Browsing by Subject "yritysyhteistyö"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2010)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tekijöillä yritysyhteistyön osapuolet kokevat olevan merkitystä muutoksen toteuttamiseen sitoutumisessa ja miten muutoksen onnistumiseen voidaan vaikuttaa. Esioletuksena oli, että sitoutuminen on mahdollista vain luottamuksellisissa yhteistyösuhteissa, joten teoriaosiossa perehdyttiin ensin yritysten väliseen luottamukseen vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi teoriaosassa käsitellään sitoutumista liiketoimintasuhteissa, liiketoimintaprosessien kehittämistä ja muutosjohtamista. Näiden teorioiden pohjalta luotiin tutkimukselle viitekehys. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kuudesta haastattelusta, joihin osallistui vastuuhenkilö kolmen eri tavoin toimintaansa kehittäneen liiketoimintasuhteen molemmilta osapuolilta. Teemahaastattelut tehtiin syksyn 2010 aikana. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sitä kautta sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella alussa esitettyä teoreettista viitekehystä muokattiin vastaamaan paremmin saatuja tuloksia. Tutkimuksen mukaan erityisesti kommunikointi, opportunismi ja valta vaikuttavat luottamukseen yritysyhteistyössä. Kommunikointi tuli tutkimuksessa esiin niin tekijänä kuin välineenä muiden tekijöiden parantamiseen. Taustalla merkittävänä asiana on nähtävissä myös riski ja se, mikä eri osapuolten riskinsietokyky on. Muutosprosessin johtaminen on jaettavissa kahteen osaan: ensin on luotava muutosinto ja saatava aikaan päätös muutokseen osallistumisesta, sen jälkeen siirrytään itse muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden osioiden hallinnassa jokaisella luottamukseen vaikuttavalla tekijällä on oma merkityksensä. Tehty tutkimus vahvisti ennakkokäsitystä siitä, että organisaatioiden sisäisen muutoksen johtamiseen kehitetyt mallit sopivat myös organisaatioiden välisessä muutostyössä käytettäväksi. Mallien käytön edellytyksenä on sitoutumisen aikaansaaminen suhteessa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pelkkä yleinen ja järjestelmään perustuva luottamus eivät muutostilanteessa riitä, vaan erittäin tärkeää muutoksen onnistumiselle on myös halu luottaa toiseen osapuoleen. Tämä affektiivinen luottamus yhdessä kognitiivisen luottamuksen kanssa heijastuu osapuolten käyttäytymiseen ja saa aikaan sitoutumista suhteeseen ja muutokseen.
-
(2011)Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida luottamukseen ja sitoutumiseen vaikuttavien taustatekijöiden merkitystä kalkkunantuottajien ja Länsi-Kalkkunan liikesuhteessa, sekä sitä miten sitoutuminen ja luottamus vaikuttavat tuottajien haluun jatkaa liikesuhteessa. Tutkimusta varten tutustuttiin laajasti luottamusta ja sitoutumista käsittelevään kirjallisuuteen ja alan kvalitatiivisiin sekä kvantitatiivisiin tutkimuksiin ja tutkimuksessa päätettiin keskittyä testaamaan mallia, jota oli muokattu hieman Zineldinin ja Jonssonin (2000) tutkimuksessaan kehittämästä mallista. Malliin lisättiin tuottajien jatkohalukkuus. Tutkimus oli osa Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn kehittäminen –hanketta ja toimiesiselvityksenä kokonaisvaltaisen kalkkunaketjun kehittämisstrategian löytämiseksi. Teoriaosassa perehdyttiin ensin yritysyhteistyöhön ja sen keskeisiin käsitteisiin. Lisäksi tarkasteltiin luottamusta, sitoutumista ja niiden taustatekijöitä sekä keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä. Lopuksi esiteltiin tutkimuksessa testattu teoreettinen viitekehys. Empiirinen osio perustui tutkimuksessa tehtyyn kyselytutkimukseen ja siitä saatuun aineistoon. Kyselyyn vastanneita kalkkunantuottajia oli 37. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 75 osiota, joista suurin osa oli väittämiä ja lisäksi lomakkeessa oli muutamia avoimia vastausmahdollisuuksia ja monivalintakysymyksiä. Kysely toteutettiin kevään 2011 aikana. Aineistoa analysoinnissa käytettiin apuna frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä korrelaatioita muuttujien ja summamuuttujien välisen yhteyden tutkimisessa. Lisäksi teoriaosassa esitetyn mallin testaukseen käytettiin regressioanalyysiä. Aineisto jaettiin vielä luottamuksen ja sitoutumisen mukaan osiin, joita tarkasteltiin regressioanalyysissä saatujen tulosten avulla tarkemmin. Tutkimustulosten mukaan kommunikaatiolla, tyytyväisyydellä yhteistyösuhteeseen sekä kumppanin koetulla opportunismin ja mukautumisen tasolla oli voimakkaimmat korrelaatiot luottamukseen ja sitoutumiseen. Regressioanalyyseillä testatun mallin vahvimmaksi selittäjäksi nousi kommunikaatio, mutta vaikutusta luottamukseen todettiin olevan myös kumppanin koetulla opportunismilla ja tyytyväisyydellä yhteistyösuhteeseen. Aineistosta voitiin tunnistaa luottajat ja ei-luottajat sekä sitoutuneet ja ei-sitoutuneet tuottajat. Tulevan muutosstrategian eteenpäin viemistä voi vaikeuttaa se, että tuottajista noin 49 % ei luottanut yhteistyökumppaniin. Yhteistyösuhteeseen oli sitoutunut noin 74 % tuottajista, mikä voi helpottaa yhteistyötä ja tulevan muutosstrategian läpivientiä tulevaisuudessa. Tulevaa muutosprosessia voi olla mahdollista helpottaa ja luottamuksen tasoa nostaa ei-luottavien joukossa panostamalla avoimempaan, tuottajille sopivampaan ja vaatimuksia vastaavaan kommunikaatioon.
-
(2018)Pro gradu -tutkielmassa perehdytään suomalaisten ammattiteattereiden vuonna 2017 harjoittamaan yritysyhteistyöhön. Niukentuva taloustilanne ohjaa teattereita etsimään vaihtoehtoisia rahoitustapoja, julkisen tuen rinnalle. Kumppanuus yritysten kanssa on yksi toimiva vaihtoehto. Vaikka yksityiset tahot ovat kulttuuria tukeneet vuosisatojen ajan, nykyisellään yritysyhteistyöllä tarkoitetaan molemminpuoliseen hyötyyn tähtäävää kumppanuutta. Tutkielma pohjautuu keväällä 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, joka lähetettiin 82:lle suomaiselle teatterille. Kyselyssä selvitettiin muun muassa mahdollista yritysyhteistyön harjoittamista ja syitä tähän sekä sen erilaisia toteuttamismuotoja ja niiden toimivuutta. Toisaalta mikäli teatterilla ei ollut yritysyhteistyötä, lomakkeen avulla selvitettiin syitä tähän ja ajatuksia tulevaisuuden suhteen. Kolmas ulottuvuus kyselyssä oli kulttuuripolitiikan suhde yritysyhteistyöhön, selvittäen esimerkiksi millä kulttuuripoliittisilla keinoilla yhteistyötä voitaisiin helpottaa. Kyselyyn saatiin 39 vastausta, vastausprosentiksi muodostuen 48 %. Selkeä enemmistö, eli 77 % vastaajista, kertoi teatterillaan olevan yritysyhteistyötä jossain muodossa. Lopuilla 23 %:lla yritysyhteistyötä ei kyselyn hetkellä ollut. Yhteistyön muodot osoittautuivat monimuotoisiksi, joskin teattereiden kesken oli paljon samankaltaisuuksia. Syitä harjoittaa yritysyhteistyötä oli useita, joista monet olivat syys-seuraussuhteellisia ja motivoivat toimijaa samanaikaisestikin. Olennaisessa osassa tutkielmaa on myös konteksti, jossa näitä kumppanuuksia etsitään ja solmitaan. Tutkielmassa selvitetään muun muassa sitä tarvetta miksi yhteistyötä tehdään ja miten ilmiö on erityisesti kotimaassa kehittynyt ja muotoutunut. Kysymyksiin vastataan avaamalla käsitteitä ja ilmiön historiaa, kartoittamalla suomalaisten teatterien rahoitusrakennetta, tutustumalla lyhyesti yritysten näkökulmaa ja nostamalla esiin ilmiöön liittyviä eettisiä kysymyksiä, kriittisyyttä unohtamatta. Aiheen kotimaista tutkimusta on niukasti, ja siitä johtuen esillä on runsaasti uutisia ja kansainvälistä materiaalia. Pro gradu -tutkielman on tarkoitus toimia yhtenä lisäinformaatiota tarjoavana tutkimuksena, jossa syvennytään niin yritysyhteistyön kontekstiin ja yleisiin lainalaisuuksiin, kuin myös kuullaan itse tekijöiden ajatuksiakin. Kantavina ajatuksina ovat kokonaiskuvan hahmottaminen ja näkökulman pysyminen teattereissa.
Now showing items 1-3 of 3