Browsing by Subject "Varhaiskasvatus"
Now showing items 1-20 of 159
-
(2023)Kielen kehityksen haasteet ovat yksi merkittävistä syistä sille minkä vuoksi lapsi saa varhaiskasvatuksessa suunniteltua tukea. Kielen kehityksen haasteet voivat vaikuttaa lapsen koulutuspolkuun ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa yhteiskunnasta syrjäytymistä myöhemmällä iällä. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kielen kehityksen haasteisiin puututaan ajoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia kielen kehityksen haasteita varhaiskasvatuksen opettajat ovat havainneet alle 3-vuotiailla lapsilla ja millaisilla keinoilla he pyrkivät tukemaan kielen kehitystä. Tutkimuksen viitekehys muodostuu kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista, joissa on tarkastelu niin kielen kehityksen tyypillistä kehitystä, kuin myös epätyypillistä, sekä sitä, miten kielen kehitystä voidaan tukea. Osana viitekehystä on myös varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat, kuten Varhaiskasvatuslaki ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineisto koostui verkkokyselylomakkeeseen tulleista vastauksista. Aineisto kerättiin tammikuussa 2023. Kyselyyn vastasivat varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät tällä hetkellä alle 3- vuotiaiden varhaiskasvatusryhmässä opettajina. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajat osaavat hyvin tunnistaa ennusmerkkejä alle 3-vuotiailla, jotka ennustavat tulevia tai jo olemassa olevia kielen kehityksen haasteita. Selkeästi eniten kielen kehityksen haasteena ajateltiin olevan puheen tuottamiseen liittyvät haasteet, kuten erilaiset äännevirheet. Vastauksissa korostui myös vuorovaikutukseen liittyvät haasteet, kuten lapsen vaikeus muodostaa kaverisuhteita kielellisten haasteiden vuoksi. Tulokset osoittivat myös, että kielen kehitystä tuetaan käyttämällä monipuolisia menetelmiä. Tuloksissa havaittiin, että etenekin kommunikoinnin tukeminen tukiviittomien ja kuvien avulla on usean varhaiskasvatuksen opettajan käytössä kielen kehityksen tukemiseksi. Näiden lisäksi varhaiskasvatuksen opettajat hyödyntävät esimerkiksi lauluja, kirjoja ja loruja, sekä perushoidollisia tilanteita kielen kehityksen tukemiseksi. Tutkimukseni perusteella varhaiskasvatuksen opettajat kokivat vuorovaikutuksen tukemisen yhtenä merkittävimmistä keinoista tukea kielen kehitystä, tähän liittyviä vastauksia nousi lähes jokaisessa vastauksessa. Sen sijaan aineistosta ei noussut vastauksia siitä, että varhaiskasvatuksen opettajana toimivat käyttäisivät kuvaavia sanoja puheessaan
-
(2024)Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, mitä estäviä ja tukevia tekijöitä varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat olevan myötätuntotekojen tukemisessa alle 3-vuotiaiden vertaissuhteissa. Myötätuntotekoja pienten lasten vertaissuhteissa ei ole tutkittu paljoa, mutta monet tutkimukset pitävät sitä oleellisena ja sen tukemista tavoiteltavana asiana. Aiemmissa tutkimuksissa on noussut myötätuntotekojen tukemista koskien olennaisina asioina johtamiseen ja työnjakoon liittyvät tekijät, aikuisen läsnäolo ja mallina toimiminen, lapsen aktiivinen rooli myötätuntoteoissa, aikuisena oman toiminnan reflektointi sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Menetelmät: Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineistoa kertyi yhteensä tallenteina 1 tunti ja 51 minuuttia. Analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa analyysia tehtiin aineistolähtöisesti, mutta siihen yhdistettiin myös teoriasta nousevia asioita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa löytyi estäviksi ja tukeviksi tekijöiksi useita asioita, jotka liittyivät lapseen, aikuiseen, pedagogisiin käytäntöihin sekä kodin ja päiväkodin yhteistyöhön. Keskeisiä myötätuntotekoja estäviä tekijöitä olivat lapseen liittyvät tekijät kuten lapsen kehityksen taso. Myötätuntotekojen tukemiseen tekijöitä ja käytäntöjä nousi liittyen aikuisen rooliin, ryhmän toimintaan, yksilöllisen tukeen, henkilöstön rakenteeseen, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, tunneilmaisuun sekä taito- ja taideaineiden eheyttämiseen. Tuloksien perusteella hahmottui, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pitävät estävinä tekijöinä monia lapseen liittyviä tekijöitä. Heillä kuitenkin on osaamista tukea myötätuntotekoja, vaikka estäviä tekijöitä olisi. Kaiken kaikkiaan aikuisen rooli ja pedagogiset käytännöt korostuvat myötätuntotekojen tukemisessa.
-
(2021)Objectives. A lot of research has been done during recent years on children’s language development and creative ways to support it during early childhood. Studies have shown that one significant factor which can support children in learning to read and write is music. The objective of this Master´s thesis is to study music education’s effect on under school age children´s language development measured by Rapid Automatized naming test. In addition, I investigate if there are differences in development between boys and girls or native Finnish speakers and children who speak Finnish as a second language during the two-year longitudinal research. Data for this Master thesis has been collected as a part of Tanja Linnavalli´s dissertation (2019) “Effects of musical experience on children’s language and brain development” which studied the effect of music intervention on children’s language development. Methods. There were 72 participants who were between four-to-five-year-old in the beginning of the study. Data was collected during 2014-2017. There were three study groups: one receiving music play-school, another group receiving dance classes and a third group that acted as a passive control group. Children were evaluated four times during the two-year long research for their speed in naming colours and objects by Rapid Automatized naming test by Niilo Mäki Institute. This Master´s thesis compares the differences between the groups using independent samples t-test. Results and conclusions. The study shows that children who participated to music playschool improved more on naming tests during the follow up than the other groups. Girls improved statistically significantly more than boys and Finnish as a second language speakers improved slightly better than native Finnish speakers. The results support the view that music has a positive impact on the development of language skills. In early childhood education and care, it is important to understand the support music education may offer to language development e.g., children with Finnish as a second language or learning challenges on reading and writing.
-
(2021)Objectives. A lot of research has been done during recent years on children’s language development and creative ways to support it during early childhood. Studies have shown that one significant factor which can support children in learning to read and write is music. The objective of this Master´s thesis is to study music education’s effect on under school age children´s language development measured by Rapid Automatized naming test. In addition, I investigate if there are differences in development between boys and girls or native Finnish speakers and children who speak Finnish as a second language during the two-year longitudinal research. Data for this Master thesis has been collected as a part of Tanja Linnavalli´s dissertation (2019) “Effects of musical experience on children’s language and brain development” which studied the effect of music intervention on children’s language development. Methods. There were 72 participants who were between four-to-five-year-old in the beginning of the study. Data was collected during 2014-2017. There were three study groups: one receiving music play-school, another group receiving dance classes and a third group that acted as a passive control group. Children were evaluated four times during the two-year long research for their speed in naming colours and objects by Rapid Automatized naming test by Niilo Mäki Institute. This Master´s thesis compares the differences between the groups using independent samples t-test. Results and conclusions. The study shows that children who participated to music playschool improved more on naming tests during the follow up than the other groups. Girls improved statistically significantly more than boys and Finnish as a second language speakers improved slightly better than native Finnish speakers. The results support the view that music has a positive impact on the development of language skills. In early childhood education and care, it is important to understand the support music education may offer to language development e.g., children with Finnish as a second language or learning challenges on reading and writing.
-
(2018)Goals. This Bachelor’s thesis researches how to promote 4–6 year-old children’s social skills learning using drama education. For a child, drama education is a natural way of learning because drama education uses playing as a learning method. Therefore it is important to look into this subject more thoroughly. This thesis clarifies which working methods and which factors have the best influence on the learning of social skills, and what kind of social skills does drama education promote. Methods. This thesis was conducted as a systematic literature review. The goal was to summarize different researches and their main results on the subject while critically evaluating them. This study looks into the subject by comparing literature and four research articles on the subject and shows the differences and similarities they present. The material of this study was collected using a strict entry criteria. It was analyzed with a critical reading and divided into different themes. Results. The study showed that drama education has a positive connection to children’s social skills learning. Drama education makes it possible to create an environment that supports children’s social skills learning. Common role-playing is a good way to learn new social skills, because while playing children can put theirselves in another person’s position and get to experience different kinds of roles and emotions. Putting yourself in another person’s shoes improves children’s empathy skills. This study confirms the fact that drama education can be used to teach children important social skills and that drama education is a suitable working method in early childhood education.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamakasvatus näkyy päiväkotien arjessa ja mihin tarkoitukseen sitä hyödynnetään. Tutkimusnäkökulma rajattiin koskemaan kielen kehitystä. Aiempien tutkimusten perusteella draamakasvatus tukee lasten kielen kehitystä sen puheen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueiden kautta. Yhteyksiä löytyy muihinkin osa-alueisiin, kuten ajattelutaitoihin ja tunneilmaisuun. Päätavoitteena oli tutkia, käytetäänkö draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: millainen asema draamakasvatuksella on kielen kehityksen tukena, miten hyödyllisenä draamakasvatus nähdään kielellisten haasteiden tukena sekä kuinka draamakasvatus nähdään osana päiväkodin arkea. Tutkimus toteutettiin (puolistrukturoidulla) lomakehaastattelulla, johon vastaajat kerättiin sosiaalisen median kautta varhaiskasvatuksen opettajille tarkoitetuista ryhmistä. Lomake tavoitti yhteensä 9881 ihmistä. Vastaajia lomakkeelle saatiin 17 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 0,0172%. Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset analysoitiin luokittelemalla vastaukset viitekehykseen sopivilla teemoilla tutkimuskysymyksiin vastaten. Viitekehys muodostui tutkimuksen teoriaosuudesta, johon kielen kehitys rajattiin fonologiseen tietoisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi draamakasvatuksen käsite määriteltiin. Vastaajat toimivat kaikki päiväkodeissa opettajana eri ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajista kahdeksan työskentelivät esiopetusikäisten lasten ryhmissä, ja yhteensä 11 ryhmässä oli 3-4-vuotiaita lapsia. Vain kahden vastaajan lapsiryhmissä oli alle 2-vuotiaita. Haastatteluun vastanneista 14 henkilöä käyttivät draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena omissa päiväkotiryhmissään. Vain kolme henkilöä vastasi, että eivät käytä draamakasvatuksen keinoja kielen kehityksen tukena omissa ryhmissään. Kielen kehitys oli yksi päätavoitteista ryhmäytymisen sekä tunnetaitojen kehittämisen lisäksi. Kielen kehitys mainittiin yhdeksässä vastauksessa, kun tunnetaidot ja ryhmäytyminen mainittiin molemmat seitsemässä vastauksessa. Kielellisten vaikeuksien tukena käytettiin eniten kuvallista tukea sekä tukiviittomia, mutta monet hyödynsivät myös draamallisia keinoja näiden lisäksi. Kaiken kaikkiaan draamakasvatus nähtiin oleellisena ja erittäin hyödyllisenä osana ryhmien toimintaa niin yksilöiden kuin ryhmän kehityksen puolesta.
-
(2018)The growing trend of internationalization has had a big impact on the importance of speaking foreign languages. Many parents want their child to learn another language at the earliest possible age, so kindergartens that focus on teaching foreign languages have become very popular. English especially is highly valued in Finland. Free play time is a time during which children have control over what they do. It is also an opportune time to practice English, and attentive kindergarten teachers should encourage them to do so. The aim of the research questions was to find out how the adults working at these kindergartens view language teaching during free play time. The theoretical framework is based on different language learning theories. Prior research suggests that learning happens largely during interactional situations, which suggests that free play time is very important in learning a new language. The research is qualitative and the research material has been gathered in the fall of 2016. The research method was half constructed, themed interviews. Altogether six women working in English kindergartens took part in the interviews. The interviews were recorded and transcribed, after which they were analyzed using the quantification method. The results indicate that while it is very important that children maintain their right to choose the language they use during free play time, it is also important to encourage them to practice their English skills and that the learning environment motivates children to use the new language. The interviewees feel they have difficulties enforcing this for example due to lacking technological skills and equipment. The results also showed that time spent outside is rarely utilized as time for practicing English.
-
(2023)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää valmistavassa esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia siitä, miten esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitoja tuetaan valmistavassa esiopetuksessa. Tämän lisäksi selvitän, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen eroaa äidinkieleltään suomenkielisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisesta, sekä mitkä ovat suurimmat kehittämisen tarpeet eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin marraskuussa 2022 haastattelemalla kolmea valmistavassa esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Jokaisella opettajalla oli kokemusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukemisesta. Heidän jokaisen ryhmästä löytyi myös monia eri äidinkieliä ja kulttuureja edustavia lapsia. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa oli kolme selkeää teemaa tutkimusongelmien mukaan; tukeminen, tukemisen erot ja kehittämisen tarpeet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja teemoittelua apuna käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen koettiin erittäin tärkeäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opettajien käytössä oli monia hyödyllisiä tuen keinoja sekä materiaaleja. Opettajat pyrkivät siihen, että ihan jokainen lapsi sai tarvitsemaansa tukea kielestä tai kulttuurista riippumatta. Kuitenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tuen tarpeisiin täytyi käyttää enemmän aikaa. Isoimmat kehittämisen tarpeet kohdistuivat aiheeseen liittyvien koulutusten sisältöön, niihin osallistumiseen ja kiinnostuksen määrään. Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta löytyy siis paljon hyvää materiaalia sekä apuvälineitä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Kuitenkin muun muassa resurssipula, työhyvinvoinnin lasku sekä kiinnostuksen - ja ajanpuute tekevät tuen toteuttamisesta haastava.
-
(2021)Objectives. According to the Finnish National core Curriculum, one of the objectives of early childhood education and care is to support children's evolving skills of participation and influence, to which the skills of public performing are unequivocally linked. The presence of performance anxiety can be considered a key obstacle in the development of these skills. According to previous studies, performing anxiety can limit an individual's life in many ways, decrease success in studies and lead to challenges in promoting an individual’s working life. The purpose of this study is to find out how much scientific information the personnel in early childhood education and care have at their disposal when planning, evaluating, and further developing the content areas of early childhood education, taking the aspect of performing anxiety into consideration. Methods. This study was started out as a systematic literature review by searching for data from three scientific databases of remarkable importance with suitable search clauses. Based on the definition of concepts relevant to this study, search clauses were formed considering the individual search guidelines for each database. The search results were collected in tables and their relevance to this study assessed accordingly. After analyzing the retrieved data and based on the results obtained, the focus was turned to deeper theoretical cerebration on the phenomenon of performing anxiety in the context of early childhood education. Results and conclusions. Pedagogical attention should be paid to the development and control of performing anxiety during early childhood education in the spirit of the National Core Curriculum of Early Childhood Education. In practice, however, there is little to none scientific data available to early childhood education and care personnel on which to base the practicing of the skills of public performing, taking the aspect of performance anxiety into account.
-
(2020)Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasten luontosuhteen kehittymistä. Luontosuhteen pohja rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa (Cantell, 2011). Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten luontosuhde näyttäytyy esikouluikäisten puhuessa luonnosta. Luontosuhdetta tutkitaan arvojen avulla sekä Schultzin (2002) kehittämän mallin kautta, jossa luontosuhdetta käsitellään kolmen osa-alueen: ajatuksen tason, huolenpidon ja tekoihin sitoutuneisuuden avulla. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita lasten omista kokemuksista ja eri tavoista, joilla ne näyttäytyvät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteutettiin kahden aamupäivän aikana Etelä-Suomalaisen kunnan esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 18 lasta, jotka olivat 6-7 vuotiaita. Tutkimus toteutettiin piirrosten ympärille muodostuvan teemahaastattelun avulla. Haastattelut dokumentoitiin myöhempää litterointia varten. Haastatteluja analysoitiin niin aineisto- kuin teoriapohjaisestikin. Tutkimus vahvistaa Cantellin (2011) ja Schultzin (2002) aikaisempia tuloksia ja havaintoja liittyen lasten omiin kokemuksiin luontosuhteen muodostumisessa. Omilla kokemuksilla on vahva vaikutus luontosuhteen vahvistumiseen ja jo pienetkin hetket luonnossa lisäävät sen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että omat kokemukset ja mielikuvitus ovat läsnä lasten puhuessa luonnossa. Lapsilta nousee esiin itseisarvoja liittyen luontoon. Tutkimus myös vahvistaa varhaiskasvatuksen tehtävää antaa monipuolisia luontokokemuksia ja tukea lasten luontosuhteen kehitystä.
-
”Eskareissa haluan oppia…”. : Vironniemen esikoulun osallisuuden toimintatapa aikuisten näkökulmasta (2016)Participation is one of the rights of every child according to the Convention on the Rights of the Child (UN, 1989). National curricula, such as the Finnish core curricula for pre-primary education (2014), are based on this convention. It is not simple to try to define participation of children because there is no one answer what it means and how to research it in kindergartens. In this study, I will examine how participation is seen through one operational method used in Vironniemi kindergarten with preschoolers. The nature of this study is qualitative case study in Vironniemi preschool. In the preschool every child is given an opportunity to draw six wishes of what they want to learn during the preschool year. These wishes work as a basis for the activities and aims of the year. The research material consisted of drawings of 23 preschoolers and an interview of two workers in the group (a kindergarten teacher and a childminder). The aim of the study was to find out how the operational method support the participation of the children from the workers’ point of view. The research material was analyzed by using content analysis, classification and thematic analysis. The results of the study showed that the majority of the wishes of the children were fulfilled by the latter part of the school year (until 8th of May 2015). According to the results, the operational method used in Vironniemi preschool helps children to become participative in the planning of the school year. However, the participation of children in execution or evaluation is little. The interviewees thought that the operational method is working and giving a good way for children to participate. The parents of the children will also get participated in the preschool year through the operational method.
-
(2021)Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2018) ohjaa sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseen. Aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei sukupuolisensitiivinen kasvatus toteudu, vaan varhaiskasvatuksen kentällä usein uusinnetaan sukupuolistereotypioita. Lisäksi sukupuolittuneisuus näkyy vahvasti Suomessa muun muassa työelämässä ja nuorten koulutusvalinnoissa. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli sukupuoleen liittyvien stereotypioiden murtajana ja sukupuolten tasa-arvon edistäjänä. Tämän tutkimuksen tavoite oli tarkastella sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutumista varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksella pyrittiin saamaan ymmärrystä siitä, miten sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen suhtaudutaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, joiden koetaan estävän sukupuolisensitiivistä kasvatusta sekä tekijöitä, jotka koetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta edistäviksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös tarkastelemaan, miten sukupuoleen liittyvät diskurssit näyttäytyvät varhaiskasvatuksen ammattilaisten kuvauksissa. Tutkimuksen aineistona olivat varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaukset sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon jaettiin linkki varhaiskasvatuksen työntekijöille tarkoitetussa sosiaalisen median ryhmässä. Kyselyyn vastasi 18 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Aineisto analysoitiin seuraten temaattisen sisällönanalyysin prosessia. Tutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia varhaiskasvatuksen sukupuolittavasta arjesta. Vastaajat kuvasivat laajalti kohtaamaansa sukupuolittunutta toimintaa ja puhetta. Vastaajia yhdisti vahva tietämys sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta, sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuoleen liittyvistä kulttuurisista oletuksista. Vastaajat kokivat sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tärkeäksi ja kuvailivat, miten henkilökunnan asenteet, tunteet ja tiedon ja ymmärryksen puute saattoivat estää sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamista. Tutkimuksen mukaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta edisti työyhteisön yhteinen reflektointi ja oman toiminnan kriittinen tarkastelu. Vaikka sukupuolisensitiivisyyden koettiin lisääntyneen, kuvailtiin kuitenkin, miten työyhteisössä joutui perustelemaan, selittämään ja joskus myös taistelemaan sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamisen puolesta. Tutkimuksen tulokset tukevat muissakin tutkimuksissa esitettyä johtopäätöstä, jonka mukaan varhaiskasvatuksessa on tarve velvoittavalle tasa-arvosuunnitelmalle, joka ohjaisi sukupuolisensitiivisen kasvatuksen arviointia ja kehittämistä varhaiskasvatusyksiköissä. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten tulisi tarjota kaikille pakollisia opintoja liittyen sukupuolten tasa-arvoon, sukupuolen moninaisuuteen sekä sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamiseen.
-
(2020)Voimassa olevan lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on ollut muun muassa tehostaa varhaisen tuen palveluita. Varhaisen tuen palveluiden kehittäminen on ajankohtaista, sillä lastensuojeluasiakkuudet ovat olleet kasvussa viime vuosien ajan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuteen sijoittaminen kannattaa ja siitä on erityistä hyötyä heikommassa asemissa olevien lasten tulevaisuuteen (esim. Heckman, 2008; Vandenbroeck & Lazzari, 2013). Tutkielmani selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lastensuojelullisen huolen tunnistamisesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat painottuvat erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulmaan. Teoriaosiossa avaan lisäksi moniammatillisuuden käsitettä varhaiskasvatuksessa, sekä selvitän varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteiskunnalliset tehtävät. Tutkimusaineistoni koostuu neljän varhaiskasvatuksen opettajan sekä yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän teemahaastatteluista. Haastatteluissa selvitin niitä käytänteitä, joita varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät huolen arvioinnissa sekä konkreettisissa toimissa huolen herättyä. Aineiston analyysissä olen hyödyntänyt fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimukseni mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, ettei lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä ole toimivia yhteistyökäytänteitä. Tulokset viittaavat myös siihen, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ei ole tarkkaa tietoa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimenkuvasta. Tämä tuli ilmi väkivaltatilanteisiin liittyvissä käytänteissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan yhteistyö lastensuojelun kanssa katkeaa usein lastensuojeluilmoitukseen. Sosiaalityöntekijän mukaan yhteistyön ei pitäisi loppua lastensuojeluilmoitukseen, mutta esimerkiksi erilaiset salassapitosäädökset vaikuttavat tiedon jakamiseen. Lisäksi tuloksissa on havaittavissa toisistaan poikkeavia käytänteitä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksistä huolen arvioinnista, sekä siitä kenen vastuulla lastensuojeluilmoituksen tekeminen on.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lapsen huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä sekä tuoda esille heidän väliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatushenkilöstöllä on suuri rooli yhteistyön luomisessa sekä sen ylläpitämisessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on yleistynyt vuosien varrella ja huoltajia on otettu enemmän osallisiksi päiväkodin arkeen, jonka vuoksi yhteistyön merkitys on kasvanut. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, miten varhaiskasvatushenkilöstö loi yhteistyötä huoltajien kanssa ja mitkä tekijät vaikuttivat huoltajien yhteistyöhön osallistumiseen. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimus koostui yhden alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmän varhaiskasvatushenkilöstön puhelinhaastatteluista sekä kyseisen yksikön toimintasuunnitelmasta. Haastateltavia oli kolme kappaletta ja haastattelut toteutettiin yksilöllisinä ja puolistrukturoituina puhelinhaastatteluina. Haastattelun tavoitteena oli tuoda esiin varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä yhteistyön toteutumisesta huoltajien kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2020. Litteroidun tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teoriasidonnaista analyysia hyödyntäen. Yksikön toimintasuunnitelma toimi taustoittavana materiaalina, jonka sisältöä vertailtiin haastattelusta tuotettuihin tutkimustuloksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatushenkilöstö loi tiiviillä yhteydenpidolla ja erilaisilla perheiden kohtaamisien käytännöillä yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteistyössä oma lapsi oli huoltajien kiinnostuksen keskiössä ja yhteistyön toteutumiseen vaikutti monilla eri tavoilla huoltajan oma tausta. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että niin päiväkodin kuin huoltajien omat toimintatavat vaikuttavat merkittävästi yhteistyön toteutumiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan pitää tärkeänä varhaiskasvatushenkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta yhteistyöhön sekä sitä, että varhaiskasvatushenkilöstö tuo lapsen esiin myös ryhmän jäsenenä, jolloin huoltajien käsitys lapsensa varhaiskasvatuksesta sekä yhteistyöstä laajenee päiväkotiryhmän tasolle ja vuorovaikutus perheiden kanssa lisääntyy.
-
(2018)The purpose of this study was to find out parents experiences of the cooperation between home and daycare, in a conversation culture and cultural activity point of view. The research questions were as follows: in what way parents have experienced cooperation between daycare center personnel in a conversation culture and cultural activity point of view and in what ways the cultures could be developed between home and daycare? Previous studies have shown, that the cooperation between home and daycare affects the child´s comprehensive well-being, what was the essential reason for my interest in studying the subject. The objective of the study was to give both the daycare and parents information about current state as well as give tools to developing co-operation. The study is quantitative. There was 26 parents of about 200 who attended in the study from the daycare center located in the Uusimaa region. I collected the research material with an online survey. In the survey there where both closed and open questions. Analysis of the material regarding the closed questions where made with SPSS24-program and I will present the results as frequency charts. Analysis of the open questions did not succeed with content analysis, due to a low amount of response, so I ended up opening the answers as such and added authentic quotations into the text. According to the results parents experienced that the daycare centre have succeeded to create such a conversation culture and cultural activity, which supports the cooperation between the parents and daycare. The part of conversation culture parents experienced among other things that the trust between home and daycare is in order and conversations being dialogical and significant for the purpose of child getting support as well as parent getting pedagogical support. The parents experienced that the daycare centre succeed in the cultural activity part in organizing versatile activities, which support child´s learning and development progress. The daycare centre was quite successfully created communality and enabling family networking, but on the other hand about half of respondents would like to get to know the other families better and would like to see additional involvement in communality. Based on the results of the study the main development areas of the day care center are related in providing enough time for conversations, arranging a whole family event´s, providing cultural attractions for children, take in advance of knowhow of the parents and invest in communality and networking.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Lapsen hyvinvoinnin tukeminen on varhaiskasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä. Positiivinen pedagogiikka on tieteenala, joka pyrkii löytämään keinoja, joilla voidaan parantaa lasten hyvinvointia ja oppimista. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on rakentaa lapselle paras mahdollinen kasvualusta, keskittyen lapsessa olevaan hyvään ja vahvistaa uskoa lapsen kykyihin sekä omaan potentiaaliin. Aiempien tutkimusten mukaan positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan vaikuttaa myönteisesti niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin. Tutkimuksella halutaan tuoda esiin niitä käytännön menetelmiä, joilla voidaan erityisesti tukea lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on kuvata, minkälaisia vaikutuksia positiivinen pedagogiikka on tuonut koko toimintayhteisöön. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselyllä. Tutkimushenkilöt valikoituivat sattumanvaraisesti sosiaalisen median kautta. Vastaajia oli 9, joista jokainen on varhaiskasvatuksen opettaja. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hyvinvointia voidaan tukea vahvuuksiin keskittymällä, lapsen tunnetaitoja kehittämällä, myönteistä ilmapiiriä luomalla sekä panostamalla lapsilähtöiseen toimintaan. Käytännössä menetelminä ovat pääosin positiivinen ajattelutapa, keskittyminen hyvään ja kannustaminen. Erilaisia materiaaleja käytetään erityisesti luonteenvahvuuksien ja tunnetaitojen harjoittelun tukena. Positiivinen pedagogiikka on parantanut ilmapiiriä sekä koko ryhmän yhteishenkeä. Lasten sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja kiusaaminen on vähentynyt. Lasten itsetunnon koettiin nousseen, jonka vaikutuksesta he uskalsivat tuoda rohkeammin omia mielipiteitään esiin. Positiivinen pedagogiikka antoi välineitä varhaiskasvatuksen arjen haastaviin tilanteisiin sekä yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa.
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract The father of kindergarten Friedrich Fröbel and his pedagogic views have not been a popular research study during the recent years. However, the history of Finnish kindergarten has been studied. According to these studies, Fröbel had a strong influence in Finnish kindergartens up until the 1980’s. Since the 1980’s there have been some changes in the Finnish kindergartens, e.g. in the operational culture and the eligibility criteria of the staff The emphasis has shifted from social pedagogy to early education with emphasis on pedagogy. Kindergarten teachers were trained according to Fröbel’s pedagogy until the late 1970’s. Therefore, many of the kindergarten teachers still working have received education that emphasizes Fröbel’s pedagogy. The hypothesis of this study is that Fröbel's pedagogy is still visible also in the Early childhood and Pre-school curricula. Part of the hypothesis is that the Fröbel’s pedagogy has changed compared to the early days’ Finnish kindergarten. This study aims to find out what is Fröbel’s pedagogy is and how it is reflected in the Early childhood education and Pre-school curricula. This study is a descriptive content analysis. The material used in this study includes Fröbel's textbook (in Swedish) Människans fostran and thereto related preface. The pedagogics described in Fröbel's textbook is later compared with the pedagogy described in Pre-school curriculum 2014 and Early childhood education curriculum 2016. In order to provide a comprehensive view of Fröbel’s pedagogy in Finland I have included also Elise Lujala's PhD Lastentarhatyö, kansanopetuksen osa ja kotikasvatuksen tuki – toiminnan päämäärät ja toteutuminen Pohjois-Suomessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1938 and Maija Meretniemi's PhD Hyvä koti ja henkinen äitiys lastentarhatyön esikuvina: Aate- ja käsitehistoriallinen tutkielma Suomen varhaiskasvatuksen taustasta. To understand the shift of education criteria of kindergarten teachers I have studied an article by Eeva-Leena Onnismaa, Marjatta Kalliala and Leena Tahko-Kallio Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. In addition, the material also includes lectures by Marjatta Kalliala and Nina Sajaniemi at the University of Helsinki in 2016 and 2018. According to this study, some parts Fröbel's pedagogics agreed with the Early childhood education curriculum and the Pre-school curriculum. Fröbel concept and importance of childhood, play as part of learning, the developmental psychological view of child growth and development were also reflected in the Early childhood curriculum and Pre-school curriculum. Additionally, the idea kindergarten or early childhood education as a first part of life long education was visible in Fröbel’s textbook and the above-mentioned curricula. There were differences as well, Fröbel’s theological philosophy was not part of the curricula. There were also differences in the weighting of subjects in teaching. It goes without saying that Fröbel's pedagogy does not include media or technology education. Both the curricula and Fröbel’s textbook are works of their time. This study also helped me to understand the current state of early childhood education in Finland and the varying emphasis between social pedagogy and pedagogy during the recent years, and the contradiction between these in history and today.
-
(2021)Aim of this study was to investigate the connection between children’s self-regulation and temperament. Additionally, the aim of the study was to determine whether a child’s age, gender or mother’s level of education modified the associations between temperament and self-regulation skills. The research material was collected in 2017 in kindergartens in Salo (N=29) and Riihimäki (N=3) as part of the DAGIS project. Data consisted of questionnaire material collected during the baseline measurement of the project. The subjects (N=802) were 3–6 years old children and their families. Children’s self-regulation skills were measured using PikkuKesky survey (challenges in self-regulatory skills) completed by early childhood education teachers or other professional (N=757). Also, parents filled a form that measured child’s cognitive and emotional self-regulation skills separately. Children’s temperament was assessed using Children’s Behavior Questionnaire (very short form). This questionnaire was filled by parents. The relationship between child’s temperament and self-regulation was analysed using linear regression analysis. In addition to that, regression analysis was used to examine whether a child’s age and gender or maternal education level had an interaction effect with temperament on self-regulation. The results of the research showed that there was a connection between children’s temperament and self-regulation. Children with high levels of surgency had more challenges in their self-regulatory skills, while better effortful control meant that the child had fewer challenges in self-regulation. This study did not find connection between challenges of self-regulation and negative affectivity. Children with high levels of effortful control as well as those with more surgency was associated to better cognitional self-regulation. In contrast, children with high levels of negative affectivity had weaker cognitive self-regulatory skills. Children with high levels of surgency or negative affectivity had weaker emotional self-regulation skills, while children with high levels of effortful control was associated to better emotional self-regulation. In this study, age, gender and maternal educational background, had no interaction between temperament and self-regulation. Children’s personal temperament needs to be taken into account when developing child’s self-regulatory skills and pay attention to supporting the self-regulatory skills of children with different temperaments - especially surgency ones - at an early stage.
-
(2021)Aim of this study was to investigate the connection between children’s self-regulation and temperament. Additionally, the aim of the study was to determine whether a child’s age, gender or mother’s level of education modified the associations between temperament and self-regulation skills. The research material was collected in 2017 in kindergartens in Salo (N=29) and Riihimäki (N=3) as part of the DAGIS project. Data consisted of questionnaire material collected during the baseline measurement of the project. The subjects (N=802) were 3–6 years old children and their families. Children’s self-regulation skills were measured using PikkuKesky survey (challenges in self-regulatory skills) completed by early childhood education teachers or other professional (N=757). Also, parents filled a form that measured child’s cognitive and emotional self-regulation skills separately. Children’s temperament was assessed using Children’s Behavior Questionnaire (very short form). This questionnaire was filled by parents. The relationship between child’s temperament and self-regulation was analysed using linear regression analysis. In addition to that, regression analysis was used to examine whether a child’s age and gender or maternal education level had an interaction effect with temperament on self-regulation. The results of the research showed that there was a connection between children’s temperament and self-regulation. Children with high levels of surgency had more challenges in their self-regulatory skills, while better effortful control meant that the child had fewer challenges in self-regulation. This study did not find connection between challenges of self-regulation and negative affectivity. Children with high levels of effortful control as well as those with more surgency was associated to better cognitional self-regulation. In contrast, children with high levels of negative affectivity had weaker cognitive self-regulatory skills. Children with high levels of surgency or negative affectivity had weaker emotional self-regulation skills, while children with high levels of effortful control was associated to better emotional self-regulation. In this study, age, gender and maternal educational background, had no interaction between temperament and self-regulation. Children’s personal temperament needs to be taken into account when developing child’s self-regulatory skills and pay attention to supporting the self-regulatory skills of children with different temperaments - especially surgency ones - at an early stage.
-
(2018)The purpose of this Bachelor’s Thesis was to examine how distributed pedagogical leadership showed in the interviews of daycare center leaders. In this Thesis, the subject is examined, analyzed and interpreted in the framework of Fonsén’s (2014) broad phenomenon concentrating on the following dimensions: context, organizational culture and management of substance. The governance and legislation of early childhood education has been under amendment procedures during the past years and the process is ongoing. Research has shown that the base for high-quality early childhood education is formed by high-quality pedagogical leadership. The standpoint of distributed pedagogical leadership looks deeper on pedagogical leadership and transfers to examine it on an interactional level. From this point of view, leadership can be seen as a shared responsibility, for which everyone is responsible for basic mission on their positions expanse. This study is a part of an international leadership research ”Discourse of leadership in diverse field of early childhood education” lead by Elina Fonsén. For this thesis I interviewed four daycare center leaders from Helsinki. The method of the interview was a focus group and my role was to be a facilitator in the situation. This research was analyzed with a qualitative content analysis. The study was reported as a dialog with theoretical frame, empirical material and researcher of this study. The results of the study showed that in the leaders’ discourses it is possible to construe features of “pre” distributed pedagogical leadership. For example, this was visible from the discourses when leaders were speaking about kindergarten teacher’s pedagogical leadership being responsible of pedagogy in the group. On the other hand, leaders also simultaneously evaluated the quality the kindergarten teacher’s pedagogy. The results of the study also show that the focus of leadership in early childhood education is shifting from individual management towards distributed leadership. When basic mission was developed only by the leaders in the past, nowadays the whole staff is involved in developing the basic mission.
Now showing items 1-20 of 159