Browsing by Subject "yritysvastuuraportointi"

Kahvin viljely ja prosessointi aiheuttavat monia ympäristövaikutuksia kahvin alkuperämaissa, mutta samalla kahvin tulevaisuutta uhkaa ilmastonmuutos, jonka aiheuttamat muutokset ilmasto- ja ympäristöoloissa on ennustettu vähentävän merkittävästi kahville suotuisien viljelyalojen määrää maapallolla. Kahvisektorilla erityisesti ostajayrityksille on keskittynyt vaikutusvaltaa kahvin arvoketjussa ja Suomessa kahvimarkkinoita hallitsee Oy Paulig Finland Ab, joten Pauligin kaltaisen markkinajohtajan näkemyksillä on vaikutusta aina kahviviljelmille asti. Yritykset julkaisevatkin yritysvastuuraportteja, joissa ne kertovat sidosryhmilleen toimistaan vastuullisuuden eteen, joita tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva yrityksen harjoittamasta yritysvastuusta. Työn tavoite oli selvittää ja kuvata, miten Paulig raportoi ympäristöön liittyen yritysvastuuraporteissaan ja minkälaisia muutoksia siinä on tapahtunut vuosina 2003–2021. Tutkielmalla pyrittiin lisäämään tietoa siitä, miten 2000-luvulla kahviyritykset ovat raportoineet ympäristöön liittyen, mistä kahvisektorilla ei ole ennestään merkittävästi tutkimuksia. Työn tavoitteeseen haettiin vastauksia selvittämällä, mistä ympäristöteemoista ja miten vastuullisuudesta ympäristöön liittyen Paulig on raportoinut sekä minkälainen merkitys ympäristölle annetaan yritysvastuussa. Tutkielma toteutettiin pitkittäistapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin Pauligin julkaisemia yritysvastuuraportteja, joita analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys, johon analyysivaiheessa nojauduttiin, rakennettiin vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä yrityksissä, jossa käsiteltiin kestävyyttä, yritysvastuuta ja -kestävyyttä sekä yritysvastuuraportointia kirjallisuudesta, sekä kahvisektorista ja sen ominaispiirteistä, jossa erityisesti tarkasteltiin kahvin, kahviyrityksien ja ympäristön suhdetta. Tutkielman tulokset osoittavat selkeän muutoksen raportoinnissa ympäristöön liittyen. Ajanjakson alussa Paulig raportoi erityisesti omien toimintojen ympäristövaikutuksista ja keskittyy takaamaan kahvin laadun ja saatavuuden eli ympäristöön liittyen raportoidaan yrityskeskeisesti. Puolestaan ajanjakson loppua kohden Paulig on alkanut raportoimaan kokonaisvaltaisemmin koko arvoketjun mitalta, ympäristö esitetään olevan integroitu laajasti yritysvastuuseen ja yritystoiminnassa korostuu yhteistyö ympäristön kanssa luonnon rajojen sisällä. Lisäksi tulokset havainnollistavat kirjallisuudessa käytyä keskustelua yritysvastuun ja yrityskestävyyden suhteesta, sillä Pauligin raportoinnissa on tarkasteluajanjaksona havaittavissa muutos perinteisestä talouspainotteisesta yritysvastuusta systeemisempään, ympäristöä enemmän painottavaan yrityskestävyyteen. Tutkielman tuloksia täydentääkseen voitaisiin jatkotutkimuksena selvittää myös muiden suomalaisilla kahvimarkkinoilla toimivien yrityksien ympäristön representaation muutoksia ja näin muodostaa laajempi kuva kahvisektorin muutoksista – samalla voitaisiin myös verrata yrityksien kehityskulkuja keskenään.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, kuinka neljässä henkilöstömäärältään suurimman Suomeen rekisteröidyn yrityksen vuoden 2017 vastuullisuusraporteissa käsitellään henkilöstöön liittyviä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuuskysymyksiä. Tarkastelemani yritykset ovat: tietoliikennealalla toimiva Nokia Oyj; hissejä, liukuportaita ja -ovia valmistava KONE Oyj; metsäteollisuusyritys Stora Enso Oyj; ja vähittäistavarakaupan alalla toimiva Kesko Oyj. Lähdeaineistonani toimii neljän edellä mainitun yrityksen vastuullisuusraportit vuodelta 2017. Tieteen kentässä tutkielmani sijoittuu tutkimuskysymyksensä ja teorian osalta sukupuolentutkimuksen kenttään. Käyttämäni aineiston ja liike-elämään sijoittuneen toimintaympäristönsä vuoksi tutkielmani on myös viestinnällisesti ja kauppatieteellisesti orientoitunut. Olen analysoinut vastuullisuusraportteja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Menetelmän avulla olen ensin kartoittanut, kuinka aineistossani käsitellään tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä aiheita. Lisäksi olen kartoittanut, millaisiin sosiaalisiin luokitteluihin ja erontekoihin aineistossani on yhtäältä kiinnitetty huomiota ja toisaalta mihin ei ole kiinnitetty huomiota tai on ainakin päätetty vaieta käsiteltäessä tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyviä teemoja. Tämän olen toteuttanut käymällä läpi vastuullisuusraportit ja saattamalla aineistoni vuoropuheluun intersektionaalisen teorian kanssa, joka on toiminut analyysiäni ohjaavana teorianani. Intersektionaalisuuden avulla olen analysoinut, tarkastellaanko sosiaalisia luokitteluja ja erontekoja samanaikaisesti ja suhteessa toisiinsa. Intersektionaalisuuden ja sisällönanalyysin lisäksi olen ammentanut diskurssianalyyttistä lähestymistapaa tavassani suhtautua aineistooni. En oleta raporttien kuvaavan todellisuutta sinänsä vaan samanaikaisesti myös tuottavan ja rakentavan kuvaamaansa ilmiötä. Johtopäätösosiossa vertailen eri organisaatioiden dokumentteja keskenään ja etsin niistä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä selitän miksi toiset aiheet on nostettu esiin ja miksi tietyt teemat on jätetty vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että tarkastelemieni organisaatioiden raporteissa on kiinnitetty huomiota seuraaviin sosiaalisiin kategorioihin edes maininnan tasolla: sukupuoli, ikä, kansallisuus, ”rotu”, kulttuuri, etninen tausta, vammaisuus/kykenevyys, seksuaalinen suuntautuminen, kuuluminen sukupuolivähemmistöön, uskonto, mielipide, jäsenyys esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeessä, taidot, koulutustausta, persoonallisuus tai muu henkilökohtaiseen taustaan liittyvä ominaisuus. Eniten huomiota kuitenkin kiinnitetään huomiota sukupuoleen ja siinä erityisesti naisten osuuteen henkilöstössä ja johtotason tehtävissä, ikään ja kansallisuuteen. Sukupuoleen, ikään ja kansallisuuteen on kiinnitetty huomiota todennäköisesti siksi, että ne ovat suhteellisen helposti tilastoitavissa olevia attribuutteja. Miesten ja naisten välinen tilastointi sukupuolten osalta korostaa naisten osuutta ja jättää kokonaan huomioimatta sukupuolivähemmistöt. Monimuotoisuus on monissa raporteissa ymmärretty ennen kaikkea naisten osuutena henkilöstössä. Sukupuolen, iän ja kansalaisuuden jälkeen eniten huomiota on kiinnitetty ”rotuun”, etnisyyteen tai kulttuuriseen taustaan, vammaisuuteen/kykenevyyteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Yhteiskuntaluokkaan tai sosioekonomiseen luokkaan ei kiinnitetä aineistossani huomiota edes maininnan tasolla. Aineistossani ei juurikaan hyödynnetä intersektionaalista lähestymistapaa eli tarkastella monia eri sosiaalisia erontekoja tai luokitteluja samanaikaisesti ristiinvalottaen. Tarkastelemani organisaatiot vakuuttavat vain ansioiden ja osaamisen vaikuttavan henkilövalinnoissa ja palkkauksessa, joten ne haluavat profiloitua meritokraattisiksi organisaatioiksi. Tarkastelemani organisaatiot perustelevat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämistä syrjinnänvastaisuuden, maineenhallinnan ja kilpailuedun kautta. Kaikki neljä tarkastelemaani organisaatiota sanoutuvat irti syrjinnästä, joten ne eksplisiittisesti kertovat noudattavansa syrjintäkieltoa ja lakia ja siten kantavansa yhteiskuntavastuuta. Maineenhallinnan osalta organisaatiot tuovat esiin ulkoisten sidosryhmien ja etenkin asiakkaiden odotuksia yhteiskuntavastuun kantamiselle. Monimuotoisuuden edistäminen nähdään aineistossani myös keinona parantaa kilpailukykyä, sillä eri taustoista tulevien ihmisten ajatellaan ymmärtävän paremmin taustakulttuurejaan ja samoista taustoista tulevien asiakkaiden odotuksia ja toiveita tuotteille ja palveluille ja siten auttavan organisaatiota uusien markkina-alueiden saavuttamisessa ja vanhojen ylläpitämisessä.