Browsing by Subject "ympäristökasvatus"

Kaupungistuminen muuttaa ihmisten elinpiiriä ja tänä päivänä myös yhä useampi koulu sijaitsee kaukana luonnonympäristöistä. Kehityskulku on huolestuttava, sillä tutkitusti luonnossa vietetty aika on yhteydessä myönteisen luontosuhteen syntymiseen, joka puolestaan ennustaa kestävää elämäntapaa myöhemmin elämässä. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan sitä, miten luonnossa tapahtuva opetus voi edistää oppilaan myönteisen luontosuhteen syntymistä. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kattava kuva siitä, minkälaisissa luonnonympäristöissä ja minkälaisia oppisisältöjä hyödyntäen luontosuhteen syntymisen kannalta onnistunutta luonto-opetusta voidaan toteuttaa ja minkälaiset opetuksesta riippumattomat tekijät voivat vaikuttaa alakouluikäisten lasten luontosuhteen syntymiseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Aineisto rajattiin koskemaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia, joiden kohderyhmänä oli alakouluikäisiä oppilaita ja joissa tarkasteltu opetus tapahtui luonnonympäristöissä. Tutkielman aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 2012–2021 julkaistua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston analyysissa selvisi useita tapoja luonto-opetuksen toteuttamiseksi. Aineistossa opetusta toteutettiin esimerkiksi leirikouluina, projektien ja luontoretkien muodossa sekä koulun muuhun opetukseen integroituna. Toteutustavat pitivät sisällään vaihtelevia aktiviteetteja, kuten luonnon havainnoimista ja raportoimista, pelejä, leikkejä ja erilaisia luovia työtapoja. Oppimisympäristöinä hyödynnettiin vaihtelevia luonnonympäristöjä. Luonto-opetuksen yhteys lasten myönteisen luontosuhteen vahvistumiseen oli kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa selkeästi havaittavissa, mutta esimerkiksi opetuksen kestolla ja toistuvuudella oli vaikutusta ilmiön voimakkuuteen. Analyysissa selvisi myös opetuksesta riippumattomia, luontosuhteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita on tärkeä ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja vuodenaika.

Objectives. Teachers' perceptions of sustainable development has been studied in the past and showed mediocre results. But primary school students' perceptions and experiences of sustainable development has been studied only marginally. The aim of this study was to identify the primary school students' perceptions and experiences of sustainable development. And additionally to provide insight to dimensions, differences and similarities of sustainable development in school and home activities. Methods. The study questionnaire was developed for this study. The research method used in this study was the mixed methods testing procedures. The quantitative research survey data was analyzed by statistical methods and the open questions questionnaire data was analyzed using content analysis method. The study is a comparative case study and was conducted in spring 2016 at two Espoo-based primary schools. A total of 53 students in fourth grade participated in this survey. An additional method that was used in this study was a questionnaire, completed by two research schools teachers in autumn 2016. Results and conclusions. The outcome revealed individual as well as school specific differences in the definition of sustainable development. Although that the students' definitions of sustainable development at school varied, the definition of sustainable development at home did not show any significant differences. The differences between both research schools can be explained by differences in school culture that impacts to adopted values and attitudes of students. From the students' responses it can be concluded that sustainable development is perceived to be normative, anthropocentric, ecocentric as well as influencing human activities and changing ways of thinking. In addition some of the students connected sustainable development with intangible values. A third of the students pointed out the global aspects of sustainable development and its impact throughout the world. The majority of the students had a perception of sustainable development and recognized sustainable development as necessity.

The promotion of care and compassion has been regarded as primary goals of education in order to achieve a more sustainable world. For this reason, compassion—inseparably related to both moral and values—should be studied in the context of practical education. The aim of this thesis is to analyze compassion as an empirically observable phenomenon that manifests as emancipatory action targeted against violence and oppression. The data, consisting of video re-cording of a nature school field trip among 10-11 year olds, is approached in the theoretical frameworks of sustainability- and environmental education as well as that of compassion re-search. By theoretically conceptualizing acts of emancipatory compassion, the focus of this study is on the analysis of moral construction. The hypothesis is that these acts are embodied in order to negotiate and criticize the institutional limits of compassion and the emerging circle of concern. As a conclusion, the meaning of compassion is discussed in the context of educating for holistic sustainability. The theoretical conceptualization of emancipatory compassion is based on both empirical observations and theoretical studies concerning compassion, constructional violence, and emancipatory action. Qualitative methodology in the general framework of social constructionism and approaches of grounded theory are utilized in order to analyze the video-ethnographic data using methods of critical discourse analysis and interaction analysis. In the data, there were several occurrences of acts of emancipatory compassion. The phenomenon manifested as exceeding the limitations between human and non-human life, and served to construct the institutional circle of concern in relation to other forms of life. Acts of emancipatory compassion were also used to express several factors relating to the construction of morality; some of these interpreted as acts of oppression in themselves. In relation to normative attempts to define the meaning of both violence and oppression, the teachers embodied moral authority over the students. It is concluded that education promoting holistic sustainability should acknowledge the essential meaning of compassion in the context of education in order to allow the questioning of established moral norms, encourage negotiating the limits of the circle of concern, and to recognize implicit manifestations of violence and oppression. It is also stated, that by identifying the inherently violent nature of the human condition, it is possible to overcome the boundaries constructed by perceiving particular agents as either violent or non-violent—inhibiting inclusive promotion of compassion towards subjects interpreted as being in the wrong.

The aim of the study was to influence the contents of sustainable development in the National curriculum guidelines on early childhood education and care (ECEC). Both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are already included in the set of values of the National core curriculum for basic education (2014). For the unity of the set of values guiding our early childhood education and basic education it is necessary that both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are also included in the ECEC. The three guiding values of ecosocial approach to education are responsibility, moderation and human interaction. The se-condary aim of this study was to find out how can early childhood education support the ful-filment of these values. The method used was qualitative interview study which also incorporated elements of operati-onal research. The type of interview method selected was semi-structured interview. In the stu-dy I interviewed three members of the 2016 ECEC´s steering group who participated in the wri-ting process of the new ECEC. First the interviews were transcribed and then the data gathered was analyzed. Mentions and ideas related to means for the support of education of values were located from the transcribed material. These were then categorized under three pre-selected themes which included 1) responsibility, 2) moderation and 3) human interaction. The analysis revealed themes related to the education of all three values. These included the model of beha-vior provided by the adult, reflections with the children and also actions and experiences that reflect the pre-selected values. The study also revealed specific means for the education of each value separately. Based on the study it can be stated that adults possess an essential role when it comes to sup-porting a child to internalize the values of ecosocial approach to education. The members of the steering group concluded that an adult example was essential in the transmission of values. In order for the values of ecosocial approach to education to be transmitted to the children they should first be internalized by the educators themselves. From the research rose also both the adults and the children´s reflections of right and wrong and the consequences of ones actions. Value based practical activities, planning these activities together with the children and enabling them to have experiences related to the values were also all seen important.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten vuonna 2016 voimaan astuneen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen ympäristökasvatus esiintyy Helsingin luonnontie-teellisen museon ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on aloittaa ja ylläpitää elinikäisen oppimisen prosessia, jossa hahmottuvat monialaisesti sekä ihmisen suhde luontoon, että ihmisen asema osana luontoa. Tässä tutkimuksessa ympäristökasvatusta tarkastellaan esiopetuksen kontekstissa. Tutkimus sijoittuu ”Suomen luonto”-näyttelyyn, jota lähestyn ympäristökasvatuksen oppimis-ympäristönä. Tutkimuksen aineisto on kerätty ympäristökasvatuksen tarjoumia havainnoimalla ja tekemällä kenttämuistiinpanoja ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Aineiston keruuta varten olen perehtynyt esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin. Aineistoa olen lähestynyt teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että joihinkin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin löytyy tarjoumia ”Suomen luonto”-näyttelystä. Osaa tavoitteista ei ollut tämän tutkimuksen tiimoilta mahdollista tutkia, sillä ne vaatisivat lasten aktiivista osallistumista.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The goal of this study was to research the nature experiences of children going to kindergarten and pre-school, as well as the environmental educators’ thoughts about children’s nature experiences. The focus is on the nature experiences, which according to the educators, have a positive effect on the well-being of the children and their learning in nature. The aim of this study was also to research how the children’s participation can be seen in the environmental education. The previous research has shown that the nature is a varied learning environment that offers lots of possibilities for learning and that activities in nature and children’s participation have a positive effect on the well-being. For this study I interviewed seven 4-6 years old children going to a nature kindergarten and three experts in environmental education. The experts had lot of experience of the nature activities with children. The themed interviews with the experts were arranged individually whilst the children were interviewed in two separate groups. The qualitative data from the interviews was analysed using the theming method of the theory-based content analysis. This study sees the regular, unhurried, time spent in the nature as an important facilitator of experiences of well-being and learning. According to the environmental educators, building a relationship to nature has an important role in the environmental education of the children under school age. The nature as a learning environment offered ample possibilities to different activities as well as varied sensory and motor experiences. Observing and studying the nature were seen as important ways of learning. The participation of the children was seen as beneficial for well-being and learning. The children had biggest possibilities for influencing, when they were playing. Also the child-oriented approach, children’s participation and playing were seen as important factors in environmental education. As a conclusion, the nature seems to have positive effects on the well-being and learning experiences of the children. The child’s own participation has an important role in the nature education of the children.

Tavoitteet. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ilmastokasvatuksen tärkeys korostuu jatkuvasti. Ilmaston tila on yleisesti näkyvillä oleva aihe, mutta siihen liittyvää opetusta ei toteuteta kouluissa kovinkaan aktiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) ilmaston tilaa käsitellään vähän eikä sanaa ilmastokasvatus mainita kertaakaan. Tässä tutkielmassani tarkastelen onnistuko ilmastokasvatus välittämään oppilaille tietoja ja taitoja luovia muuttuvassa ilmaston tilassa ja vaikuttaa siihen. Jaottelen ilmastokasvatuksen kolmeen eri ulottuvuuteen: ilmastokasvatukseen tiedonjakajana, tunteisiin ja asenteisiin ilmastokasvatuksessa sekä ilmastokasvatuksen toimintaan. Tutkin myös sitä, millaisia keinoja tutkimuksista nousee esiin tulevaisuuden ilmastokasvatuksen toteuttamisen varalle. Menetelmät. Käytin tutkielmani menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Lähteeni olivat vertaisarvioituja tutkimusartikkeleja, jotka on kaikki julkaistu vuoden 2009 jälkeen. Hain lähteeni hakusanoilla ilmastokasvatus, ympäristökasvatus climate change education sekä environmental education. Aineiston analyysiin minulle valikoitui viisi tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa oppilaiden tieto ilmastonmuutoksesta kasvoi ilmastokasvatuksen ansiosta, mutta kasvu ei ollut tilastollisesti merkittävää. Parhaiten oppilaat oppivat tietoja konkreettisien kokeiden myötä. Tunteiden ja asenteiden kohdalla suurimmat muutokset tapahtuivat oppilaiden uskossa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ne kasvoivat ilmastokasvatuksen myötä. Myös negatiiviset tunteet kuten pelko lisääntyivät. Vaikutuskeinoista tietäminen lisäsi kuitenkin oppilaiden optimistisuutta maailman tulevaisuutta kohtaan. Oppilaiden oman mahdollisen toiminnan lisäksi tutkimuksissa osa oppilaista sai perheissään aikaan suurempiakin muutoksia kohti ilmastoystävällisempiä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen käsittely ilmastokasvatuksessa optimistisesta näkökulmasta todettiin tärkeäksi ja esimerkiksi toivon herättäminen oppilaissa nostettiin tarpeelliseksi. Oppilaiden omien kokemusten huomioiminen ja ilmastokasvatuksen aiheiden sitominen useisiin eri oppiaineisiin nousivat myös esiin. Ikätasoisuuden huomioiminen opetuksessa todettiin tärkeäksi. Kaikissa ilmastokasvatuksen ulottuvuuksissa opetuksen vaikutukset olisivat mahdollisesti olleet voimakkaampia, mikäli interventio-opetus olisi kestänyt pidempään.

Climate change related teaching, so called climate education, has lately been promoted and further developed in Finland in subject teaching and basic education. The perspective of early childhood education, however, has received little attention. The aim of this study is to explore the views of educators interested in environmental matters about climate change in early childhood education. The purpose is to research what climate related content, approaches and methods work well and what kind of climate activities could be used in early childhood education. The empirical data set was collected both as an online survey and as interviews. The survey was published in six social media communities focusing on environmental education. A total of 26 respondents took part in the survey, of which seven also participated in a thematic interview by phone. The group consisted of early childhood professionals with different educational backgrounds, most also having some additional training or special expertise in environmental education. The participants felt that it was important to strengthen children’s relationship with nature and raise awareness about climate change. According to participants, outdoor activities and forest trips were the best methods and learning environments for climate education. Teaching scientific knowledge about climate change to children was not perceived as important as teaching climate friendly values. The educators emphasized that climate education is included in all activities such as everyday consumer choices and climate actions. According to them, climate education should be practiced by giving a hopeful and positive vision for the future. In addition, the participants emphasized the role of a safe atmosphere in which to conduct climate education; that is, protecting children from feelings of anxiety and hopelessness. According to them, educators are important role models when it comes to climate education. Therefore, the educator has a great role and responsibility in acting as an example for children.

Tiivistelmä Referat Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten ilmastonmuutos näyttäytyy kirkon diakoniatyössä diakoniatyöntekijöiden kokemana. Ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan diakoniatyön ydinosaamisalueiden kautta. Ilmastonmuutos on yhteiskuntaan laajasti vaikuttava, ajankohtainen ilmiö ja se vaikuttaa myös kirkon diakoniatyöhön sen eri osa-alueilla. Tutkimuksessani on kaksi tutkimuskysymystä. 1) Miten ilmastonmuutos näkyy diakoniatyössä diakoniatyöntekijän kokemana? 2) Millaisia valmiuksia diakoniatyöntekijöillä on kohdata ilmastonmuutokseen liittyviä asioita/ilmiöitä työssään? Tutkimuksen tausta pohjautuu ilmastonmuutosta koskevaan aikaisempaan tutkimukseen, jonka pohjalta on muodostettu ymmärrystä sen vaikutuksista suomalaisten talouteen, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan. Näiden lisäksi käytetään Panu Pihkalan teoksia ympäristötunteista. Keskeisenä käsitteenä on myös ympäristökasvatus. Ilmiöitä tarkastellaan diakoniatyön ydinosaamisalueiden kautta, jolloin osaamisalueiden ulottuvuuksissa on käytetty esimerkiksi Leena Nygårdin diakoniakasvatuksen määrittelyä sekä sielunhoidon ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden määrittelyä. Keskeisimpiä käsitteitä ovat ilmastonmuutos, ympäristötunteet, diakoniatyön ydinosaamisalueet, ympäristö- ja diakoniakasvatus, sielunhoito. Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu diakoniatyöntekijöiden teemahaastatteluilla. Haastatteluja on 10 ja analysoitua tekstiä 72 sivua. Haastattelut analysoitiin temaattisen analyysin keinoin. Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti diakoniatyöhön. Diakoniatyön tarkasteleminen ydinosaamisalueiden kautta antaa kuvan näistä ilmiöistä, kuten ympäristötunteista sekä niistä ammatillisista valmiuksista, joita diakoniatyöntekijältä odotetaan. Suorat vaikutukset diakoniatyönasiakkaisiin ovat vielä vähäisiä, mutta kirkon ja seurakuntien diakoniatyössä ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi kasvatuksessa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä seurakunnan omassa toiminnassa. Diakoniatyön rooli korostuu nimenomaan arvo- ja asennekasvatuksessa. Ammatillisia haasteita ovat ovat ympäristötunteiden tunnistamisen vaikeus, tiedon ja koulutuksen puute sekä työn resurssit. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettäviä, mutta antavat näkemyksen siitä, mihin kaikkeen ilmastonmuutos voi diakoniatyössä heijastua ja vaikuttaa. Yksittäisten ulottuvuuksien kohdalla on toki tarpeen tehdä lisää syvällisempiä tutkimuksia. Tutkimus voi auttaa näkemään niitä haasteita, joita diakoniatyöntekijät kohtaavat työssään asian tiimoilta sekä millaiset valmiudet heillä tällä hetkellä on. Tutkimus kertoo myös koulutuksen tarpeesta. Tutkimus haastaa myös pohtimaan diakoniatyön teologiaa muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen ympäristöulottuvuutta.

This research will study commercial field students' relationship with nature and how it affects their sense of responsibility. The aim is to find out what the students' relationship with nature is like, whether it has a connection to a sense of responsibility and whether the background factors have an effect on the relationship with nature. The issue is topical, as life on Earth is threatened by many environmental problems, such as climate change, the loss of biodiversity and the over-consumption of natural resources. As a result of urbanization, people can somehow become estranged from nature. We need more information about the background factors of our relationship with nature and the connection with a sense of responsibility. Maybe that will help us to maintain our relationship with nature and take responsibility for our environment. Based on previous research, it seems that the more distant a person experiences nature, the less he appreciates it and wants to take care of its well-being. The relationship with nature is always a subjective experience; an individual experiences his relationship with nature differently depending on the experiences, feelings and attitudes towards being in nature and towards it.In the study, I used the Nature Relatedness (NR) Scale to measure the nature relationship. Responsibility refers to a person's responsibility for the effects of his or her actions on, for example, the environment and society. This study focuses on a sense of responsibility; how a person feels responsible. The sense of responsibility was measured with the Responsibility scale (RS). The study was carried out in collaboration with the Ruralia Institute of the University of Helsinki. The data was collected in the autumn 2020. Students were told that the purpose of the survey was to research their relationship with nature and their views on the use of state hiking areas and national parks. Data was collected from 246 Finnish business schools students with the electronic survey. In the analysis of the data, the average sum variables were created from the responses of the survey in order to obtain figures describing the nature relatedness and responsibility for each respondent. The correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility was then examined using linear regression. Background variable analyzes were performed using the Mann-Whitney U test and cross-tabulation. The study found a positive correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility, making students with a stronger nature relatedness also feel more responsible. Background variable studies revealed that women have a slightly better level of nature relatedness than men. In addition, respondents born before the 1990s were found to have a higher level of nature relatedness. However due to the small number of respondents in older age groups, no more precise conclusions could be drawn. The results are similar to those obtained in previous environmental studies. Although a correlation was found between the nature relatedness and the sense of responsibility, the sense of responsibility does not necessarily tell anything about responsible behavior. New ways should be found to explore the connection bet-ween the sense of responsibility and behavior towards nature. More information would also be needed on how various background factors, such as childhood residence, will affect on the relationship with nature. As people's relationships with nature develops throughout life, information on the cause-and-effect relationship between nature relatedness and responsibility could be used even more in the environmental education of not only children but also adults, too.