Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Master's theses

Recent Submissions

  • Wachirapong, Fahsinee (2023)
    The importance of topic modeling in the analysis of extensive textual data is magnified by the inefficiency of manual work due to its time-consuming nature. Data preprocessing is a critical step before feeding text data to analysis. This process ensures that irrelevant information is removed and the remaining text is suitably formatted for topic modeling. However, the absence of standard rules often leads practitioners to adopt undisclosed or poorly understood preprocessing strategies. This potentially impacts the reproducibility and comparability of research findings. This thesis examines text preprocessing, including lowercase conversion, non-alphabetic removal, stopword elimination, stemming, and lemmatization, and explores their influence on data quality, vocabulary size, and topic interpretation generated by the topic model. Additionally, the variations in text preprocessing sequences and their impact on the topic model's outcomes. Our examination spans 120 diverse preprocessing approaches on the Manifesto Project Dataset. The results underscore the substantial impact of preprocessing strategies on perplexity scores and prove the challenges in determining the optimal number of topics and interpreting final results. Importantly, our study raises awareness of data preprocessing in shaping the perceived themes and content in identified topics and proposes recommendations for researchers to consider before performing data preprocessing.
  • Hotari, Juho (2024)
    Quantum computing has an enormous potential in machine learning, where problems can quickly scale to be intractable for classical computation. Quantum machine learning is research area that combines the interplay of ideas from quantum computing and machine learning. Powerful and useful machine learning is dependent on having large-scale datasets used to train the models to be able to solve real-life problems. Currently, quantum machine learning lacks a plethora of large-scale quantum datasets required to further develop the models and test the quantum machine learning algorithms. Lack of large datasets is currently limiting the quantum advantage in the field of quantum machine learning. In this thesis, the concept of quantum data and different types of applied quantum datasets used to develop quantum machine learning models is studied. The research methodology is based on a systematic and comparative literature review of the state of the art articles in quantum computing and quantum machine learning in the recent years. We classify datasets into inherent and non-inherent quantum data based on the nature of the data. The preliminary literature review addresses patterns in the applied quantum machine learning. Testing and benchmarking QML models primarily uses non-inherent quantum data, or classical data encoded into the quantum system, while separate research is focused on generating inherent quantum datasets.
  • Kari, Milla-Maria (2024)
    Tutkielmassa tarkastellaan syytesidonnaisuutta osallisuuskysymysten näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten syytesidonnaisuus ilmenee osallisuuteen liittyvissä soveltamistilanteissa. Tutkielmassa lisäksi selvitetään, miten syytesidonnaisuudesta rikosvastuun toteutumiselle aiheutuvia riskejä voidaan hallita rikosprosessin aikana. Rikosprosessia on perinteisesti pidetty jännitteisenä siihen liittyvien, osin ristiriitaisten, intressien takia. Syytesidonnaisuuden sääntö merkitsee, ettei tuomioistuin saa tuomita vastaajalle rangaistusta muusta teosta kuin siitä, josta rangaistusta on vaadittu. Syytesidonnaisuuden tulkintakäytäntö vaikuttaa yhtäältä siihen, miten tehokkaasti rikosvastuu yksittäisessä rikosasiassa toteutuu. Toisaalta se on merkityksellinen vastaajan oikeusturvan ja puolustautumismahdollisuuksien kannalta. Mitä tiukemmin syytesidonnaisuutta tulkitaan, sitä suuremmaksi kasvaa riski aineellisesti virheellisestä ratkaisusta. Syytesidonnaisuuden tulkintakäytäntö on muodostunut Suomessa varsin tiukaksi, mikä asettaa huomattavia vaatimuksia paitsi virallisille syyttäjille myös syytettä ajaville asianomistajille, joilla ei tavallisesti ole viralliseen syyttäjään verrattavia resursseja käytettävissään. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisiin keinoihin yhtäältä syyttäjä ja toisaalta tuomioistuin saavat turvautua hallitessaan syytesidonnaisuudesta rikosvastuun toteutumiselle aiheutuvia riskejä. Tutkielmassa käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää. Keskeisinä lähteinä hyödynnetään voimassa olevan lainsäädännön ja sitä koskevan lainvalmisteluaineiston lisäksi oikeudellista ratkaisukäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Tutkielmassa hyödynnetään soveltuvin osin myös ruotsalaista oikeuslähdeaineistoa.
  • Palo, Saara (2024)
    Oikeusvaltiokysymykset ovat olleet viime vuosina pinnalla Euroopan unionissa ja tietyissä jäsenvaltioissa tapahtunut oikeusvaltiokehitys on nostanut esiin oikeusvaltion turvaamiseen liittyviä tarpeita. Tuomioistuinten riippumattomuus on yksi keskeisistä oikeusvaltion osista ja etenkin Puolassa kehityssuunta on ollut huolestuttavaa. Tuomioistuinten riippumattomuutta takaavana seikkana nousee esiin erityisesti tuomareihin kohdistuvat kurinpitomenettelyt sekä niihin kohdistuvat riippumattomuuden vaatimukset. Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaista oikeus-käytäntöä liittyen tuomareita koskeviin kurinpitomenettelyihin jäsenvaltioissa. Tutkielmassa muodostetaan erityisesti oikeuskirjallisuuden ja oikeustapausanalyysin avulla vastaus siihen, mitä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvia vaatimuksia kurinpitojärjestelmille voidaan EU-oikeuden kontekstissa asettaa. Tutkielmassa hahmotetaan jäsenvaltioiden kansallisille kurinpitojärjestelmille tiettyjä EU-oikeudellisia vähimmäisvaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden kansallisten tuomareiden kurinpitojärjestelmien tulisi tutkielmassa analysoitujen oikeustapausten perusteella täyttää. Ensimmäisenä vaatimuksena on EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä määriteltyjen ”laillisesti perustetun tuomioistuimen” edellytysten täyttäminen myös kurinpitoelimen osalta. Toiseksi kurinpitoelimen riippumattomuudesta tulee varmistua muun muassa tarkastelemalla elimen perustamisolosuhteita riippumattomuuden näkökulmasta kriittisesti. Kolmas vaatimus muodostuu kiellosta käyttää kurinpitomenettelyjä poliittisen valvonnan tai vaikuttamisen välineenä. Lisäksi kurinpitoseuraamuksiin johtavien rikkomusten tulee olla ennalta määrättyjä, eikä rikkomusten määrittely saa olla EU-oikeuden vastaista. Viides vaatimus koskee kurinpitotoimia suorittavan elimen tehokasta ja riippumatonta valvontaa, ja viimeisenä tarkasteltuun oikeuskäytäntöön pohjautuvana vaatimuksena esiin nousee kurinpitomenettelyn kohteena olevien tuomareiden puolustautumisoikeuksien turvaaminen.
  • Salmia, Jessica (2024)
    Rakentamisesta ja rakennuksista syntyy yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan Suomessa rakennetaan vuositasolla noin 8 miljoonaa neliötä uutta kerrospinta-alaa. Tammikuussa 2025 voimaan tuleva rakentamislaki pyrkii puuttumaan rakentamisen päästöihin rakentamislupaa varten edellytettävällä ilmastoselvityksellä, jossa raportoidaan rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Käyttöön on tarkoitus ottaa myös uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot. Pohjoismaissa vastaavankaltaisia sääntelyuudistuksia on käynnistetty viime vuosina, mutta EU:ssa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD-direktiivi) uudelleenlaadinta on paraikaa vasta vireillä ja sen rakennusten ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) ilmoittamista koskevia vaatimuksia on tarkoitus alkaa soveltaa 2020-luvun lopulla. Tutkielmassa selvitetään ensinnäkin, kuinka uuden rakennuksen elinkaaren aikaisten päästöjen raportointia koskeva sääntely-ympäristö on kehittynyt sekä toisekseen täyttääkö rakentamislain uuden rakennuksen ilmastoselvitysvelvoite tulevan uudelleenlaaditun EPBD-direktiivin elinkaaren aikaisen GWP:n raportointivelvoitteen ja toisaalta millaiset vähimmäisvaatimukset direktiivin revisio asettaa kotimaiselle raportointisääntelylle. Toiseen päätutkimuskysymykseen vastaamiseksi selvitetään ensin, vastaako rakentamislain mukainen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi tulevan EPBD-direktiivin revision mukaista GWP:n raportointia sekä toisena miten uusien rakennusten elinkaaripäästöjen raportointivelvoitteiden soveltamisalat tulee rakentamislakia ja toisaalta uudelleenlaadittua EPBD-direktiiviä sovellettaessa ymmärtää ja miten ne vertautuvat keskenään. Tutkielmassa todetaan, että tähän asti rakennusten elinkaaripäästöjen laskennan raamit on muodostettu kansainvälisissä standardeissa ja päästölaskentaa on tehty osana vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien ympäristövaikutusten arviointia. Rakentamislain ja EPBD-direktiivin revision myötä rakennusten elinkaaripäästöjen raportoinnista tulee ensikertaa yleinen lakisääteinen velvoite. Tutkimus osoittaa, että kotimainen raportointivelvoite ylittää osin direktiiviin suunnitellut vähimmäisvaatimukset. Tämä mahdollistaa teoriassa kansallisen ilmastoselvityssääntelyn keventämisen esimerkiksi poistamalla hiilikädenjäljen raportointivelvoite tai lykkäämällä sääntelyn voimaantuloa. Uusi EPBD-direktiivi tulee kuitenkin ensivaiheessa vuodesta 2028 ja laajemmin vuodesta 2030 alkaen edellyttämään päästöjen ilmoittamista energiatodistuksella sekä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raportointivelvoitteen soveltamisalan laajentamista tiettyjä tällä hetkellä säädettyjä ja ehdotettuja poikkeuksia poistamalla. Lisäksi tutkimuksen myötä havaitaan tarve selkeyttää rakentamislakia etenkin sen osalta, tuleeko uuden rakennuksen rakentamista koskevaa sääntelyä ja siten esimerkiksi ilmastoselvitysvelvoitetta soveltaa rakennuksen laajennukseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.