin yhteenkuuluvuuden tunne. Tämä integroivan viestinnän kehys puolestaan pitää sisällään dissipatiiviseen viestintään painottuvia areenoja, jotka mahdollistavat epämuodolliset, spontaanit ja inhimilliset kohtaamiset johtajan ja alaisten välillä, kaksisuuntaisen ajatusten vaihtamisen, kyseenalaistamisen sekä vapauden tuoda esille uusia ideoita ja tehdä työtä parhaaksi katsomallaan tavalla. Nuoret asiantuntijat haluavat tulla kuulluksi, ja kokemus kuulluksi tulemisesta muodostuu usein kokemukseksi inspiroivasta johtamisesta, mikä osoittaa kaksisuuntaisen viestinnän voiman inspiroivan johtamisen rakentumisessa. Tämä odotus pätee riippumatta siitä, millaisia merkityksiä johtajaan itsessään liitetään. Tuloksista huomataan, että nuorten asiantuntijoiden inspiroivaan johtamiseen liittämät merkitykset vastaavat transformationaalisen johtamisen mallia sen koko laajuudessa. Toisin sanoen ne eivät rajaudu pelkkään inspiroivan johtamisen teoriaan. Tarkasteltaessa rinnakkain inspiroivaan johtajaan liitettyjä merkityksiä sekä viestintää, jossa inspiroivan johtamisen nähdään rakentuvan, huomataan niiden kertovan yhtenäistä tarinaa inspiroivasta johtamisesta. Tämä yhdenmukaisuus puolestaan kertoo johtajan toiminnan ja viestinnän keskinäisestä erottamattomuudesta inspiroivan johtamisen kontekstissa. Tutkimuksessa myös todetaan merkityksellistäminen olevan aina yksilökohtaista ja kontekstisidonnaista, mikä tarkoittaa sitä, ettei inspiroivan johtamisen rakentumiselle voi muodostaa universaalia kaavaa. Inspiroivaan johtamiseen liitettävät merkitykset riippuvat lopulta aina sen toimijan tulkinnoista ja tavoista arvottaa asioita, jonka näkökulmasta inspiroivaa johtamista halutaan ymmärtää.
Now showing items 1-3 of 3