Browsing by Subject "early childhood education"

Educational partnership is a working concept introduced in 2003 for the Finnish early childhood edu-cation services. The objective of my research is to study how early child-hood educators describe in their talks cooperation with parents in the context of educational partner-ship. I try to answer to the following questions by analyzing mutual shared cultural concepts used by the educators to structure their daily actions: What is the role of educational partnership in respect to the nature of their relationship with parents, their subject position, scope of their work, objectives of their work and their agency? I collected the research material by means of group interviews carried out in eight day-care centers located in the metropolitan area. The methodology of the research is based on social constructionism and discourse analysis. The analysis is qualitative, material based, detailed analyses of the early childhood educators discourse. The educators described their work through efforts towards equality with parents as well as occupational and professional expertise. Working as equal partners with parents means balancing between conflicting ways of working, thus a change in the professional and expert-focused way of working. The aim to support the growth and development of a child was viewed mainly through the aspects of structure of day care, parental, family, customer orientation and interaction. In the educational partnership talk seems not to have much room for the pedagogy deliberation when the language resources are directing educators attention away from child. Working according to the ideal of educational partnership was interpreted as a change to the early childhood care whereby the customer- and help-oriented as well as unofficial and trust-building cooperation has got foothold. Thus, the educational partnership gives room for expansion of the tasks of the workers. The contextual factors were seen as limiting as well as enabling aspects of educators agency. The responsibility of the education and interfere to the activities of parents was seen problematic, limiting the agency of the workers. On the other hand working as partner was seen as acceptable way to get access to the educational questions concerning families.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on saada selville varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä pedagogisesti monipuolisesta ja laadukkaasta liikuntakasvatuksesta. Lisäksi tavoitteena on saada selville, kuinka varhaiskasvatuksen opettajien mielestä liikunta vaikuttaa lasten hyvinvointiin, terveyteen, kehitykseen ja oppimiseen. Tutkimuksessa haastateltiin myös tutkittavien ajatuksia liikuntakasvatuksen toteuttamisen osaamiseen liittyen sekä tiedusteltiin missä osaamista on hankittu. Aiemmat tutkimukset liikunnan vaikutuksista lapsiin ovat osoittaneet liikunnan monet hyödyt lapsen suotuisan kehityksen kannalta. Liikunnalla on todettu olevan lasten fyysistä kehitystä, kuntoa, sosiaalis-emotionaalisia taitoja, sekä kongnitiivisia taitoja tukevia vaikutuksia. Tutkimuksen avulla pyritään hahmottamaan, millaisena liikuntakasvatus toteutuu päiväkodeissa käytännössä sekä kuinka tietoisia kentällä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat ovat liikunnan tärkeydestä suhteessa lapsen hyvinvointiin, terveyteen, kehitykseen ja oppimiseen. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui neljä pääkaupunkiseudulla työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa, joista kolmella oli taustalla yliopistotasoinen lastentarhanopettajan (nyk.varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinto, ja yhdellä opistotasoinen lastentarhanopettajan tutkinto. Aineisto kerättiin kvalitatiivisen, laadullisen tutkimusstrategian tavoin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysimenetelmänä toimi induktiivinen teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Fenomenografisen tutkimusasetelman avulla tulosten samankaltaisuuksien kautta muodostui erillisiä teemoja, joiden avulla tulokset muotoutuivat esitettävään ja selkeälukuiseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, että pedagogisesti monipuolinen ja laadukas liikuntakasvatus on monipuolista, lapsilähtöistä, ja lapsen mielenkiinnon kohteet huomioivaa liikuntakasvatusta, jossa lähiympäristöä hyödynnetään monipuolisesti vuoden ympäri sekä liikkumista toteutetaan erilaisten liikunnallisten lajien, leikkien ja pelien tavoin sisällä ja ulkona. Pedagogisesti monipuolisen ja laadukkaan liikunnallisen oppimisympäristön luomisessa aikuisen aktiivisella roolilla ja malliesimerkillä koettiin olevan tärkeä merkitys. Haastateltavien mielestä liikunta vaikutti vahvasti lasten henkiseen hyvinvointiin keskittymiskyvyn, oppimisen, positiivisen minäkuvan, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen kautta sekä fyysiseen hyvinvointiin kunnon kohenemisen, luuston kehityksen, unenlaadun ja ruokahalun parantumisen myötä. Lisäksi haastateltavat kokivat, että liikunnan avulla lapsille voitiin opettaa erilaisia oppisisältöjä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tähän tutkimukseen osallistuneet kentällä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat ovat hyvin tietoisia liikunnan suotuisista vaikutuksista suhteessa lasten hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen ja kehitykseen, ja he toteuttavat liikuntakasvatusta suurilta osin valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman suositusten mukaisesti. Jatkossa samaa aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla ja eri paikkakunnilla.

The purpose of this research was to find out, what kind of a relation early childhood teachers do have to the worldview education and how early childhood teachers think their co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project influences on their relation to worldview education. This study tried to respond to the need of letting early childhood teachers ponder freely about themes around worldview education and to find out, what kind of things do early childhood teachers associate to their relation to worldview education. The evolution of this relation was reflected through the first meeting of the project co-operation to the last meeting of the first six months. As theoretical frame of reference for this research served Jack Mezirow’s theory of transformative learning together with actual studies of reflection. Three early childhood teachers were interviewed for this study and the answers they gave during the interviews were scrutinized in relation to the learning diaries they wrote soon after the first meeting. These data’s were analysed according to the principles of a data based content analysis in the light of above mentioned theories. The three early childhood teachers who participated to the research seem to have a positively charged relation to the worldview education especially after the project co-operation started. Yet two of the three teachers still feel a bit reserved in their relation to worldview education. Nevertheless all of the three interviewed teachers send clear messages that their relation to worldview education has in some levels deepened: The difference being that the effects on the teacher who is most experienced workwise are smaller than with the other two. The co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project has given the early childhood teachers more self-confidence and understanding in the field of worldview education and given them a bit more tools for fulling the objectives of worldview education.

Varhaiskasvatushenkilöstö on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja heidän työhönsä luodaan paineita ja odotuksia monelta eri taholta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää varhais-kasvatushenkilöstön työstressitekijöitä. Tutkimuskysymykseni olivat 1) Miten työstressi muo-toutuu ja 2) Mitkä kuormitustekijät aiheuttavat työstressiä varhaiskasvatushenkilöstölle. Aihetta lähestyttiin ensin tarkastelemalla työstressiä ja työstressitutkimusta yleisellä tasolla. Työstressi on laaja käsite ja siihen liitetään yleensä kolme käsitettä: stressitekijät, stressireak-tiot sekä yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Stressitekijöitä ovat mm. psykososiaa-liset, fyysiset ja yksilölliset kuormitustekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvattajien työstressiä erityisesti psykososiaalisten stressitekijöiden näkökulmasta. Työelämän psyko-sosiaaliset stressitekijät sisältyvät työn sisältöön ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kiire, epäselvä työnkuva, organisaatiomuutokset, palkkaus ja vuorovaikutussuh-teet ajatellaan kuuluvan psykososiaalisiin stressitekijöihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin aihepiiristä löytyviä artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla ja yhdistelemällä eri aineistoja. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstö- ja aikaresurssit ovat merkittävä stressitekijä varhais-kasvattajille. Kiire aiheuttaa tunneuupumusta varhaiskasvattajille, kun pedagogista työtä ei pystytä tekemään tarpeeksi hyvin. Lisäksi palkkaus ja alan heikko arvostus kuormittavat työntekijöitä.

In this study, my aim is to examine how the profitability of private early childhood education is defined and how the status of the child is determined in the news related to the corporate restructuring of a private Touhula kindergarten company. The ethos of neoliberalism influences early childhood education, and its marketization, bringing with goals related to competition, freedom of choice, and requirements of efficiency. The privatization of early childhood education is part of the marketization development. Previous research has shown that the marketization and privatization of early childhood education affects the child, families, teachers, leadership, and learning in general. In Finland, the privatization of early childhood education is on the rise. Previous studies in Finland have highlighted the unequal status of the child in private early childhood education, as there have been variations in the implementation of support and quality. The research material consisted of eighty (80) media reports related to the corporate restructuring of Touhula. In the analysis of the research material, I utilized critical discourse analysis and discursive-deconstructive reading to search for answers to my research questions. I used ATLAS.ti-software as a tool when doing the analysis. Based on my analysis, the profitability of private early childhood education and the status of the child in private early childhood education were determined in many ways. The discourses were polyphonic, overlapping, parallel, and partly contradictory. Both the profitability of private early childhood education and the status of the child reflected an economic perspective, and discourses based on measurement and quantity were on display. The discourses highlighted both the municipality's responsibility for organizing early childhood education and the profitability of private early childhood education from the municipality's point of view. The status of the child was determined to be silent and passive. The child's right to early childhood education was also raised. The research reveals the importance of language in describing reality and the power of the media in constructing this reality. The results of the study can be viewed as one picture of private early childhood education and the status of the child, but more research on the marketization and privatization of early childhood education is needed in the Finnish context.