Master's theses
Collections
- Aleksanteri institute [0]
- Faculty of Agriculture and Forestry [3151]
- Faculty of Arts [4452]
- Faculty of Biological and Environmental Sciences [919]
- Faculty of Educational Sciences [3355]
- Faculty of Law [3383]
- Faculty of Medicine [2302]
- Faculty of Pharmacy [572]
- Faculty of Science [3866]
- Faculty of Social Sciences [5221]
- Faculty of Theology [1507]
- Faculty of Veterinary Medicine [1323]
- Import_temp [0]
Recent Submissions
-
(2012)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ruumiillistamisen mahdollisuuksia matematiikan opetuksessa. Tutkielmassa eritellään eri näkökulmia ruumiillistamiseen, ja erityisesti kehollistamiseen; ne nähdään havainnollistamiskeinoina, joilla on perusteltu rooli matemaattisten kognitioiden kehittymisessä. Tutkielma koostuu taustatutkimuksesta, sekä opetuskokeilusta, jossa tutkittiin ruumiillistamisen keinoja reaalilukusuoran ominaisuuksien oppimiseen. Tutkielmassa ruumiillistamista tutkitaan erityisesti reaalilukusuoran ominaisuuksien opettamisessa. Lukujoukkojen laajennukset luonnollisista luvuista kokonais-, rationaali- ja reaalilukuihin, ja erityisesti siirtyminen koulumatematiikasta yliopistomatematiikkaan, edellyttävät opiskelijalta käsitteellisen muutoksen läpikäymistä, tullakseen ymmärretyiksi. Käsitteellisellä muutoksella tarkoitetaan uusien asioiden oppimista tavalla, joka edellyttää aiempien tietojen ja intuition vastaista ajattelua. Käsitteellistä muutosta esitellään erityisesti Kaarina Merenluodon tekemien tutkimusten näkökulmasta. Tutkielmassa esiteltäviä näkökulmia ruumiillistamiseen ovat David Tallin esittelemät teoriat matemaattisten kognitioiden kehittymisestä ja matematiikan kolmesta maailmasta, kehollisuus metaforien lähtökohtana, kehollisuus ja eleet matematiikan opetuksessa sekä ruumiillistaminen ja kehollisuus vaihtoehtoisina opetusmenetelminä. Omakohtainen lähtökohta tutkimuksen tekemiselle oli tekijän tausta taitoluistelijana ja taitoluisteluvalmentajana. Tekijän oma kontribuutio tutkimuksessa oli pienimuotoisen opetuskokeilun järjestäminen ja sen laadullinen analysointi. Opetuskokeilu koostui kohdejoukon ennakkotietojen kartoituksesta, opetustuokiosta ja loppukyselystä, jolla selvitettiin osallistujien reaalilukukäsityksiä opetustuokion jälkeen. Opetustuokiossa käytettiin kehollisia opetusmetodeja sekä opetusvälineitä ruumiillistamisen apukeinoina. Tutkimuksen tuloksena ruumiillisuuden havaittiin onnistuneen tehtävässään luoda informaaleja reaaliluvun ajattelun malleja, joiden varaan formaali käsitys reaaliluvuista voi rakentua. Tutkimuksen perusteella ruumiillistaminen ja kehollistaminen ovat keinoja, joiden avulla reaalilukukäsitteen ymmärtämiseen vaadittavaa käsitteellistä muutosta on mahdollista ja kannattavaa edistää.
-
(2023)Predator—prey models can be studied from several perspectives each telling its own story about real-life phenomena. For this thesis the perspective chosen, is to include prey—rescue to the standoff between the predator and the prey. Prey--rescue is seen in the nature for many species, but to point one occurrence out, the standoff between a hyena and a lion. When a lion attacks a hyena, the herd of the hyena try to frighten the lion away. The rescue attempt can either be successful or a failure. In this thesis the prey-rescue model is derived for an individual rescuer and for a group of prey. For both cases, the aim is to derive the functional and numerical responses of the predator, but the focus is on the deriving and studying of the functional responses. First, a brief background to motivate the study of this thesis is given. The indroduction goes through the most important aspects of predator—prey modelling and gives an example of a simple, but broadly known Lotka—Volterra predator-prey model. The study begins with the simplest case of prey-rescue, the individual prey—rescue. First, the individual level states, their processes and all the assumptions of the model are introduced. Then, the model is derived and reduced with timescale separation to achieve more interpretable results. The functional response is formed after solving the quasi-equilibrium of the model. It was found that this way of constructing the model gives the popular Holling Type II functional response. Then, it is examined what follows when more and more prey get involved to the standoff trying to rescue the individual being attacked by. This is studied in three different time-scales: ultra—fast, intermediate, and slow timescales. The process of deriving the model and the functional response is like in the simple case of individual prey rescue, but the calculations get more intense. The functional response was found to be uninteresting. In conclusion, the model was adjusted. One of the timescales is left out from the studies in hopes for more interesting results. The derivation came out similar as in the third chapter, but with more advanced calculations and different results of quasi-equilibrium and functional response. The functional response obtained, was found to be worth of studying in a detailed fashion. This detailed study of the functional response obtained, is done last. It was found that different parameter choices affect the shape of the functional response. The parameters were chosen to be biologically relevant. Assuming that the rescue is certain for the group size n = 2, it was found that the functional response took a humpback form for some choices of the other parameters. The parameter ranges, for which the functional response had a humpback shape, were found.
-
Cost-Effective Decision Making in Weather Routing using Machine Learning-generated Simulation Data (2023)This thesis aims to offer a practical solution for making cost-effective decisions regarding weather routing deployment to optimize computational costs. The study focuses on developing three collaborative model components that collectively address the challenge of rerouting decision-making. Model 1 involves training a neural network-based Ship Performance Model, which forms the foundation for the weather routing model. Model 2 is centered around constructing a time-dependent path-finding model that integrates real-time weather forecasts. This model optimizes routing within a designated experimental area, generating simulation training samples. Model 3 utilizes the outcomes of Model 2 to train a practical machine learning decision-making model. This model seeks to address the question: should the weather routing system be activated and the route be adjusted based on updated weather forecasts? The integration of these models supports informed maritime decision-making. While these methods represent a preliminary step towards optimizing weather routing deployment frequencies, they hold the potential for enhancing operational efficiency and responsible resource usage in maritime sector.
-
(2023)Komissio esitti helmikuussa 2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös). Datasäädöksen tavoitteena on edistää datan käyttöä ja saatavuutta EU:ssa. Datasäädöksen säännöksiä sovelletaan niin kutsuttuun teolliseen dataan sekä henkilötietoihin. EU:ssa on sitouduttu korkeaan henkilötietojen suojan tasoon. Yleinen tietosuoja-asetus sisältää säännöt luonnollisten henkilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä. Tutkielmassa vastataan ensin kysymyksiin mitkä ovat yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n uuden datasäädöksen tavoitteet ja vuorovaikutus. Datasäädöksellä ei poiketa tietosuoja-asetuksen säännöksistä, joiden katsotaan tutkielmassa täydentävän datasäädöstä Euroopan datastrategian tavoitteiden valossa. Tietosuoja-asetuksen ja datasäädöksen tavoitteiden voidaan kuitenkin katsoa olevan jännitteiset. Koska datasäädöksen lainsäädäntöprosessi on tutkielmaa kirjoittaessa kesken, tutkielmassa otetaan kantaa säädöstekstiin ja esitetään myös de lege ferenda -tyylisiä kannanottoja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen valossa. Tutkielman tarkoituksena on toiseksi tunnistaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvät velvollisuudet, jotka julkisen sektorin toimijan ja yksityisen sektorin datan haltijan on erityisesti huomioitava datasäädöksen V luvun tilanteessa, jossa yksityisen sektorin datan haltija asettaa julkisen sektorin saataville henkilötietoja poikkeuksellisen tarpeen tilanteessa. Tutkielmassa tehdään muun muassa johtopäätös, että datasäädöksen V luvun tilanteessa on lähtökohtaisesti kysymys kahden erillisen rekisterinpitäjän välisestä tietojen luovutuksesta.
-
(2023)Sidosyksikköhankintoja voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä hankintalain soveltamisalapoikkeuksista. Sidosyksikköhankinnoille lainsäädännössä määriteltyjen edellytysten täyttyessä hankintaviranomaisen sidosyksiköltään tekemään hankintaan ei sovelleta hankintalainsäädäntöä, minkä vuoksi ne voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Edellytykset sidosyksikköhankintojen tekemiselle ovat alun perin muodostuneet Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja vasta myöhemmin kodifioitu hankintadirektiiviin sekä kansalliseen hankintalainsäädäntöön. Sidosyksiköllä tarkoitetaan tiivistetysti hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, johon hankintayksikkö kuitenkin käyttää määräysvaltaa ja jonka toiminnasta pääasiallinen osuus kohdistuu hankintayksikköön. Sidosyksikössä ei myöskään saa olla yksityistä pääomaa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkielmassa systematisoidaan ja arvioidaan sidosyksikköpoikkeuksen soveltumisen edellytyksiä oikeuskäytäntöä ja hankintalainsäädäntöä analysoimalla sekä tarkastellaan sidosyksikköhankinnoista seuraavia kilpailuneutraliteettiongelmia. Tutkielmassa arvioidaan myös suomalaisten hankintayksiköiden sidosyksikkösääntelyä koskevaa tulkintakäytäntöä kotimaisissa in house -hankinnoissa, minkä lisäksi sidosyksikköhankintoja tarkastellaan valtiontukisääntelyn sekä kielletyn valtiontuen edellytysten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selkeyttää nykyistä, varsin epäselvää sidosyksikköhankintoja koskevaa oikeustilaa ja tarjota juridinen viitekehys viime kuukausina varsin kiivaana käyneelle julkiselle keskustelulle sidosyksikköhankintoihin liittyen. Keskeiseksi sidosyksikköhankintoja koskevaksi problematiikaksi on tutkielmassa tunnistettu se, että in house -poikkeusta sovellettaessa sen luonne poikkeussäännöksenä sekä tästä seuraava velvollisuus supistavaan tulkintaan on usein unohdettu. Tämä on näkynyt etenkin edustamista ja ratkaisevaa päätösvaltaa koskevien edellytysten kumulatiivisuuden laiminlyöntinä useiden hankintayksiköiden käyttäessä yhteistä määräysvaltaa sidosyksikössä. Hankintayksikön määräysvaltaa arvioitaessa hankintayksikön omistukselle sidosyksiköstä ei ole sen sijaan tarpeen antaa liikaa painoarvoa, sillä vastaava määräysvalta voi ilmetä muutenkin kuin omistukseen perustuvan lähestymistavan kautta. Valtiontukisääntelyn näkökulmasta selkein riski liittyy sen sijaan sidosyksikköhankinnan mahdolliseen markkinahintaisuudesta poikkeamiseen, mikä voi mahdollistaa ristisubvention ulosmyynnin ja hankintayksikön kanssa harjoitetun toiminnan välillä.