Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Master's theses

Recent Submissions

  • Tamminen, Juuda (2021)
    This master’s thesis is an ethnographic study about everyday urban encounters and social interaction. It explores how residents in the suburban housing estate of Kontula in East Helsinki negotiate social and cultural difference in their everyday lives. The study focuses on the semi-public spaces of the local shopping centre and examines residents’ capacity to live with difference. The study contributes to a multi-vocal and historically informed understanding of the processes that shape the social landscapes of a socially mixed and multi-ethnic neighbourhood. The study is based on fieldwork carried out in two phases between August 2019 and February 2020. The study applies anthropological methods of participant observation and qualitative interviews. The eleven research participants are adults between the ages of 30 and 71 who live in the neighbourhood and have extensive personal experience of the shopping centre. Although the interviews were a crucial aspect of the meaning-making process, the study relies primarily on participant observation in constructing an interpretation and analysis of social interaction at an intimate scale. In order to contextualise everyday encounters at the shopping centre, this thesis assesses how Kontula, as a stigmatised territory in the urban margins, encapsulates a complex interplay between moral claims of a “good” and “bad” neighbourhood. While some residents confirm negative stereotypes about the shopping centre and bring attention to local social problems and issues of unsafety, others downplay these problems and instead emphasise how tolerant and sociable the shopping centre is. Observations of stigmatised territories reveal how the participation of marginalised individuals and ethnic minorities at the shopping centre challenges the processes and discourses that constitute them as objects of fear and nuisance. The concepts of conviviality and cosmopolitan canopies are used to analyse local social interactions. The analysis suggests that the capacity to live with difference is enabled by ordinary meeting places, such as pubs and cafés, where residents come into regular social contact and engage with diverse individuals and groups. While the maintenance of ethnic boundaries remains salient in the way residents negotiate the social landscapes, these ordinary spaces of encounter situationally reconfigure categories of “us” and “them” and thus expand local meanings of who belongs. The analysis concludes that the contested meanings of belonging and the everyday negotiation of difference are attributes of an open multi-ethnic society coming to terms with difference and change. The analysis suggests that an equal right to participate and interact in shared urban spaces, rather than community consensus, is the hallmark of a society’s capacity to live with difference.
  • Antila, Arttu (2021)
    Kaupungeissa on tunnistettu uudenlaista kansalaistoimintaa harjoittavia toimijoita, jotka eivät järjestäydy perinteisten yhdistysten tai järjestöjen kautta, vaan vapaamuotoisemmin neljännellä sektorilla. Tämä ilmiö ei ole käynnissä vain Suomessa, vaan samaan muutokseen on havahduttu myös kansainvälisesti. Kansainvälisessä kontekstissa ilmiö liitetään usein oikeus kaupunkiin – keskusteluun Henri Lefebvren innoittamana ja Suomessa ilmiöön liitetään yleensä keskustelut osallisuudesta. Kaupunkitapahtumat ovat yksi tämän ilmiön ilmentymismuodoista, ja tässä tutkielmassa keskitytäänkin niiden tutkimiseen. Tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu viisi Helsingissä järjestettävää tapahtumaa: Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Kallio Block Party, Arabian Katufestarit ja Mätäjokifestarit. Ravintolapäivä ja Siivouspäivä järjestetään myös muissa kaupungeissa, jopa ulkomailla asti, mutta tässä työssä keskitytään Helsingin tapaukseen. Tutkimuskohteeksi valittiin nämä viisi tapahtumaa, koska osa niistä edustaa kaupunkiaktivismin uutta aaltoa, kun taas osa on perinteisempiä tapahtumia. Tutkielmassa analysoidaan näitä ja vertaillaan niitä keskenään, sekä keskustellaan sen pohjalta neljännen sektorin käsitteestä. Tutkielma perustuu tapahtumien järjestäjien haastatteluihin ja on siis luonteeltaan laadullinen. Anthony Giddensin rakenteistumisteoriaa käytetään linssinä ymmärtää sitä, kuinka tapahtumat muotoutuvat ja kuinka niiden kautta on mahdollista kytkeytyä yhteiskuntaan. Tutkielmassa huomataan analyysin pohjalta, että tutkitut tapahtumat eroavat toisistaan monin tavoin. Niiden toiminta- ja organisoitumistavat sekä niihin liittyvän omistajuuden hajaumassa huomataan suuria eroja. Ravintolapäivä ja Siivouspäivä määritellään eräänlaiseksi osallistumisen alustaksi, jonka puitteissa osallistuvat kykenevät edistämään omia henkilökohtaiseen elämäänsä liittyviä pyrintöjä muilla elämänaloilla, esimerkiksi järjestöissä. Kallio Block Party ja Arabian Katufestarit määritellään fasilitoiduiksi tapahtumiksi, joissa tapahtumaorganisaatio näyttäytyy jykevämpänä, mutta joissa toiminta ei kuitenkaan jäsenny ensisijaisesti organisaation kautta. Mätäjokifestari on tapahtumista organisaatiokeskeisin, sen sijaitessa toimintatapojensa ja organisaatiomallinsa puolesta tukevasti kolmannella sektorilla. Tapahtuma määritettiin työssä keskusohjatuksi. Näiden tyypittelyiden lisäksi sovellettiin Giddensin rakenteistumisteoriaa sen ymmärtämisessä minkälaisissa prosesseissa tapahtumat rakenteistuvat. Tapahtumien luonteen muotoutumiseen näyttäisikin vaikuttavan sääntöjä ja resursseja, joita aineistosta tunnistetaan, jotka vaikuttavat siihen miten tapahtumien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Giddensin rakenteistumisteoria tarjoaa myös näkökulman osallisuuteen, kun huomataan kuinka eri tapahtumien puitteissa toteutettu toiminta tulee tulkituksi myös laajemmin yhteiskunnassa. Giddensin rakenteistumisteorian avulla valotetaan myös sitä logiikkaa, jolla uudenlainen, laajemmin ymmärretty osallisuus ymmärretään neljännen sektorin kontekstissa. Keskeinen kontribuutio aikaisemmalle tutkimukselle on tarkentava havainto neljännellä sektorilla, instituutioiden välillä liikkuvien kansalaisten sosiaalisiin positioihin nojaavasta instituutioihin paikantuvien resurssien realisoinnista vapaamuotoisessa yhteistoiminnassa.
  • Hakala, Anna (2021)
    The Master´s thesis examines the conceived value patterns the city officials use in the context of land-use regulation of small forest fragments. As a theoretical framework, the study utilises Boltanski and Thévenot´s theory on the common worlds with complementary literature, such as Thévenot’s cognitive formats and engagements. In light of extensive scientific research, urban greenspaces have multiple positive impacts to both urban structure and wellbeing of the residents. Small greenspaces, so-called forest fragments with no appointed recreational activities are, nevertheless, often presented as potential sites for infill construction. This appears especially in cities where strong population growth causes pressure for urban development. This Master´s thesis complements existing research in this regard by revealing the diversity of valuation that form the basis to differing interests, perspectives and decisions that direct urban land-use policy in these forest fragments. The empirical phase has been conducted among city officials in the City of Espoo (FI), who represent different operative units and positions. The analysis was conducted through an exploratory and semiquantitative Q methodology. In the study, the respondents (N=27) validated statements (Q=35) related to planning decisions on small forest fragments. The factor extraction was conducted by principal component analysis. The seven analysed factors form consistent value patterns, which may be used when describing and interpreting the justification of urban planning regulation in forest fragments. In each individual value pattern, either valuation of the local landscape, public good or personal advantage is emphasised. From the common worlds, argumentation based on the industrial or the market worlds highlight personal affinity, whereas, for instance, the civic or the domestic world form a basis for argumentation on social values and the common good. Human-centred biophilia is the most explanatory of the value patterns. Based on the valuation, forest fragments are seen as an integral part of the urban structure especially due to their cultural ecosystem services, such as recreational possibilities, effect on residents´ environmental consciousness and stability of the local landscape.
  • Niemi, Eetu (2021)
    Uudenlaiset sopimusperustaiset suunnittelun tavat ovat nousseet 2000-luvun aikana osaksi suomalaista hallinto- ja suunnittelutoimintaa. Uudet suunnittelun tavat ovat nostaneet esiin kysymyksiä sopimusperustaisen suunnittelun demokraattisesta legitimiteetistä eli kansanvallan mukaisesta hyväksyttävyydestä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sopimusperustaisen suunnittelun legitimiteetin ongelmia ja mahdollisuuksia strategisen kaupunkiseutusuunnittelun kontekstissa. Mistä riippuu se, onko uusissa toimintatavoissa demokraattisen legitimiteetin ongelmaa? Tutkimukseni tuottaa tietoa niistä tavoista, joilla relationaalinen legitimiteetti muodostuu uusien hallinnon toimintatapojen tapauksessa. Analyysini mahdollistaa esimerkiksi niiden päätöksenteon ja suunnittelun legitimiteettiä koskevien periaatteiden kriittisen tarkastelun, joihin nykyisenkaltaista sopimusperustaista kaupunkiseutusuunnittelua tehtäessä sitoudutaan. Valtion, kaupunkien ja kuntien välinen MAL-suunnittelutoiminta ja sitä ympäröivä keskustelu tarjoaa lähestymispisteen sopimusperustaisen suunnittelun legitimiteetin analyysille. Käsittelen sopimusperustaisen MALsuunnittelun legitimiteettiä tukeutuen teorioihin demokraattisuudesta ja osallistumisesta. Analyysini mukaan MAL-suunnittelu edustaa institutionaalisen kontrollin ja episteemisen realismin arvoja. Johtopäätöksenä esitän tulkintani legitimiteetin relationaalisesta muodostumisesta MAL-suunnittelussa. Uusien hallinnon innovaatioiden hyväksyttävyys ja tehokkuus riippuvat toimintatavan suhteesta muihin hallinnon osiin ja oikeuttavan yleisön arvoista. Jaettujen näkemisen tapojen kiinnittyminen osaksi instituutioiden käytäntöjä ja poliittista kulttuuria ovat keskeisessä osassa paremman legitimiteetin rakentumiselle sopimusperustaiselle suunnittelulle. MALsuunnittelun kannalta keskeinen imaginaari on toiminnallinen kaupunkiseutu suunnittelun, hallinnon, elämisen ja talouden tilallisena yksikkönä.
  • Page, Mathew (2021)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract With rising income inequalities and increasing immigration in many European cities, residential segregation remains a key focus for city planners and policy makers. As changes in the socio-spatial configuration of cities result from the residential mobility of its residents, the basis on which this mobility occurs is an important factor in segregation dynamics. There are many macro conditions which can constrain residential choice and facilitate segregation, such as the structure and supply of housing, competition in real estate markets and legal and institutional forms of housing discrimination. However, segregation has also been shown to occur from the bottom-up, through the self-organisation of individual households who make decisions about where to live. Using simple theoretical models, Thomas Schelling demonstrated how individual residential choices can lead to unanticipated and unexpected segregation in a city, even when this is not explicitly desired by any households. Schelling’s models are based upon theories of social homophily, or social distance dynamics, whereby individuals are thought to cluster in social and physical space on the basis of shared social traits. Understanding this process poses challenges for traditional research methods as segregation dynamics exhibit many complex behaviours including interdependency, emergence and nonlinearity. In recent years, simulation has been turned to as one possible method of analysis. Despite this increased interest in simulation as a tool for segregation research, there have been few attempts to operationalise a geospatial model, using empirical data for a real urban area. This thesis contributes to research on the simulation of social phenomena by developing a geospatial agent-based model (ABM) of residential segregation from empirical population data for the Helsinki Metropolitan Area (HMA). The urban structure, population composition, density and socio-spatial distribution of the HMA is represented within the modelling environment. Whilst the operational parameters of the model remain highly simplified in order to make processes more transparent, it permits exploration of possible system behaviour by placing it in a manipulative form. Specifically, this study uses simulation to test whether individual preferences, based on social homophily, are capable of producing segregation in a theoretical system which is absent of discrimination and other factors which may constrain residential choice. Three different scenarios were conducted, corresponding to different preference structures and demands for co-group neighbours. Each scenario was simulated for three different potential sorting variables derived from the literature; socio-economic status (income), cultural capital (education level) and language groups (mother tongue). Segregation increases in all of the simulations, however there are considerable behavioural differences between the different scenarios and grouping variables. The results broadly support the idea that individual residential choices by households are capable of producing and maintaining segregation under the right theoretical conditions. As a relatively novel approach to segregation research, the components, processes, and parameters of the developed model are described in detail for transparency. Limitations of such an approach are addressed at length, and attention is given to methods of measuring and reporting on the evolution and results of the simulations. The potential and limitations of using simulation in segregation research is highlighted through this work.