Tää on mun Stadi : Helsinki Munkkiniemen yhteiskoulua käyvien yhdeksäsluokkalaisten nuorten silmin : tapaustutkimus Helsinki-mielikuvista
Title: | Tää on mun Stadi : Helsinki Munkkiniemen yhteiskoulua käyvien yhdeksäsluokkalaisten nuorten silmin : tapaustutkimus Helsinki-mielikuvista |
Author(s): | Kalmanlehto, Eeva |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
Discipline: | Geography |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2016 |
Abstract: |
The research of regional images as well as that of regional and residential preferences has long traditions in cultural geography. Particularly, the humanistic criticism from the beginning of the previous millennium and the cultural turn at its end have channeled interest on people's images and on the geography of the mind in general. My master's thesis continues this tradition. In my case study I have attempted to depict Helsinki and its regions as they appear in the images of ninth-graders of the co-educational school of Munkkiniemi, i.e. 'Munkka students'. I also pursue to briefly map the origin of those images. The objective of the study is to offer such knowledge on regional images that can be utilized both in further research and also in the youngsters' own experience of the world when teaching geography.
My data consist of answers to a survey, provided by 98 ninth-grade youngsters, conducted in May 2015. I carried out the survey in the co-educational school of Munkkiniemi as a semi-structured questionnaire survey. I requested the youngsters to list their top three choices for the most and least pleasant, safe and beautiful districts. The youngsters had the opportunity to justify their choices. I also examined the youngsters' images on Helsinki as a whole as well as their own perception of the origin and authenticity of the regional images canvassed in the survey. I visualized the youngsters' regional choices in respect to different attributes on the map of Helsinki through a GIS-database join. Consequently, the maps illustrate how often different districts rank among top three choices of Munkkiniemi youngsters in respect to each aforementioned attributes. When analyzing open answers I used data classification and quantification of the qualitative data.
In addition to the youngsters' own home districts and the district of Munkkiniemi, the top three districts in terms of positive attributes were most often the districts in the vicinity of Helsinki city center. Instead, districts belonging to the eastern and north-eastern greater districts of Helsinki were often judged in a more negative manner. The results of my study are in line with previous studies. At the same time these results raise questions on the possibilities offered by regional images in the field of regional differentiation research.
Youngsters consider their regional images to correspond to the reality of such regions quite well. In terms of the preference of living, the most relevant attributes were the location close to the city center and good connections. They also often referred to the tranquility, beauty, safety and services of the area. The safety of the area was enhanced by the people, tranquility and prosperity of the area and lack of certain unsocial activities. Where attributes related to nature and built-up environment appeared as essential factors of beauty, the least beautiful areas were characterized first of all by their built-up environment. Their own experience was one of the most often used justifications by the youngsters when ranking the most pleasant and safe areas. Instead, at the negative end of those attributes, youngsters referred to the reputation of the area more often than to their own experience. As a whole, Helsinki appeared to the youngsters as a city-center-oriented capital where you travel by tram. For many of them Helsinki reminded of home.
Alueellisten mielikuvien sekä alue- ja asumispreferenssien tutkimisella on kulttuurimaantieteessä pitkät perinteet. Etenkin viime vuosituhannen alun humanistinen kritiikki sekä lopun kulttuurinen käänne ovat kohdistaneet kiinnostuksen ihmisten mielikuviin ja ylipäätään mielen maantieteen tutkimiseen. Pro gradu -tutkielmani jatkaa tätä perinnettä. Olen tavoitellut tapaustutkimuksessani Helsinkiä ja sen alueita sellaisina, kuin ne näyttäytyvät Munkkiniemen yhteiskoulua käyvien eli munkkalaisten yhdeksäsluokkalaisten mielikuvissa. Pyrin myös lyhyesti kartoittamaan noiden mielikuvien alkuperää. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota sellaista tietoa alueellisista mielikuvista, jota voidaan hyödyntää paitsi jatkotutkimuksissa myös nuorten oman elämismaailman paremmassa huomioimisessa maantieteen opetuksessa.
Aineistoni koostuu 98 yhdeksäsluokkalaisen nuoren antamista vastauksista toukokuussa 2015 teettämääni kyselyyn. Toteutin kyselyn Munkkiniemen yhteiskoulussa puolistrukturoituna lomakekyselynä. Pyysin nuoria nimeämään kolmen kärjet heidän asumisen kannalta mieluisimpina ja vähiten mieluisina, turvallisimpina ja vähiten turvallisina sekä kauneimpina ja vähiten kauniina pitämistään peruspiireistä. Nuoret saivat perustella tekemänsä aluevalinnat. Selvitin myös nuorten koko Helsinkiin liittämiä mielikuvia sekä heidän omaa käsitystään kyselyssä selvitettyjen alueellisten mielikuviensa alkuperästä ja niiden todenperäisyydestä. Visualisoin nuorten eri ominaisuuksien suhteen tekemät aluevalinnat tietokantaliitoksella Helsingin kartalle. Kartat esittävät siis sen, kuinka usein eri peruspiirit sijoittuvat munkkalaisnuorten kärkikolmikkoon kunkin edellä mainitun ominaisuuden suhteen. Avointen vastausten analysoinnissa käytin teemoittelua sekä laadullisen aineiston kvantifiointia.
Positiivisten ominaisuuksien suhteen nimetyissä kärkikolmikoissa esiintyivät useimmiten nuorten omien kotiperuspiirien ja Munkkiniemen rinnalla Helsingin keskustan läheisyydessä olevat peruspiirit. Sen sijaan negatiivisimman tuomion saivat useimmiten itäisen ja koillisen suurpiirin alueilla sijaitsevat peruspiirit. Tutkimukseni tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Samalla nämä tulokset herättävät kysymyksiä alueellisten mielikuvien tarjoamista mahdollisuuksista alueellisen eriytymisen tutkimuksen kentällä.
Nuoret näkevät alueellisten mielikuviensa vastaavan varsin hyvin noiden alueiden todellisuutta. Asumisen mieluisuuden kannalta oleellisimmat ominaisuudet olivat alueen sijainti keskustan läheisyydessä sekä hyvät kulkuyhteydet. He viittasivat usein myös alueen rauhallisuuteen, kauneuteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Alueen turvallisuutta lisäsivät alueen ihmiset, rauhallisuus ja vauraus sekä erilaisen epäsosiaalisen toiminnan vähäisyys. Kauneuden keskeisinä tekijöinä taas näyttäytyivät luontoon ja rakennettuun ympäristöön liittyvät ominaisuudet, kun taas vähiten kauniita alueita leimasi ennen kaikkea niiden rakennettu ympäristö. Oma kokemus oli yksi nuorten useimmiten käyttämiä perusteluja heidän nimetessään mieluisimpia ja turvallisimpia alueita. Sen sijaan noiden ominaisuuksien negatiivisessa ääripäässä nuoret vetosivat alueen maineeseen omaa kokemusta useammin. Helsinki kokonaisuudessaan näyttäytyi nuorille keskustaan kiteytyvänä pääkaupunkina, jossa ratikalla pääsee. Monelle Helsinki toi mieleen kodin.
|
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Taa_on_mun_stad ... vista_Eeva_Kalmanlehto.pdf | 3.309Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4261]