Browsing by Subject "ylioppilastutkinto"

Tämä opinnäyte käsittelee taidehistorian ilmenemistä lukion opetussuunnitelman perusteissa (LOPS) ja historian ylioppilaskoetehtävissä. Tutkimusintressinä on selvittää, miten taidehistoria näkyy LOPS:eissa ja historian ylioppilaskokeissa, ja mitä sen perusteella voi päätellä siitä, miten taidehistoriaa ajatellaan oppialan ulkopuolella. Lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa lähestytään tutkielmassa eräänlaisena tiivistelmänä suomalaisesta yleissivistyksestä. Keskeinen konteksti on taidehistorian ja historian oppialan välinen suhde. Tutkielma rakentuu LOPS:ien ja koetehtävien lähiluvulle. Aineistona on vuosien 2003 ja 2015 LOPS:it sekä historian ylioppilaskokeet vuosilta 2006–2021. Taidehistoria näyttäytyy LOPS:eissa historian, kuvataiteen, uskonnon, elämänkatsomustiedon sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineissa, joista historian oppiainetta tarkastellaan lähemmin. Aineistona olevista historian ylioppilaskokeista löytyy 33 tehtävää, joissa taidehistoria oli läsnä, ja näistä 13:sta se on keskiössä. Niistä tarkemmin tarkastellaan kolmea tehtävää, joissa kussakin aiheena on kahden taideteoksen vertailu tyylin näkökulmasta. Analyysin keskeisimmät huomiot ovat, että taidehistoria näyttäytyy ulospäin selkeänä, tarkkarajaisiin tyyliperiodeihin jakautuvana janana, joka hajoaa 1900-luvun jälkipuoliskolla ja muuttuu vaikeasti hahmotettavaksi. Niin ikään ilmenee, että oppialan ulkopuolella taideteoksia ei useinkaan lähestytä taiteellisia sisältöjä kantavina teoksina, vaan ennemminkin historiaa kuvittavina kuvina.

Tutkielman aihe on pääministeri Juha Sipilän hallituskauden (2015–2019) aikana lukiokoulutukseen kohdistetut uudistushankkeet sekä niiden ympärillä käyty koulutuspoliittinen keskustelu. Lukiota ja ylioppilastutkintoa kehitettiin ja uudistettiin hallituskaudella useissa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa työryhmissä ja hankkeissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää niistä käydyn koulutuspoliittisen keskustelun sisältöä ja lukiokoulutukselle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa tarkastellaan lukion uudistamiseen ja hallituksen koulutuspolitiikkaan esitettyjä kannanottoja. Tavoitteena on tutkia, mitä intressejä ja arvoja lukiokoulutuksesta ja sen uudistamisesta esitettyihin näkemyksiin sisältyi. Tutkielmassa tarkastellaan myös, ketkä osallistuivat keskusteluun. Tutkielman aineiston muodostavat pääasiassa Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2019 julkaistut uutisjutut, pääkirjoitukset, mielipidekirjoitukset ja kolumnit sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien esitykset ja raportit. Lisäksi aineistona hyödynnetään muun muassa hallituksen esityksiä lakiuudistuksista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla olevaa hankemateriaalia ja tiedotteita. Tutkielman menetelmänä on laadullinen ja teorialähtöinen sisällönanalyysi. Analyysiä ohjaa käsitteistä ja aikaisemmasta tutkimuksesta muodostettu teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on auttaa jäsentämään koulutusuudistuksista käytyä keskustelua ja niiden lähtökohtia. Keskeisessä osassa tässä on koulutuspolitiikasta ja koulutushistoriasta tehty tutkimus sekä arvon käsitettä tarkentava ja arvojen tarkastelua selkeyttävä Shalom Schwartzin arvoteoria. Arvoja lähestytään myös uusliberalistisen ideologian kautta. Lehdistöaineistosta voidaan huomata, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja sen asettamien työryhmien uudistusesityksistä käytiin julkista keskustelua, johon osallistuivat eri intressiryhmät. Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittivat pääasiassa opettajat ja muut koulutusalan työntekijät, tutkijat, opiskelijat, eri alojen järjestöjen edustajat ja valtion virkamiehet. Myös uutisjutuissa tuotiin eri näkökantoja esiin. Tutkielman tutkimustulokset ovat hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisten linjausten ja näkemysten osalta yhtenevät aikaisemman tutkimuksen kanssa. Uudistusesityksissä voidaan nähdä aikaisemman tutkimuksen tapaan viitteitä elinkeinoelämän toimijoiden ajamista taloudellisista intresseistä. Uusliberalistiseen ideologiaan liitetyt arvot, kuten yksilöllisyys, valinnanvapaus, tehokkuus, jousto ja kilpailu ovat tunnistettavissa hallituksen ja muiden lukiouudistuksia edistämään pyrkineiden tahojen lukiokoulutukselle asettamista tavoitteissa. Uudistuksia sekä kannatettiin että vastustettiin julkisessa keskustelussa. Yleisenä huomiona havaitaan, että kriittisiä kannanottoja oli Helsingin Sanomissa enemmän uudistushankkeesta riippumatta. Näissä kannanotoissa painottuivat usein yhteisökeskeiset intressit ja arvot. Koulutuksen tavoitteiden nähtiin kohdistuvan yksilön kasvuun ja tätä kautta yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Näkemyksissä korostuivat esimerkiksi ajattelun ja kansalaisvaikuttamisen taidot, joiden katsottiin palvelevan yhteiskuntaa. Voidaan myös katsoa, että esimerkiksi opettajat ajoivat oman tieteenalansa intressejä. Keskeisiä arvoja uudistuksiin kriittisesti suhtautuneissa kannanotoissa olivat muun muassa yhteiskunnallinen järjestys, tasa-arvo, hyvinvointi, laajakatseisuus ja sivistys tai yleissivistys. Yhteenvetona voidaan todeta, että näkemykset voidaan jakaa karkeasti uudistuksia puoltaneisiin näkemyksiin, joissa korostuivat taloudellisesti painottuneet intressit ja yksilökeskeiset arvot sekä uudistuksiin epäilevästi tai kriittisesti suhtautuneisiin kannanottoihin, joissa korostuivat yhteisökeskeiset intressit ja arvot. Jakolinja ei kuitenkaan ollut aina selkeä, vaan samoilla tavoitteilla ja arvoilla perusteltiin myös vastakkaisia näkemyksiä. Esimerkiksi keskeiseksi osoittautunut yleissivistyksen käsite toistui lukiokoulutukselle asetetuissa tavoitteissa ja sillä sekä perusteltiin että vastustettiin uudistuksia.

This study focuses on the uses of visual material (illustrations, tables, graphs, and videos) and their relation to text in upper secondary textbooks and the Finnish matriculation examination. There is not much research on how illustrations are being used in textbooks and high-stake exams, even though studies have shown positive results of the use of visual material in learning. The aim of this study was to provide more understanding on the roles of visual material and captions. The context of this study is influenced by the increase in visual communication, the central role of textbooks in Finnish classrooms, the critique towards textbooks that promote content instead of knowledge building skills, the national core curriculums that emphasize creative thinking and multiliteracy (LOPS 2015, LOPS 2019), and in the years 2016-2019 digitalized Finnish matriculation examination. The data of the research consists of the textbooks (printed and digital) of the first courses in psychology, biology, and English, and of the matriculation examinations (2018-2020) of these subjects. Altogether 488 visual elements with possible captions in textbooks and 127 in matriculation examinations were analyzed. The research approach used was qualitative, theory directive content analysis and the data were classified in categories in order to facilitate comparison. To support high-level learning, learning materials should support students in the areas of hierarchical building of concepts and theories, knowledge construction and application. The analysis showed that these features are somewhat more uncommon, and the main function of visual material is representative. Visual material has a significant role in textbook exercises and in the Finnish matriculation examination. However, they also carry some irrelevant, even cognitively burdensome features. Visual material in textbooks mainly indicates to the inner world of the textbook instead of external sources of information. The role of the captions in conveying the information was considered significant, especially when the pages of the books were abundantly illustrated. The visual material in printed and digital textbooks had only minor differences in their quality but notable differences in their quantity in this research. Based on this research visual material seems to have potential in both supporting learning and evaluating it, but illustrations should be used with consideration and care to avoid confusion and burdening the student.