Smalén, Annika (2013)
Konkurssioikeudellinen tutkimus on perinteisesti kuvaillut konkurssin tuomioistuimeen sijoittuvia vaiheita. Konkurssilainsäädäntöä uudistettiin 1990-lvulla, jolloin tuomioistuimelle kuuluneita tehtäviä konkurssimenettelyssä siirrettiin konkurssipesän pesänhoitajalle. Voimassa oleva konkurssilaki (2004/120) on jatkanut osittaisuudistusten linjaa lisäämällä pesänhoitajan suoraan laissa säädettyjä tehtäviä. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista lainkäyttöä konkurssimenettelyyn kuuluu tuomioistuimen ulkopuolella, osana pesänhoitajan toimivaltaa. Päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät lain pääsäännön mukaan velkojat, mutta pesänhoitajalla on lukuisia tehtäviä, jotka konkurssilaissa on määritelty kuuluvan pesänhoitajan yksinomaiseen päätösvaltaan. Tutkimus tarkastelee konkurssipesän pesänhoitajan roolia itsenäisenä päätöksentekijänä.
Pesänhoitajat ovat yleensä konkurssiasioihin erikoistuneita asianajajia. Pesänhoito eroaa sopimusperusteisesta asianajotoimeksiannosta, sillä asianajaja saa tehtävän tuomioistuimen määräyksellä, ja pesänhoitajan määräyksenvarainen tehtävä on säädetty laissa. Vaikka pesänselvitys on luonteeltaan yksityistä eikä pesänhoitaja käytä julkista valtaa, pesänhoitajan päätökset voivat vaikuttaa konkurssimenettelyn osallisten oikeusasemaan. Työn lähtökohtana onkin kysymys siitä, mitä tulisi huomioida yksityisen pesänhoitajan hoitaessa lainkäytöllisiä tehtäviä.
Tutkimuksessa kootaan yhteen näkökohtia siitä, mihin pesänhoitajan toimivalta perustuu, miten pesänhoitajan olisi perusteltua menetellä lainkäyttäjänä ja mihin poikkeaminen tehtävän asettamista vaatimuksista voi johtaa. Työssä tarkastellaan pesänhoitajaa koskevan lainsäädännön muutoksia, nykylain mukaisia pesänhoitajan lainkäyttötehtäviä ja toimivallan rajoja sekä pesänhoitajan kelpoisuusedellytyksiä. Lisäksi hahmotellaan pesänhoitajan lainkäytössä olennaisia periaatteita ja niin sanotun pehmeän sääntelyn merkitystä sekä arvioidaan, miten pesänhoitajan itsenäinen päätösvalta toteutuu konkurssivalvontamenettelyssä, jossa konkurssivelkojien saatavat selvitetään. Lopuksi käsitellään asianajaja-pesänhoitajan valvonta- ja seuraamusjärjestelmää.
Pesänhoitajan lainkäyttötehtävien merkitystä voidaan arvioida sekä teoreettiselta kannalta että käytännössä. Konkurssimenettelyn osallisten oikeusturva edellyttää, että lainkäyttäjänä toimivan pesänhoitajan toimivalta, kelpoisuusedellytykset, valvonta ja vastuu on säännelty laissa. Tältä osin tutkimus on voimassaolevaa oikeutta tulkitsevaa lainoppia. Sitä, miten pesänhoitajat käyttävät konkurssisääntelyn kehittymisen myötä saamaansa itsenäistä päätösvaltaa, tarkastellaan konkurssipesien asiakirja-aineiston avulla. Konkurssiasiamiehen toimiston ylläpitämästä konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä KOSTI:sta on hankittu tutkimuskäyttöön asiakirjoja 1.1.–31.5.2013 päätetyistä konkurssipesistä. Tutkimusaineisto käsittää 66 konkurssipesää
