Browsing by Subject "error"
Now showing items 1-20 of 292
-
(2023)Vaikka tuomiokirjat tuovat tavalliset kansanryhmät esiin poikkeuksellisessa kriisitilanteessa, ne ovat paras lähde lähestyä myös tavallista elämää. Tässä maisterintutkielmassa pyrinkin lapsenmurhatapauksien kautta lähestymään kahden pitäjän elämää katsottuna lapsenmurhasta syytettyjen näkökulmasta. Pöytäkirjoista aukeaa yhteisöt, joihin on mahtunut monia erilaisia jäseniä. Useimmat lapsenmurhista epäillyksi joutuneet ovat olleet tavallisia piikoja tai itsellisiä, joiden aiempi elämä ei ole herättänyt aihetta epäilyksiin. Toisaalta oikeuspöytäkirjat tarjoavat näkökulmia myös yhteisön kriiseihin tai poikkeuksellisiin tilanteisiin. Juorujen kautta on selvitetty sosiaalisia kriisejä, oikeudessa on pohdittu, kuinka mielenterveysongelmaista syytettyä tulisi kohdella. Oikeudenhoito tapahtui myös nälänhädän aikana 1690-luvun lopussa. Lapsenmurhasta syytetyksi joutuneiden naisten elämä kietoutuu osaksi yhteisöjensä arkipäivää ja vaikeissa tilanteissa selviämistä. He olivat aktiivisia toimijoita, joiden tilanteet olivat monella tavalla samankaltaisia, mutta toisaalta he olivat valinneet myös erilaisia polkuja elämälleen. Vaikka kaikille syytetyille löytyy yleisimmin muutamia yhteisiä piirteitä, heitä on mahdoton tiivistää homogeeniseksi ryhmäksi.
-
Äidinrakkaus ihanteena ja myyntivalttina : Äitiyden esittäminen japanilaisissa televisiomainoksissa (2017)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten japanilainen televisiomainonta esittää ja rakentaa äitiyttä. Työssä tarkastellaan myös äitiyden esityskäytännöissä viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Tarkoituksena on pohtia esityskäytäntöjen syitä Japanin kulttuurin ja yhteiskunnallisen tilanteen kontekstissa. Äitiys nähdään Japanissa yleisesti arvostettuna ja ihailtavana tehtävänä, sekä lämmön ja rakkauden symbolina. Valtio on historiallisesti tukenut ja edistänyt ihannetta naisesta kotona hyvän vaimon ja viisaan äidin roolissa, mutta nykypolitiikassa ajatellaan, että naisten osallistuminen työelämään ajaa yhteiskunnan etua. Perinteinen äitiys on siis muuttumassa. Tutkielman aineisto koostuu 80:sta Japanin televisiossa esitetystä äitihahmon sisältävästä televisiomainoksesta, joista 40 näytettiin vuosina 1995–1996 ja toiset 40 vuosina 2015–2016. Aineistoa tarkastellaan laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin keinoin, ja analyysin apuvälineenä käytetään myös semiotiikkaa. Kehyksenä toimii Judith Butlerin performatiivisuusteoria, jonka mukaan sukupuoli on sosiaalisesti rakennettu illuusio. Teoriaa soveltaen ajatellaan, että käsitykset äitiydestä muuttuvat kytköksissä kulttuurin ja aikakauden normeihin ja ihanteisiin, ja mainonnan esitykset ilmentävät ja tuottavat näitä käsityksiä. Tutkielman tulokset osoittavat, että äitiys on edelleen merkittävä ja arvostettu tehtävä Japanissa. Äitihahmoihin yhdistetään erityisesti rakastaminen, huolehtivaisuus ja lapsen kannustaminen – ankaruuskin kumpuaa välittämisestä. Äidinrakkaus toimiikin toistuvasti mainosten kantavana teemana, jolla pyritään vetoamaan katsojien tunteisiin. Äitihahmojen esittämistä käytetään usein myynnin välineenä yhdistämällä tuotteisiin äidin positiiviset ominaisuudet ja konnotaatiot. Äitihahmot mainostavat usein elintarvikkeita ja kodinhoitoon liittyviä tuotteita, mutta myös teknologiaa. Esimerkiksi kameramainokset vetosivat äidin kautta perheen muistojen säilyttämiseen ja puhelinyhtiöt yhteydenpidon tärkeyteen. Aineiston 1990-luvun mainoksissa äidit esitettiin pääasiassa kotiaskareissa tai hoitamassa lasta. Äidit kuvattiin perheen keskiössä, ja he toimivat huolehtimassa kaikista perheen asioista. 2010-luvulla puolestaan toistuivat perhe-esitykset, joissa äidille olennaista oli perhesuhteiden vaaliminen kodinhoidon sijaan. Sukupuoliroolien eronteko oli vähentynyt ja korostuneen aseman sai vanhempien välinen kumppanuus. Nykypolitiikka tai japanilaisten muutoksessa olevat käsitykset eivät kuitenkaan vielä mainonnassa laajemmilta osin ilmene. Äidit määritellään edelleen pääasiassa lasten ja perheen, ei äidin oman identiteetin kautta. Äitiyttä kuvataan enemmän perinteisen ihanteen kuin todellisen yhteiskunnallisen tilanteen mukaisesti.
-
(2017)Aims. The aim of the study is to research the causes and reasoning for starting vegetarian diet. The research explains how and why one's vegetarianism has begun. In addition, it elaborates on how a vegetarian experiences his or her diet in the surrounding environment. Thirdly, the study focuses on deviations from the vegetarian diet and why and when they occur. The theoretical background of the study is based on the history of vegetarianism and on the consumer food choice model. The research questions are: How and why did the subject's vegetarianism begin? How does a vegetarian experience his or her diet in the surrounding environment? How and why do deviations occur from a vegetarian diet? Methods. The material of the study was collected from two group interviews organised on Facebook. Altogether, thirteen people were involved in the interviews. Eight of them were vegan, three lacto-ovo vegetarians and two lacto vegetarians. Participants were between ages of 23 and 30. Eleven of the entrants were women and two were men. The material was analysed using the content analysis method. Results and conclusions. Fifteen themes stand out from the material. The vegetarianism was usually started in progressive stages. The causes for starting a vegetarian diet are based on ecological matters, ethical matters, animal rights and the individual's health. Usually changing one's diet to vegetarianism was as result of more than one single cause. Family's and friends's opinions are both positive and negative towards one's vegetarian diet. The interviewees are dissatisfied towards the narrow choices of vegetarian meals in restaurants. Also, they criticize the high price level of vegetarian products in food stores. The interviewees agree on the challenges in maintaining the vegetarian diet in social situations (ie. events). But in general, maintaining in the vegetarian diet is seen as easy and effortless. Interviewees are contented towards the diverse variety of vegetarian food options in grocery stores. The deviation to one's vegetarian diet may occur during holidays due to avoidance of conflicts and due to avoidance of food waste. Additionally, an individual may make a deviation to his or her vegetarian diet in case of drugs or stimulants. Many of the interviewees think that deviations to one's vegetarian diet are made using dairy products or eggs but not meat.
-
(2019)Yritysten yhteiskuntavastuu herättää paljon niin akateemista kuin yhteiskunnallistakin keskustelua. Vaikka keskustelu ja tutkimus on jatkunut viimeiset 50 vuotta vieläkään ei ole saavutettu yhteisymmärrystä siitä, mitä yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan. Suomalaisessa liike-elämässä aihetta pidetään tärkeänä yritysten jatkuvuuden turvaamisessa, mutta käsitykset siitä, miten sitä pitäisi toteuttaa ovat niin epämääräisinä, että sen huomioimiseen ollaan vasta heräämässä. Vaikka yhteiskuntavastuu usein määritellään ”hyvän” tekemiseksi muun yhteiskunnan hyväksi, keskustelu siitä leimahtaa käyntiin usein, kun yritykset ovat toimillaan aiheuttaneet haittaa sidosryhmilleen. Yritysten toiminnan seurauksien lisäksi pitäisi myös huomioida, pidetäänkö yhteiskuntavastuuta rehellisenä ja pyyteettömänä. Sidosryhmien käsitykset yhteiskuntavastuun aitoudesta ovat loppujen lopuksi kiinni niiden havainnoista ja tulkinnoista, eikä objektiivisesti mitattavista mittareista. Työntekijöiden ja yrityksen organisaatiokulttuurin huomioiminen on yhteiskuntavastuun kannalta avainasemassa, joka usein jätetään niin yritysstrategioissa kuin tutkimuksessakin huomiotta. Yrityksen yhteiskuntavastuun kirjallisuudessa työntekijät ovat olleet vähäisen tutkimuksen kohteena. Tutkielman tavoitteena on tuoda selkeyttä yrityksen yhteiskuntavastuuseen ilmiönä ja tuottaa sovellusehdotuksia organisaatioiden johtamiseen, joiden avulla työntekijät osataan ottaa huomioon yrityksen yhteiskuntavastuustrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkielman näkökulma on sosiaalipsykologinen, sillä työntekijöitä tutkitaan organisaation jäsenininä. Hyödyntäen sosiaalisen identiteetin teoriaa tutkielmassa pohditaan yrityksen yhteiskuntavastuun suhdetta työntekijöiden organisaatiosamaistumiseen. Tutkielmassa esitellään grounded theory -tutkimus, jossa aineistona on 12 Varusteleka Oy:n työntekijän kanssa syksyllä 2018 tuotettua haastattelua. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on, miten työntekijät tulkitsevat työpaikkansa yritysstrategian yhteiskuntavastuutavoitteita ja, millaista merkitystä tavoitteilla on työntekijöille. Tutkimuksen pohjalta tehdään neljä (4) havaintoa. Ensimmäiseksi työntekijöiden tulkinnat yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista riippuu, miten he ovat tavoitteen alun perin tulkinneet. Toiseksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden toteutumisesta riippuvat työntekijöiden saamasta informaatiosta. Kolmanneksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden taustalla olevista yrityksen motiiveista voivat olla keskenään ristiriitaisia. Neljäs havainto on, että työntekijät tulkitsevat yrityksen yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista ja niiden merkitystä heille omien arvojensa kautta. Tutkimuksen havaintojen ja aiempien tutkimusten perusteella ehdotetaan, että työntekijöiden samaistuminen organisaatioon on vastavuoroisessa suhteessa heidän havaitsemaan yrityksen yhteiskuntavastuun kanssa. Yrityksen yhteiskuntavastuun aitouden kannalta on tärkeää, että se perustuu yrityksen perustavanlaatuisiin arvoihin. Organisaation kulttuuri määrittelee, millaisia yrityksen arvot ovat ja millaisilla normeilla niitä toteutetaan. Organisaation jäseninä työntekijät ovat toiminnallaan toteuttamassa organisaatiokulttuuria. Siten heidän osallistamisensa yrityksen yhteiskuntavastuustrategian muodostuksessa on oleellista. Työntekijät voivat osallistua strategian toteutukseen tarkoituksenmukaisesti vain, jos he ymmärtävät, mitä yhteiskuntavastuutavoitteet tarkoittavat ja, miten niiden taustalla olevia arvoja kuuluu toteuttaa päivittäisessä työssä.
-
(2018)Helsingin kaupunkikehityksestä käytävä keskustelu kärjistyi 1970-luvun alussa. Epäsuotuisaksi koettu kehitys synnytti kiivasta keskustelua ja useita muutoksia vastustavia asukasliikkeitä. Tämä tutkielma tarkastelee Helsingin kehitykseen kohdistunutta kritiikkiä ja sen ilmenemistä yleisellä tasolla sekä yhdessä yksittäisessä tapauksessa: Josafatin kallioista käydyssä kiistassa. Tutkielma pyrkii selvittämään minkälaista kritiikki oli ja edustiko se laajempaa kaupunkisuunnitteluparadigman siirtymää. Tutkielma tarkastelee esiintynyttä kritiikkiä modernistisen kaupunkisuunnittelun ja sitä kritisoineen uusurbanistisen liikehdinnän tarjoaman teoreettisen viitekehyksen kautta. Lisäksi tutkielma pohtii asukkaiden asemaa kaupunkisuunnittelua ohjaavassa päätöksentekojärjestelmässä. Tutkielman aikarajaus kattaa vuodet 1970–1973, mutta se peilaa näiden vuosien tapahtumia myös niitä edeltävään kehitykseen. Tutkielman aineiston koostuu Helsingin kehitykseen kriittisesti suhtautuneesta pamflettikirjallisuudesta, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa ilmestyneistä artikkeleista ja mielipidekirjoituksista, sekä Josafatin kallioiden lähialueiden asukkaiden kaupunginhallinnolle lähettämistä kirjelmistä. Tutkimusmenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla eritellään kaupungin kehityksessä ongelmalliseksi koettuja piirteitä. Näitä piirteitä peilataan kaupunkisuunnittelun perusteista käytyyn teoreettiseen keskusteluun. Tutkielman keskeisin havainto on, että Helsingin kehitystä kritisoivat tahot kokivat asuinympäristönsä muuttuvan epämiellyttäväksi ja epädemokraattiseksi. Huolta herättivät kasvavan liikenteen tuomat ongelmat, kaupungin hajanainen kehitys, vanhojen alueiden ja rakennusten hävittäminen uusien tieltä, sekä epädemokraattiseksi koettu suunnitteluprosessi. Kritiikki heijastelee modernistisen kaupunkisuunnitteluperinteen teoreettista kritiikkiä, sillä se peräänkuulutti inhimillisemmän näkökulman tuomista suunnittelun lähtökohdaksi. Josafatin kallioista käyty kiista oli käydyn keskustelun käytännön ilmentymä. Asukkaat vastustivat perinteikkään ajanviettopaikkansa korvaamista uudisrakennuksella ja kokivat, että heitä ei kuunneltu tarpeeksi asuinalueensa muuttamista koskevissa päätöksissä. Josafatin kallioista käyty kiista liittyi myös asukkaiden rooliin asuinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Josafatin kallioiden lähistön asukkaat kokivat, että kaupunkia suunniteltiin heitä varten, ei heidän kanssaan. Yleisesti oli valloillaan kokemus, että asukkaiden näkemykset ovat alisteisia esimerkiksi liike-elämän asettamille vaatimuksille. Helsingissä 1970-luvun alussa syntynyt kriittinen kaupunkikeskustelu nosti uusia ääniä ja näkökulmia mukaan keskusteluun. Syntynyt kritiikki seurasi osittain 1960-luvulla nuorison parissa herännyttä laajempaa tehostuvan yhteiskunnan kritiikkiä.
-
(2017)Introduction: Attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) is among the most common childhood psychiatric disorders and is marked by persistent, age-inappropriate levels of inattention, hyperactivity and/or impulsivity. The present study examines cortical oscillations in adults diagnosed with ADHD/ADD during administration of T.O.V.A. (Test of Variables of Attention). T.O.V.A. is a continuous performance test (CPT) that measures the ability to sustain attention for a prolonged period of time. The motivation for the study is to contribute to the diagnostic picture of ADHD through the novel combination of T.O.V.A. with an EEG measurement. Parieto-occipital alpha and frontomedial theta are examined in particular as they have been linked to sustained attention as measured in CPTs. Methods: 53 adults diagnosed with ADHD/ADD and 18 healthy controls were recruited. Concomitant T.O.V.A. and EEG was measured. Oscillatory power in theta and alpha bands was compared between groups and between different behavioural conditions. Results & Conclusions: T.O.V.A. performance of healthy controls was more likely to be within normal limits as compared to ADHD/ADD diagnosed adults, and vice versa. There were moderate significant differences in commission errors, RT variability and d’ (response sensitivity) between groups. The control group tended to manifest higher theta synchronisation during correct inhibition trials. Given differences in behavioural performance, this result might be related to a higher sensitivity to task demands in the control group. However, there were no between-groups differences in frontomedial theta power and parietal or frontal alpha power. Further research should compare groups formed on the basis of not only diagnostic status but also of behavioural performance.
-
(2019)This thesis descirebes violence by non-state actors as a struggle for recognition. It uses terrorist organization al-Qaida as en example. The goal is to scrutinize if moral questions arise as an important motive for the non-state actors to use violence. The concept of recognition was created by Hegel. The idea is that individuals desire recognition from each other. The one who is recognazied is a selfconcios subject, but those from whom the recognition is denied, are seen as objects. Reciprocity is an absolute condition for the recognition, because only self-concious subject can give meaningful recognition. Being recognized is more important than life. Reciprocal recognition enables collective consiousnes, through which individuals form conception about themselves as part of it. Later the concept of recognition was linked to the relations of societies and cultures. The idea is that recognition can be given or denied as a result of an ethnic or cultural background of an individual. Frantz Fanon problematized reciprocal recognition by suggesting that in a western society only white members of the society with western cultural background can achieve recognition. From this perspective, those who are subordinated by the western culture needs make themselves as subjects by breaking ranks against the western culture. In this struggle subordinates show their desire to be recognized as separate and different from the westerners. The desire stems from that they have observed that western culture is a racist one and subordinates them as a group. Reciprocal recognition becomes problematized in this context where it becomes impossible to recognize members from another group based on the qualities and values of that group. This thesis suggests that al-Qaida acts in this kind of context where centeral feature are relations between groups of humans. Those relations cannot be easily limited geographically or to interstate relations. Material for the research are letters by Osama bin Laden from 1994 to 1998. I analyze the letters from the perspective of the recognition. Through the concept I create a structure for the discourse so that the discourse could be portrayd as a struggle for recognition. The focus is in that how the own group is distinguished as a subject and the other as an object, and also how in this context violence becomes acceptable and even necessary. The discourse displayed in Bin Laden´s letters is portrayed as a struggle for the recognition. The method to analyze the letters is critical discourse analysis through which I try to portray the discourse in relation to the framework. At the discourse portrayed, muslims are one honorable and great nation, which is unjustly oppressed. Enemy for this subject are foremost the western nations, but the object is created especially through the hostility towards muslim leaders. However the muslim leaders are seen as minions and vassals of the west and they represent greedy and corrupted values and hostility towards muslims, which are attributes of the western societies. Western nations and muslim leaders together with the jews form a conspiracy to annihilate islam and to loot muslims and their lands. The violence is unavoidable in this context, because the conpirators that represent falsehood won´t retreat from their intentions. The muslims need to defend the truth and themselves against the attacking falsehood for the sake of the truth and for the sake of themselves. The discourse portrayed in the letters have parellels to earlier research about that how the struggle for the recognition builds up when the non-reconized becomes to demand recognition. The discourse actually don´t tell why the object is so hostile towards muslims and its hostility comes as given quality of the object. In this sense the discourse emphasizes the special role of the subject as a rationale for the demand of the recognition but it also emphasize the evilness of the object as a rationale why the subject is unrecognized. In this manner the discourse has especially parelles to the Fanon´s outlook about the difficultness of the reciprocal recognition between the groups and his outlook about the necessity of the violence between them. Moral arguments seem to have pivotal role in that how al-Qaida forms its motives to violence and how it generates support for its existence. Opression is foremost seen from the moral perspectives and economic and political oppression are results of moral corruption and wickidness of the object.
-
(2016)Background. Birth asphyxia is a pathological state that occurs if fetal gas exchange is disrupted for an extended period of time during delivery. Prolonged birth asphyxia causes brain damage and can even lead to death, but which in mild and moderate cases causes motor and cognitive disability. One of the brain regions often damaged is the hippocampus, which is known to play a major role in memory processing. Thus, damage to the hippocampus may in part explain the long-term cognitive consequences of birth asphyxia. In the neonatal brain hippocampal network activity is discontinuous, dominated by sharp waves and oscillatory bouts, of which the former are thought to be important for memory consolidation in the adult brain. Later in development sharp waves exhibit fast oscillations called ripples that organise hippocampal activity after learning. The aim of this thesis was to establish how sharp wave signalling in the neonatal hippocampus is affected by birth asphyxia. Methods. A rat model developed at the Laboratory of Neurobiology, University of Helsinki, was used to study birth asphyxia and a putative therapeutic strategy. Neonatal rat pups aged 5-8 days were used in the study. These animals were randomly assigned to one of four experimental groups: naive control, sham control, asphyxia, and graded restoration of normocapnia. Hippocampal network activity was measured in vivo under urethane anaesthesia using local field potential (LFP) recordings 24 hours after the asphyxic insult. Sharp waves were detected and analysed in terms of event counts, timing, size, shape and ripple properties. Results and conclusions. After asphyxia, sharp waves occurred more frequently within clusters than in isolation. In addition, sharp wave ripples were detected for the first time during early neonatal development. In asphyxiated animals, the number and magnitude of detected ripples was statistically significantly decreased. Interestingly, animals that underwent graded restoration of normocapnia after asphyxia were no different from controls, suggesting a protective effect of the treatment. The abnormal SPW development after birth asphyxia may form a mechanism contributing to the emergence of cognitive deficits.
-
(2014)There is very little research on the effects of memory illnesses such as Alzheimer's disease (AD) on the linguistic performance of congenitally deaf sign language users. With spoken language users the effects of AD are often first found in semantics and pragmatics. Deteriorated naming skills are often an early symptom of AD. As the disease progresses the linguistic skills are widely affected and communicating becomes difficult. When studying sign language users results have shown that people with AD have corresponding difficulties of comprehending and producing signed language as spoken language users with Dementia have with spoken language. The aim of this research was to study how two Finnish Sign Language (FSL) users with AD perform in object and action naming tests. The participants were evaluated with the Boston Naming Test (BNT) and the Action Naming Test (ANT) in two consecutive years. Of each performance, the researcher recorded the total score, the number of immediate answers, the time the participant spent on the task and how the answers were given. An analysis of naming errors was made. As a result it was noted that both object and action naming skills of the participants deteriorated as Dementia progressed. Action naming skill were less affected than object naming skill. The participants made more errors and gave less immediate responses in the BNT than in the ANT. Both the signed responses and the method of answering varied with the FSL users with a memory illness: the answers were given either in varying signs, by speaking only or by both speaking and signing simultaneously, or with signs created spontaneously in test situation. Most of the errors were Other errors, especially "I don't know" –answers in both tests. As a result of this study it is clear that there is a need for assessment tests which have been translated into sign language, since the existing naming tests are not necessarily suitable for testing signed language users without a culturally-sensitive translation. This study is the first longitudinal study in Finland focusing on evaluating Finnish Sign Language users with Dementia and the changes in their linguistic skills. It is also one of the first studies internationally on the linguistic changes of sign language users with a memory illness.
-
(2020)This thesis provides a unique perspective on transatlantic relations in the post-Cold War era: the role of the parties. Democratic and Republican party platforms from the 1992 American presidential elections until the 2016 elections are analyzed to reveal differences in their policies towards Europe. The 14 party platforms were chosen as the material because they are the most important documents the political parties produce. Moreover, there is only limited amount of previous research on party platforms since the focus has been on the actions of the administration or on the candidate speeches and debates instead. The analysis is carried out on two levels: comparison over time to reveal intra-party ideological change, and comparison between the parties to reveal inter-party polarization over policies towards Europe. The method of the thesis is mainly data-driven qualitative content analysis. The theoretical background is based on research about party polarization and partisan ideological differences over foreign policy. The analysis shows that the policies towards Europe vary within the party platforms over time. Intra-party ideological policy shifts appear more clearly in the Republican party platforms, whereas the Democratic party platforms showcase a more balanced ideological foundation. The incumbent/challenger role of the party as well as events in international politics have also influenced policy shifts over time. Additionally, the analysis reveals that Democratic and Republican party platforms are somewhat polarized in their policies towards Europe. As predicted, the parties concentrate on slightly different policies, regions, and institutions when referring to Europe. Most importantly, because of their ideological differences, the two parties have differing or even opposing moral evaluations about and treatment recommendations for the policies and the actors. To conclude, this thesis provides new information about the partisan perspective on transatlantic relations. Some say the party platforms are neglected documents that receive little public attention. Their policies will rarely be realized as such in the real world because of the balance of power in the American political system and unexpected events in international politics. Nonetheless, this thesis proves that intra-party ideological contestation and inter-party polarization exist in transatlantic relations.
-
(2018)Koulutusvienti on noussut viime vuosina voimakkaasti esiin kansallisessa tavoitteenasettelussa yhtenä keinona lisätä kansallista kilpailukykyä. Hyödyntämätöntä potentiaalia on erityisesti suomalaisen ammatillisen koulutuksen viennissä. Tämä tutkimus käsittelee ammatillisen koulutuksen koulutusvientiä parhaillaan käynnissä olevan tutkintovientikokeilun valossa ja analysoi organisaatioiden koulutusvientiin liittämiä merkityksiä. Koulutusviennistä on suomalaisessa kontekstissa tehty akateemista tutkimusta vähän, joten tutkimusmenetelmiksi valikoituivat menetelmät, jotka soveltuvat erityisesti vähän kartoitettujen aiheiden tutkimiseen. Tutkintovientikokeilussa mukana olevien hankkeiden koordinaattoreita haastateltiin teema- ja asiantuntijahaastattelun keinoin. Aineiston keruussa ja analyysissa sovellettiin ankkuroidun teorian periaatteita. Viennin merkityksiä erilaisille organisaatioille havainnollistettiin Weberin ideaalityypittelyn avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat koulutuspolitiikan uusliberalisoituminen ja koulutuksen kansainvälistyminen. Uusliberaalissa koulutuspolitiikassa koulutukseen sovelletaan liike-elämän käsitteitä ja periaatteita, mikä soveltuu kaupallisesti orientoituneen koulutusviennin tutkimiseen. Tämä tutkimus soveltaa ammatillisen koulutuksen tarkasteluun myös aiemmin lähinnä korkeakoulutuksen kontekstissa tutkittuja kansainvälistymisen motiiveja. Kansainvälistymiseen liittyviä motiiveja tarkastellaan sekä kansalliselta tasolta että organisaatiokohtaisesti. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että koulutusvientiin liitetään erityisesti liiketoimintaan, palveluluonteeseen, osaamisen kehittämiseen, yhteistyöhön ja imagon parantamiseen liittyviä merkityksiä niin kansallisesti kuin yksittäisten organisaatioidenkin näkökulmasta. Merkitykset ovat osittain erilaisia erilaisille organisaatioille. Jotkut niistä rakentavat vientiä voimakkaasti osaksi normaalia koulutustoimintaansa, kun taas osa asemoi sen ainakin toistaiseksi lisäpalveluksi. Koulutusviennin suurin merkitys liittyy kaikilla organisaatioilla taloudelliseen toimintaan ja viennistä potentiaalisesti saatavaan liikevoittoon. Liiketoimintaan liittyviä motiiveja pidetään ensisijaisina ja edellytyksenä muiden merkitysten saavuttamiselle. Liiketoimintaan, kansalliseen kilpailukykyyn ja talouskasvuun liittyvät merkitykset korostuvat myös kansallisessa tavoitteenasettelussa. Taloudellisten merkitysten korostuminen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutokset ilmentävät uusliberaalien orientaatioiden vaikutusta suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Vaikka taloudelliset motiivit korostuvat, ei suomalaista koulutuspolitiikkaa voida kuitenkaan kuvata täysin uusliberalistiseksi, mutta selkeitä vaikutteita on havaittavissa. On huomionarvoista, että ammatillisen koulutuksen koulutusvienti on Suomessa vasta alkuvaiheessa, joten nämä merkitykset kuvaavat tämän hetken tilannetta ja tulevat todennäköisesti muuttumaan vientihankkeiden edetessä.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää paikan identiteetin muodostumista. Tarkastelen aihetta ympäristö-psykologian ja kulttuuritieteiden tutkimussuuntauksien näkökulmien avulla. Tutkittavaksi alueeksi olen valinnut Helsingissä sijaitsevan Arabianrannan. Tutkimuksen lähtökohdaksi muodostui kiinnostus Ara-bianrantaan asuinalueena ja kuinka asukkaat mieltävät alueen identiteetin ja mistä aineksista se koostuu. Tutkimus on aineistolähtöinen teemahaastattelututkimus, jossa haastattelen kymmentä Arabianrannan asukasta. Tutkimuskysymykset liittyvät Arabianrannan tunnuspiirteisiin, eroavaisuuksiin verrattuna muihin asuinalueisiin sekä alueen maineeseen. Ympäristöpsykologian tutkimuskeskiössä on koko ihmiselämän toimintaympäristö ja ihmisen ympäris-tösuhde. Fyysisen ympäristön havainnot yhdistyvät kokemukseen alueesta. Kulttuuritieteellinen tutki-musote painottaa merkityksiä, joita ihminen antaa tilalle ja paikalle. Tutkimuskeskiössä on vuorovaikutus ympäristön ja ihmisen kanssa, kuten ympäristöpsykologiassakin, mutta kulttuuritieteellisessä tutkimuk-sessa huomio kohdentuu merkityksiin ja käsityksiin, joita ihminen kokee tilasta ja paikasta. Analyysissa tutkimuksesta nousi luontevasti esiin kahdeksan eri aihealuetta: hyvä asuinympäristö, epä-viihtyisä asuinympäristö, Arabianrannan tunnuspiirteet, yhteisöllisyys ja elämänvaihe, erot muihin asuin-alueisiin, negatiiviset tekijät, maine sekä koti ja juurtuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että esteetti-syys, alueen toiminnallisuus ja luontoympäristö olivat merkittäviä alueen identiteetin muokkaajia. Visuaa-linen ympäristö todettiin kauniiksi, rakennukset yksityiskohdiltaan mielenkiintoisiksi, taideteokset inspi-roiviksi. Ajan kerrostumista ja sen hyödyntämistä esimerkiksi arkkitehtuurissa ja taiteessa pidettiin erityi-sen leimaa antavana, positiivisena ja ylpeyden aiheena. Esteettisyyteen liittyy myös muita aistimuksia kuten kuulo-, haju- ja tuntoaisti. Ihminen kokee kehollisesti ympäristöään ja tämä tuli esiin myös tutki-muksessa. Toiminnallisesti alue vastaa asukkaiden vaatimuksiin. Kaikki aktiviteetit ovat helposti ja no-peasti saatavilla. Tämä arjen vaivattomuus tuli korostuneesti esiin aineistosta. Sijainti, kulkuyhteydet, palvelut, luonto, liikkuminen ja harrastukset olivat helposti saavutettavissa ilman suurta vaivannäköä. Luonnonmaisema ja luonnon läsnäolo koetaan voimakkaasti Arabianrannan erääksi ominaispiirteeksi. Vaihteleva ympäristö, meri ja sopivasti viheralueita, tuo ympäristöön mielenkiintoa ja erityisyyttä. Yksi-tyiskohdat pitävät mielenkiintoa yllä eikä ympäristöön kyllästy. Merkittävin negatiivinen huomio on alueen ahtaus, ja erityisesti uudemmat talot on rakennettu tiiviisti. Alueen maineen katsotaan olevan positiivinen ja alueen arvostettu, joskin katsantokannoissa katsottiin olevan hieman värittyneisyyttä. Ylipäätään kritiikkiä Arabianrantaa kohtaan ei juuri esitetty: alueella arki sujuu ja on helppoa kaikille ikäryhmille. Tulokset osoittivat, että aluetta pidetään tavallisena, mutta alueen ominaispiirteistä ollaan hyvin tietoisia. Alueen saamasta positiivisesta huomiosta julkisuudessa ollaan kuitenkin hyvin ylpeitä.
-
(2021)Syftet med denna avhandling har varit att undersöka vilka erfarenheter skolkuratorer som arbetar inom elevvården har av att bemöta HBTIQ-ungdomar. samt deras syn på vilket stöd de upplever att de behöver för ökad kunskap. Forskningsfrågorna är följande: Hur beskriver skolkuratorer sina erfarenheter och kunskaper när det kommer till att arbeta med HBTIQ-ungdomar inom elevvården? Vilket stöd upplever skolkuratorerna att de skulle behöva för att arbeta med HBTIQ-ungdomar på bästa sätt? Hur tar sig den heteronormativt dominerande diskursen sig uttryck i skolvärlden, och vilken betydelse får den när det kommer till skolkuratorers arbete med HBTIQ-ungdomar? Studien har en kvalitativ ansats. Datainsamlingen har bestått av semistrukturerade intervjuer, som sedan har analyserats med hjälp av innehållsanalys. Urvalet har bestått av sju skolkuratorer verksamma runtom i Finland, och intervjuernas längd sträckte sig från 18–32 minuter. Som teoretisk referensram har använts socialkonstruktionism (Burr, 2015) samt teori med fokus på sexualitet och heteronormativitet. (Mattson, 2021, Lykke, 2003, Rich, 1980). Resultaten visar att alla skolkuratorer hade erfarenheter av att arbeta med ungdomar som identifierade sig som HBTIQ, och att deras erfarenheter alla var varierande; vissa hade mer negativa erfarenheter, medan andras erfarenheter var mer positiva. Det fanns svårigheter att stödja ungdomen i att våga vara sig själva och vara öppna med sin sexuella läggning, när föräldrar, släktingar, eller andra auktoriteter uppvisade klart negativa attityder mot andra sexuella läggningar utöver heterosexualitet. Andra utmanande faktorer som skolkuratorerna lyfte upp när det kom till att arbeta med HBTIQ-unga var okunskap, fördomar och negativitet som kunde florera inom lärarkåren, samt elevers ofta nedsättande språkbruk och kränkningar om HBTIQ-personer, vilket kunde ses som ett hinder för vissa ungdomar att våga vara öppna med vem de är. I skolan ansågs elever och lärare hos vissa skolkuratorer som en av de största utmaningarna att jobba med; kuratorerna upplevde sig ofta ha tillräcklig kompetens för att arbeta med HBTIQ-unga, men fördomar och negativa attityder bland både lärare och elever försvårade arbetet. Alla kuratorer var nöjda med sin nuvarande förmåga att bemöta och arbeta med HBTIQ-ungdomar, men uttryckte ändå att de önskade sig mera kunskap i form av olika kurser och fortbildningar, för att stärka självkänslan och öka kunskapsnivån.
-
(2016)It has been previously shown that people express disgust at moral transgressions, with both verbal reports and facial expressions. It is also known that the real or imagined presence of an audience can make people more willing to punish perceived wrongdoers and harsher in their judgments of moral violations. The aim of this thesis was to examine whether other people's emotional communication may affect one's moral judgments of speculative dilemma situations, where the killing or harming of another person is motivated by the greater good. Specifically, this thesis aimed to find out if an audience's facial expression affects judgments of moral violations that break a deontological (duty-based) moral rule but are nevertheless utilitarian, ie. the violation can be said to increase aggregate welfare. The hypothesis was that a disgust-signaling facial expression would lead to less utilitarian judgments than a neutral expression. Four data sets from experiments were collected in Finland and in the Netherlands. 117, 124, 124 and 165 people took part in the experiments Three of the experiments were conducted on a computer, and one on a paper form. An established questionnaire of 12 moral dilemma situations was used. In each dilemma, the utilitarian option was also a deontological violation.The participants indicated on a Likert scale I) how acceptable the found the utilitarian option and II) how likely they thought they themselves would act according to this option. Photographs of faces were used as the audience stimulus. Depending on the experimental condition, these faces were either neutral, or expressed disgust or anger. The order of the dilemmas, the photographs and the placing of participants in different experimental conditions was fully randomized. In the fourth experiment, the possible effect of the audience's gender on moral judgments was also examined. In each of the data sets, a main effect of participant gender was observed: males were slightly more utilitarian than females. An anger-signaling audience had no effect discernible from a neutral audience, whereas a disgust-signaling audience led to changes in utilitarian judgment. Additionally, interactions between the emotional audience manipulation and participant and audience gender were observed. Based on these results, it seems that gender and the expression of disgust may have specific roles in audience effects on moral judgment.
-
(2014)Objectives – The objective of this study was to examine whether there is a connection between the Big Five personality traits and the metabolic syndrome (MetS) in Finnish adults. The MetS is a rapidly increasing syndrome among the Finnish population, which predisposes to type 2 diabetes and cardiac diseases. Previous research suggests that single personality traits may be connected to the MetS and its risk factors. However, only a few studies have examined theoretically well based personality models in relation to the MetS. Identifying the psychosocial risk factors for the MetS is important in predicting and preventing its occurrence. The following hypotheses were made based on previous research: (1) high neuroticism and (2) low agreeableness are positively associated with the MetS. Methods – This is a cross-sectional study of The Cardiovascular Risk in Young Finns Study from the year 2007. There were 1 580 Finnish adults aged 30–45 participating in the study, of which 919 were women and 661 were men. The participants answered a personality questionnaire, the Finnish version of the NEO-FFI (Neuroticism, Extraversion, Openness, Five-Factor Inventory), which measured the Big Five personality traits (neuroticism, extraversion, agreeableness, conscientiousness, and openness). The MetS is diagnosed when at least three of the following five factors are present: (1) central obesity, (2) raised fasting glucose, (3) raised triglycerides, (4) lowered high-density lipoprotein cholesterol, and (5) hypertension. The associations between personality traits and the MetS were examined using logistic regression analyses. Results and Conclusions – In men, low agreeableness was statistically significantly associated with higher risk of having the MetS (OR=.70, 95 % CI=.57–.87, p=.001), adjusting for age and level of education. There were no statistically significant associations found between any of the personality traits and the MetS in women. On the basis of these results, it can be proposed that men with low agreeableness, that is, men low in cooperation, empathy, and kindness, might comprise a risk group for the MetS. This study was cross-sectional by design, which precludes conclusions about cause and effect relationships. Mechanisms linking personality to the MetS were not examined in the current study, and thus, future research should examine the direction of the associations and the mechanisms linking such associations.
-
(2016)Mitt Pro gradu arbete handlar om arkitekten Kaj Englund (1905 – 1976) och hans åsikter och tankar om bra boende och bostadsarkitektur i samtiden samt om hans planer och ritningar för hans förverkligade bostadsarkitektur i Helsingfors förorter 1937 – 1962. Jag har valt ämnet på grund av Englunds intresse i att förbättra bostadssituationen för alldeles vanliga människor. Jag anser att det är viktigt att presentera Englund i samtidens kontext och i jämförelse med den allmänna bostadsdiskussionen. Forskningsfrågorna för mitt arbete är: 1. Hur ser man standardiseringen och samtidens ideologier i Kaj Englunds produktion? 2. Vad var Kaj Englunds syn på bra bostadsarkitektur? 3. Hur passar Kaj Englunds bostadsarkitektur i Helsingfors in i sin kontext och tid? 4. Vad berättar dessa valda arkitekturexemplen om Kaj Englunds arkitektur? Det finns ingen egentlig tidigare forskning om Kaj Englund, så min forskning är långt en utredning om vem han var samt om hans plats i konsthistorien, jag vill koppla honom till hans samtid och presentera en aktiv arkitekt. Den teoretiska bakgrunden och de centrala begreppen ligger i den historiska kontexten till funktionalismen, modernismen, återuppbyggnaden, standardiseringen, bostadsfrågan och förortsideologin. Det är genom dessa jag studerar Englund, hans åsikter om arkitektur samt hans bostadsarkitektur. Jag presenterar hans åsikter i form av artiklar han skrivit och intervjuer med honom från åren 1936 – 1967. Hans förortsarkitektur granskar jag via och med hjälp av fyra arkitekturexempel; hans planer för de två bågformade höghusen på Talldungevägen 5 i Månsas, de två rektangelformade bostadshusen på Regissörsvägen 11 – 13 i Norra Haga, det stora bostadshuset på Kårbölevägen 86 i Gamlas samt det bostadshus han tillsammans med arkitekten och brodern Dag Englund planerade som bostdadshus åt sig själv och sina familjer på Nordostpassagen 13 på Drumsö. De huvudsakliga forskningsmetoderna för arbetet är arkivforskning och intervjuer. Med hjälp av dessa försöker jag komma åt den historiska situationen, d.v.s. jag forskar i Englunds situation i hans samtid. Arkivforskningen har jag delat upp i två huvudkategorier; den ena handlar om forskning i allmännyttiga arkiv med data sparat för allmänheten. Den andra delen av arkivforskningen handlar om forskning i ett privat arkiv, i detta fall ett arkiv som Englund själv tillsammans med sin fru samlat ihop. Detta arkiv är subjektivt och fungerar som en dagbok ur deras liv. Utöver materialsamling via arkivforskning och intervjuer har jag läst relevant litteratur och artiklar för att stöda den historiska synpunkten. Forskningens bakgrundslitteratur inkluderar bl.a. dessa verk: Riitta Hurmes Suomalainen lähiö Tapiolasta Pihlajanmäkeen (1991), Riitta Nikulas Suomen arkkitehtuurin ääriviivat (2005), Heikki v. Hertzens Koti vaiko kasarmi lapsillemme (1946), Raija-Liisa Heinonens Funktionalismin läpimurto Suomessa (1986), Kirsi Saarikangas Model houses for model families (1993), Erkki Mäkiös Kerrostalot 1940 – 1960 (1989) Asuntopolitiikka-tidningen (1950 – 1966) samt Anneli Junttos Asuntokysymys Suomessa, Topeliuksesta tulopolitiikkaan (1990). Mina forskningsresultat innefattar att samtiden, förortsideologin, modernismen och återuppbyggnaden starkt påverkat Englunds arkitektur och att han planerade och förespråkade arkitektur för vanliga människor. Dessutom tillhör hans åsikter angående bostadsarkitektur de allmänna teorierna om att arkitektur skall vara modernt, naturnära och tillgängligt för alla och att man med hjälp av standardiseringen kan sänka på produktionskostnaderna och göra bostadsproduktionen effektivare. Bostadsfrågan var viktig och angelägen för honom och han arbetade för människors rätt till en bostad. Han var en aktiv modern arkitekt som arbetade för samhällets väl.
-
(2020)Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. On arvioitu, että kaikista rintasyöpätapauksista noin 5-10%:n taustalla on perinnöllinen alttius. Näistä tapauksista noin 25% liittyy geenivirheisiin BRCA1- tai BRCA2- geeneissä, jotka ovat tärkeimmät ja tunnetuimmat rintasyövän alttiusgeenit. BRCA-geenivirheet ovat väestötasolla harvinaisia, mutta merkitys yksilölle on suuri: BRCA1-kantajanaisen kumulatiivinen riski sairastua rintasyöpään 80 vuoden ikään mennessä on 72% ja munasarjasyöpään 44%. BRCA2-kantajanaisen vastaavat riskit ovat 44% ja 17%. Tietoa BRCA-geenivirheistä käytetään myös yhä enenevässä määrin hoitoa suunniteltaessa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eteläsuomalaisen väestön BRCA-geenien patogeenisia variantteja ja niiden ominaisuuksia rinta- ja munasarjasyöpäalttiudesta aiemmin julkaistuun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kohorttitutkimuksena yhteensä 1458:sta vuosina 1997-2014 HYKS:in kliinisen genetiikan yksikössä BRCA-geenitestatusta henkilöstä. Tutkimustiedot kerättiin sairaskertomuksiin kirjatuista tiedoista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä BRCA-positiivisesta rinta- ja munasarjasyövästä. Tutkimuksen kohteena olleesta henkilöistä yhteensä 372:lta (25%) löytyi patogeeninen BRCA-variantti: 126 (14%) seulontatutkimuksissa ja 246 (42%) kohdennetuissa tutkimuksissa. BRCA-rintasyöpään sairastutaan nuorena, tässä aineistossa noin kaksi vuosikymmentä muuta rintasyöpää nuorempana. Patogeeniset BRCA1-variantit altistavat erityisesti kolmoisnegatiiviselle rintasyövälle ja munasarjasyövälle, patogeeniset BRCA2-variantit erityisesti miehen rintasyövälle. Alle 30-vuotiailla todetuista rintasyövistä vain 13% oli BRCA-positiivisia. Suvun munasarjasyövät ovat rintasyöpää merkittävämpi ennustetekijä positiiviselle BRCA-testitulokselle. Rinta- ja munasarjasyöpä samalla ihmisellä, joko geenitestatulla henkilöllä itsellään tai hänen sukulaisellaan, ennustaa erityisen vahvasti positiivista testitulosta. Johtuen Suomen väestöhistoriasta, tietyt patogeeniset BRCA-variantit ovat Suomessa yliedustettuina muuhun maailmaan verrattuna. Tämä näkyy erityisesti patogeenisten BRCA2-varianttien kohdalla. (211 sanaa)
-
(2020)Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. On arvioitu, että kaikista rintasyöpätapauksista noin 5-10%:n taustalla on perinnöllinen alttius. Näistä tapauksista noin 25% liittyy geenivirheisiin BRCA1- tai BRCA2- geeneissä, jotka ovat tärkeimmät ja tunnetuimmat rintasyövän alttiusgeenit. BRCA-geenivirheet ovat väestötasolla harvinaisia, mutta merkitys yksilölle on suuri: BRCA1-kantajanaisen kumulatiivinen riski sairastua rintasyöpään 80 vuoden ikään mennessä on 72% ja munasarjasyöpään 44%. BRCA2-kantajanaisen vastaavat riskit ovat 44% ja 17%. Tietoa BRCA-geenivirheistä käytetään myös yhä enenevässä määrin hoitoa suunniteltaessa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eteläsuomalaisen väestön BRCA-geenien patogeenisia variantteja ja niiden ominaisuuksia rinta- ja munasarjasyöpäalttiudesta aiemmin julkaistuun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kohorttitutkimuksena yhteensä 1458:sta vuosina 1997-2014 HYKS:in kliinisen genetiikan yksikössä BRCA-geenitestatusta henkilöstä. Tutkimustiedot kerättiin sairaskertomuksiin kirjatuista tiedoista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä BRCA-positiivisesta rinta- ja munasarjasyövästä. Tutkimuksen kohteena olleesta henkilöistä yhteensä 372:lta (25%) löytyi patogeeninen BRCA-variantti: 126 (14%) seulontatutkimuksissa ja 246 (42%) kohdennetuissa tutkimuksissa. BRCA-rintasyöpään sairastutaan nuorena, tässä aineistossa noin kaksi vuosikymmentä muuta rintasyöpää nuorempana. Patogeeniset BRCA1-variantit altistavat erityisesti kolmoisnegatiiviselle rintasyövälle ja munasarjasyövälle, patogeeniset BRCA2-variantit erityisesti miehen rintasyövälle. Alle 30-vuotiailla todetuista rintasyövistä vain 13% oli BRCA-positiivisia. Suvun munasarjasyövät ovat rintasyöpää merkittävämpi ennustetekijä positiiviselle BRCA-testitulokselle. Rinta- ja munasarjasyöpä samalla ihmisellä, joko geenitestatulla henkilöllä itsellään tai hänen sukulaisellaan, ennustaa erityisen vahvasti positiivista testitulosta. Johtuen Suomen väestöhistoriasta, tietyt patogeeniset BRCA-variantit ovat Suomessa yliedustettuina muuhun maailmaan verrattuna. Tämä näkyy erityisesti patogeenisten BRCA2-varianttien kohdalla. (211 sanaa)
-
(2024)Tutkielma käsittelee koristetaiteilija Bruno Tuukkasen (1891–1979) taidetta ja sen sijoittumista seinä- ja koristemaalaustaiteen perinteeseen. Tarkastelussa on 1920- ja 1930-lukujen arkkitehtuurikoristelu. Erityisenä tutkimuskohteena ovat Tuukkasen Eduskuntataloon tekemät maalaukset ja värisuunnitelmat sekä näiden luonnokset. Tutkielmassa käsitellään myös koristetaiteilijan työtä ja esitellään muita koristetaiteilijoita. 1900-luvun alun seinämaalaustaide kehittyi antiikista ja varhaisrenessanssista innoituksensa saaneen dekoratiivisen taideliikkeen ideoista ja yleistyi monumentaalimaalauksen muodossa. Myös ornamenteissa noudatettiin klassismin ihanteita ja käytettiin mytologiasta haettuja kuva-aiheita. Rakennusten koristelu jatkui 1940-luvulle saakka, josta alkaen arkkitehtuuri pelkistyi ja koristeet vähenivät. Bruno Tuukkanen edustaa tutkielmassa suurta koristemaalareiden joukkoa, joka työskenteli rakennusten maalauskoristeiden parissa. Heidän taideteollinen ja taiteellinen koulutuksensa tarjosi valmiudet monenlaisiin tehtäviin. Tuukkasen Eduskuntataloon maalaamissa kattopalkkikoristeissa näkyy yhtymistä aikaan, 1920-luvun klassismia edustavaan tyylikauteen, jossa eli antiikin perintö symmetrian, harmonian ja motiivien muodossa. Ruokasalin viiden seinämaalauksen kokonaisuudessa Tuukkanen ilmentää dekoratiivisen taidesuuntauksen klassismivaikutteita maalausten kaksiulotteisessa, ajattomassa kuvastossa. Sisustuksen värisuunnitelmissa antiikin perintö näkyy värimaailman rikkaudessa. Tuukkasen periaatteena oli sopeuttaa maalauksensa arkkitehtuuriin ja rakennuksen funktioon. Hänen maalauksensa tukevat arkkitehti J.S. Sirénin Eduskuntataloon luomaa klassismiin pohjautuvaa tyyliä ja ovat osa kokonaistaideteosta.
-
(2016)Työssä tutkitaan chengyu-idiomien käännöksiä Lu Wenfun Herkkusuu-romaanin suomennoksessa. Kiinalaisiin chengyuihin on kiteytynyt pieneen tilaan paljon kulttuurispesifiä informaatiota, minkä takia ne ovat haastavia kääntää. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käännösstrategioita chengyuiden kääntämisessä on Herkkusuun suomenoksessa käytetty. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen. Tutkimuksen aineiston muodostavat alkuteoksesta ja suomennoksesta kerätyt 168 idiomaattista chengyuta sekä niiden suomenkieliset käännösvastineet. Käännöstapoja luokittelemalla huomataan, että yleisin käännöstapa on epäidiomaattinen parafraasi (79.2%). Muita käännöstapoja ovat kääntäminen suomenkielisellä idiomilla (13.1%), suora käännös (4.1%) sekä poisto (3.6%). Käännöstavan valintaan vaikuttavat olennaisesti konteksti ja käännöksen skopos. Käännösvastine on useimmiten alkutekstiä semanttisesti läpinäkyvämpi. Puolet (50%) idiomien käännöksistä sisältää osittain samoja leksikaalisia komponentteja alkutekstin kanssa, 5% käännöksistä sisältää likimain samat leksikaaliset komponentit ja 45% täysin erilaiset leksikaaliset komponentit. Aineistossa ei esiinny yhtäkään suoraa käännöstä kiinankielisestä idiomista suomenkieliseen idiomaattiseen ilmaukseen.
Now showing items 1-20 of 292