Browsing by Subject "yritysnimet"

Tutkimuksessa tarkastellaan Levi.fi-sivustolla esitettyjä Levin ravintoloiden markkinointinimiä. Tavoitteena on luoda yleiskuva nimien rakenteesta ja merkityksestä sekä selvittää, millaisena tavalliset kielenkäyttäjät näkevät Levin ravintoloiden nimet. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi sitä, miten nimet ilmentävät paikallisuutta. Tutkimuksessa on käytetty kahdenlaista aineistoa. Toinen osa-aineisto koostuu 52:sta Levin ravintolan nimestä, joiden rakennetta tarkastellaan funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Nimiä tarkastellaan niiden rakenteen, merkityksen ja funktion kautta. Toinen osa-aineisto on kyselytutkimus, jossa selvitetään adjektiiviparien vertailun avulla vastaajien mielipiteitä kahdeksasta Levin ravintolan nimestä sekä pyydetään nimiehdotuksia kuvitteelliselle Levin uudelle ravintolalle. Kyselytutkimukseen vastasi 81 vastaajaa. Levin ravintoloiden nimet ovat pääasiassa yksikielisiä suomenkielisiä nimiä. Suurin osa nimistä sisältää liikeideaa ilmaisevan nimenosan, joka on tyypillisesti ravintola (esim. Ravintola Kiisa). Selventäviä täydennysosia esiintyy nimissä erittäin vähän. Levin ravintoloiden nimien yksilöivät nimenosat ovat suurimmaksi osaksi epäsuorassa merkityssuhteessa tarkoitteeseensa (esim. King Crab House). Suurin osa Levin ravintoloiden nimistä ilmentää paikallisuutta jollain tavalla. Näitä tapoja ovat esimerkiksi suomen tai pohjoissaamen kieliainesten esiintyminen nimissä (esim. Ahku), suora viittaussuhde johonkin Levillä sijaitsevaan paikkaan (esim. Immelkartano) sekä epäsuoraviittaussuhde paikallisuuteen liittyviin semanttisiin kenttiin, kuten Lappi-aiheisiin asioihin ja ilmiöihin tai saamelaiskulttuuriin (esim. Poron Bensis, Joiku Music Bar). Kyselytutkimuksessa suomenkieliset Levin ravintoloiden nimet saivat enemmän positiiviseksi miellettäviä arvioita vastaajilta kuin englanninkieliset. Miellyttävimpiä ja houkuttelevimpia nimiä olivat esimerkiksi Ravintola Wanha Hullu Poro, Ravintola Sapuška ja Ravintola Saamen Kammi. Nimet Ravintola Gastro K., Ravintola Horizont ja Ristorante Renna saivat puolestaan enemmän arvioita epämiellyttävä, vieras, tylsä ja luotaantyöntävä. Uuden ravintolan nimiehdotusten aiheissa esiin nousivat luonto ja lappilaisuus. Nimet olivat pääosin yksikielisiä suomenkielisiä nimiä (esim. Lapin lumo, Ravintola Kaamos).

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisia kielellisiä valintoja ja merkityksiä suomalaisten vaate- ja asusteyritysten nimissä on ja millä tavoilla niistä tulee ilmi kytkeytyminen Suomeen ja suomalaisuuteen. Aineisto koostuu 92 Suomen tekstiili & muoti -liiton jäsenyrityksen markkinointinimestä eli niin sanotusta kutsumanimestä. Markkinointinimiä analysoidaan funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Nimien rakenteen tarkastelun perusteella nimistä voidaan tunnistaa liikeideaa ilmaiseva nimenosa ja yksilöivä nimenosa. Liikeideaa ilmaistaan useammin toimialaa tai -paikkaa kuvailevalla sanalla (esim. Flare Trading, Pikkupuoti). Suurin osa yksilöivistä nimenosista sisältää tekosanan (Makia) tai leksikaalista merkitystä kantavan ilmaisun (Pikkupuoti). Aineistossa on vain yksi niin sanottu muu erisnimi (Biancaneve). Suomalaisuuteen viitataan suoran merkityssuhteen avulla esimerkiksi viittaamalla suomalaiseen paikkaan (esim. Lapuan Kankurit), suomalaisiksi miellettyjen nimien avulla (AINO) tai suomenkielisellä ilmauksella (esim. Kutomo Holopainen). Epäsuorassa merkityssuhteessa suomalaisuus tulee esiin viittaamalla suomalaisiin paikkoihin tai luontoon (Halti, PIHKA collection), kun pakatut nimet sisältävät suomenkielisen sanan (esim. Moiko). Katkaistu merkityssuhde esiintyy aineistossa, mutta sen avulla suomalaisuuteen viittaaminen on vaikeaselkoista. Lisäksi aineiston nimet kytkeytyvät suomalaisuuteen individualisoivan, informatiivisen, integroivan, käytännöllisen ja houkuttelevan funktion avulla. Nimien kirjoitusasut myös noudattavat paljolti suomen yleiskielen normeja, vaikka monet nimistä ovatkin esimerkiksi mukakielisiä tai englanninkielisiä. Aineiston yritykset on perustettu 1900–2010-luvuilla. Nimistä pystyy havaitsemaan sen, että monet Suomen historiaan liittyvät tapahtumat ovat vaikuttaneet nimeämiseen. Lisäksi jotkin nimeämismallit, kuten nimen kirjoittaminen versaalein, esiintyvät ensin yksittäisinä ja myöhemmin valtaavat enemmän alaa. Vanhemmissa nimissä on useammin suomenkielinen aines ja uudemmissa mukakielinen aines.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva suomalaisten kauppakeskusten nimistä, joista tutkimuksessa käytetään termiä kauppakeskusnimi. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan kauppakeskusnimien rakennetta, merkityksiä ja funktioita. Lisäksi tarkastellaan kauppakeskusnimien kielellistä alkuperää ja ortografiaa sekä sitä, kuinka usein ja millä tavoin kauppakeskusnimet ilmentävät paikallisuutta. Toisessa osassa paneudutaan nimenkäyttäjien näkemyksiin kauppakeskusnimistä. Tutkimusaineisto koostuu 112 kauppakeskusnimestä, jotka on listattu Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n vuosittaisessa Kauppakeskukset-julkaisussa vuonna 2016. Lisäksi aineistona toimivat vastaukset kyselytutkimukseen, joka toteutettiin keväällä 2016. Vastauksia kyselyyn kertyi 135 kappaletta. Kyselyssä selvitettiin, millaisia kauppakeskusnimiä vastaajat pitävät miellyttävinä tai vähemmän miellyttävinä ja mitä ominaisuuksia he toivovat hyvältä kauppakeskusnimeltä. Kyselyvastausten ohella nimenkäyttäjien näkemyksiä kauppakeskusnimistä on kerätty myös internetin keskustelupalstoilta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineiston analyysin pohjalla käytetään funktionaalis-semanttista analyysimallia. Ensin tarkastellaan kauppakeskusnimien rakennetta jakamalla nimet nimenosiin: liikeideaa ilmaisevaan nimenosaan, yksilöivään nimenosaan sekä selventävään täydennysosaan. Tämän jälkeen perehdytään nimien ja niiden sisältämien nimenosien merkityksiin ja funktioihin. Myös kauppakeskusnimien nimeämisperusteisiin on perehdytty mahdollisuuksien mukaan. Kauppakeskusnimet ovat rakenteeltaan pääosin varsin yksinkertaisia: 71 % nimistä koostuu pelkästä yksilöivästä nimenosasta. Yleisimmin yksilöivä nimenosa koostuu leksikaalista merkitystä kantavasta ilmauksesta (esim. Ainoa). Myös paikannimi on varsin yleinen osa yksilöivää nimenosaa, sillä sellainen esiintyy 27 %:ssa kauppakeskusnimistä (esim. Lielahtikeskus). Kauppakeskusnimet ovat tarkoitteeseensa yleensä suorassa tai epäsuorassa merkityssuhteessa. Kauppakeskusnimet ilmaisevat usein suoraan tarkoitteensa sijaintia, toimialaa tai molempia (esim. Kamppi, Martinlaakson Ostari, Matkus Shopping Center, Retail Park Veska). Myös epäsuora merkityssuhde on yleinen: nimellä voidaan viitata esimerkiksi paikkaan (esim. Iso Omena, Mansikkapaikka) tai tunnettuun henkilöön (esim. Columbus). Muutamat kauppakeskusnimet koostuvat tekosanoista, jolloin niiden suhde tarkoitteeseensa on pakattu (esim. Epstori) tai katkaistu (Entresse). Kauppakeskusnimillä on monia funktioita, joista korostuu erityisesti nimen informatiivinen ja käytännöllinen funktio. Funktio toteutuu usein suorassa merkityssuhteessa tarkoitteeseensa olevien nimien kohdalla, sillä tällöin kauppakeskusnimi yleensä kertoo eksplisiittisesti jotain tarkoitteensa sijainnista tai toimialasta, ts. kertoo kyseessä olevan kauppakeskus. Joidenkin nimien, kuten Rajalla På Gränsenin, kohdalla houkuttelevuus lienee koettu käytännöllisyyttä tärkeämmäksi funktioksi. On kuitenkin syytä huomata, että nimellä voi olla yhtä aikaa useita erilaisia funktioita, eivätkä nämä sulje toisiaan pois. Kauppakeskusnimissä ilmennetään paikallisuutta varsin usein ilmaisemalla suoraan tarkoitteen sijainti joko kaupungin tai kaupunginosan virallisella nimellä tai slangimuodolla (esim. Ogeli, Palokan Kotikeskus). Implisiittisesti paikallisuutta voidaan ilmaista esimerkiksi paikallisen vaikuttajan nimellä (esim. Goodman, Minna) tai viittaamalla muuhun alueelliseen nimistöön, kuten tunnettuun rakennukseen tai yritykseen (esim. Willa). Oman tulkintani mukaan 46 % kauppakeskusnimistä ilmentää paikallisuutta jollakin tavalla. Tutkimuksen toisessa osiossa selvitetään nimenkäyttäjien näkemyksiä kauppakeskusnimistä. Vastaajat ovat varsin yksimielisiä siitä, mikä tekee kauppakeskusnimestä onnistuneen: nimen toivotaan olevan ennen kaikkea käytännöllinen. Käytännöllinen nimi on yleensä lyhyt ja helppo lausua ja muistaa. Hyvä kauppakeskusnimi myös kuvaa ympäristöään jollakin tavalla. Suosikeiksi kyselyvastauksissa nousivat esimerkiksi nimet Kaari, Koskikeskus ja Jumbo. Epämiellyttävinä pidetään erityisesti monimutkaisia, englanninkielisiä nimiä, joiden merkityssuhde jää hämäräksi.