Browsing by Subject "laatu"

Johdanto Suomen Syöpärekisteri ylläpitää rekisteriä kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Väestöpohjainen syöpätapausten rekisteröinti tarjoaa kattavan ja luotettavan tietokannan syöpätutkimuksessa käytettäväksi. Rekisteröinnin kattavuuden ja rekisteröidyn tiedon oikeellisuuden puutteilla voi kuitenkin olla suuri vaikutus erityisesti harvinaisten sairauksien insidenssi- prevalenssi- ja elossaoloarvioihin. Tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aiempaa arviota lapsuussyövän rekisteröinnin kattavuudesta Suomen Syöpärekisterissä (Leinonen ym. 2017). Materiaalit ja menetelmät Poimimme Syöpärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä kaikki 0–14-vuotiaiden syöpätapaukset vuosina 2009–2013. Tarkastimme jokaisen Syöpärekisteristä puuttuneen tapauksen syöpädiagnoosin oikeellisuuden joko lähettämällä potilasta hoitaneeseen sairaalaan täytettävä lomake tai tarkastamalla potilastiedot potilastietoarkistoista. Laskimme Syöpärekisterin rekisteröinnin kattavuusarviot 95 %:n luottamusvälein tauti- sekä ikäryhmittäin. Tulokset Vuosina 2009–2013 Syöpärekisteriin oli rekisteröity 741 uutta lapsisyöpätapausta. Hoitoilmoitusrekisteriin syöpätapauksia oli rekisteröity 1072. Virheellisten syöpädiagnoosien karsimisen jälkeen vahvistimme 49:n syöpätapauksen puuttuvan Syöpärekisteristä. Syöpärekisterin kattavuudeksi arvioimme 94% (95% luottamusväli 91.9¬–95.4); 92% (95% luottamusväli 89.1–94.2) kiinteiden ja 97% (95% luottamusväli 94.1–98.4) ei-kiinteiden kasvainten osalta. Retinoblastooman rekisteröinnin kattavuus oli huomattavan matala, 54% (95% luottamusväli 36.4–71.9). Myös luusto- ja keskushermostosyöpien kattavuusarviot olivat matalat. Lymfoomien ja munuaissyöpien rekisteröinnin kattavuusarvio sen sijaan oli 100%. Diskussio Suomen Syöpärekisteri tuottaa korkealaatuista tietoa lapsuusajan syövistä. Ei-kiinteiden syöpien rekisteröinti on kattavampaa kuin kiinteiden syöpien. Syöpäilmoituksia Syöpärekisterille on puuttunut erityisesti potilaista, joiden tautia ei aina varmenneta histologisesti, kuten silmä- ja keskushermostosyöpäpotilaista.

Opinnäytetyö on tehty osana Suomen metsäkeskuksen esiselvityshanketta Keski-Suomen ensiharvennuksien laadusta. Työssä tarkastellaan Metsäkeskuksen tekemän korjuujäljen laadun seurannan perusteella ensiharvennusmetsiköiden jäävän puuston tunnuksia, pääasiassa runkolukuja. Aineiston avulla simuloitiin OpeMotti-ohjelmistolla puuston kehitys koko kiertoajalle. Mitattuja ensiharvennuskuvioita oli 85, joista simulaatioissa mukana oli 83. Mäntyvaltaisia metsiköitä oli 42, kuusivaltaisia 32 ja koivuvaltaisia 9 kappaletta. Simulaatioiden tuloksista selvitettiin koko kiertoajan muutoksia ensiharvennettujen metsiköiden puuston runkoluvuissa, tilavuudessa, biomassassa ja hiilen sekä hiilidioksidin sidonnassa. Maastomittausten perusteella ensiharvennusten laatu oli heikko. Kaikki kuviot oli harvennettu liian harvoiksi, ja ajouran osuus pinta-alasta oli keskimäärin 28 %. Hakkuuvaurioita tai ajourapainaumia oli alle 3 %. Suositusten mukaisen maastodatan puuttuessa kiertoaikasimuloinnit tehtiin sekä maastodatan että laskettujen suositusarvojen perusteella. Simulaatioita tehtiin yhteensä 166 eri kuviotiedoilla; mitattu data ja suositusdata jokaisesta 83 kuviosta. Simulointien mukaan tarkastettujen ensiharvennettujen kuvioiden runkotilavuus vähenisi kiertoajan aikana 15 % ja biomassan tuotto 14 % verrattuna suositusten mukaisesti ensiharvennettuihin. Vaikka voimakas harvennus hieman nopeutti puuston kasvua, nopeampi kasvu ei korvannut menetettyä puumäärää normaalin kiertoajan aikana. Tulos ei juurikaan muuttunut valtapuulajeittain tarkasteltuna, vaikka puulajien kasvutavat ja -nopeudet erosivat toisistaan. Liian voimakkaat ensiharvennukset saattavat aiheuttaa metsänomistajille tulonmenetyksiä tulevaisuudessa. Simulaatioiden mukaan suositusten mukaan ensiharvennetuista kuvioista voisi saada päätehakkuussa 800–2000 euroa enemmän tuloa hehtaarilta. Suositusten mukaiset kuviot sitoivat hiilidioksidia 15 % ja hiiltä 14 % enemmän kiertoajan aikana. Vaikka esiselvitys oli alueellinen ja verrokkina olleet suositusarvot olivat mallien mukaisia keskiarvoja, tulokset kertovat ensiharvennuksen laadun heikkenemisestä. Ensiharvennuksen voimakkuudella on pitkäaikaiset vaikutukset metsän puuston tilavuuteen ja metsien hiilensidontaan. Koska ensiharvennuksia tehdään liian vähän tarpeeseen nähden, ensiharvennusten oikea-aikainen ja suositusten mukainen tekeminen on hyvin tärkeää. Ongelman korjaamiseen tarvitaan koko metsäalan toimijoiden yhteistyötä, koska syitä ensiharvennusten laadun heikentymiseen on monia.

Tutkielman aiheena on tuulivoimaloiden turvallisuusasiakirjojen analysointi virheanalyysin avulla, ja tutkimus tehtiin toimeksiantona Nordex Acciona Windpowerille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista käännöslaatu asiakirjoissa on ja minkälaisia virheitä niistä löytyy. Työssä analysoidaan neljää eri asiakirjaa, joista yksi on tuulivoimalan käyttöohje (70 sivua), yksi tuulivoimalan pelastussuunnitelma (2 sivua) ja kaksi viimeistä ovat tuulivoimalan raporttipohjia (1 sivu/raporttipohja). Teoreettinen viitekehys sisältää teoriaa käännöslaadusta, laadunvarmistamisesta, käännöksen kontrollointiprosessista, käännösten tarkistamisesta sekä taloudellisten tekijöiden ja aikapaineen vaikutuksesta käännöslaatuun. Tämän jälkeen tutkielmassa esitellään teoriaa käännösten virheanalyysistä, eri virheluokitteluista ja erilaisista lähtötekstiongelmista. Myöhemmin esitellään käännösvirheiden painoarvo ja analyysissa käytettävä virhematriisi, johon kootaan eri virheluokat, niiden painoarvot ja virheiden lukumäärät. Viimeisessä teorialuvussa kerrotaan lyhyesti tuulivoimasta, teknisistä asiakirjoista tuulivoima-alalla sekä teknisestä kääntämisestä yleisesti. Pro gradu -tutkielmassa käytettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Turvallisuusasiakirjoista etsittiin virheitä ja tulokset esitetään esimerkkien avulla. Tutkielmassa analysoidaan eri virheluokissa esiintyvien virheiden lukumäärät ja niiden painoarvot. Määrällisen tutkimusmenetelmän osuus tutkielmassa rajoittuu virheanalyysin tulosten tilastointiin: virheistä 138 oli pieniä virheitä, 24 oli painavia virheitä ja 57 oli kriittisiä virheitä. Tulokset esitetään lisäksi virhematriisissa, joka on osa toimeksiantoa. Lopussa pohditaan lähtötekstien laadun ja asiakkaan termilistan vaikutusta käännöslaatuun sekä aikapaineen merkitystä tässä käännösprosessissa. Lisäksi teorialukujen pohjalta tarkastellaan asiakirjojen käännöslaatua. Lähtöteksteillä ja asiakkaan antamalla termilistalla on pieni vaikutus käännöslaatuun, mutta kääntämiseen annettu aika oli riittävä. Kokonaisuudessaan asiakirjojen käännöslaatu ei ollut korkeimmalla tasolla. Painavat ja kriittiset virheet ehdotetaan korjattavaksi. Tätä pro gradu -tutkielmaa käytetään kehittämään ja parantamaan Nordexin asiakirjojen käännöslaatua. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi siten, että analysoitavaksi otetaan lisää asiakirjoja ja perehdytään laajemmin eri virheluokkiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä erilaistumiskeinoja heinäntuottajilla on ja mitä asioita asiakkaat arvostavat ostaessaan heinää hevostensa rehuksi. Pääasiallisena tarkastelun kohteena oli siis ammattimaiset hevosheinäntuottajat. Hevosala on kasvava toimiala Suomessa, ja hevosten lukumäärän ennustetaan kasvavan edelleen. Hevosten merkitys yhteiskunnalle näkyy taloudellisten vaikutusten lisäksi myös muun muassa ihmisten henkisen hyvinvoinnin kasvuna. Maatalouteen hevosala puolestaan vaikuttaa suorasti rehujen ostamisen kautta. Hevosten ruokinnan peruspilari on heinä, jonka hygieenisen ja ravitsemuksellisen laadun on oltava hyvää. Hevosten ruokinta perustuu myös aina hevosen käyttötarkoitukseen ja hevosen yksilöllisiin tarpeisiin, ja lisäksi tallit ovat eri kokoisia. Täten yksi heinä ja paalimuoto eivät sovi kaikille Aineisto kerättiin kahdella internet-kyselyllä, joista ensimmäinen lähetettiin heinäntuottajille ja toinen tallien omistajille. Pääpaino oli tuottajien kyselyssä. Aineistoja analysoitiin tilastollisesti, mutta koska tuottajien kyselyyn tuli vain 37 vastausta niin syvällisempi tilastollinen analyysi ei ollut mahdollista toteuttaa. Analysoinnissa tuottajat ryhmiteltiin merkittävimmän asiakaskoon sekä nurmialan mukaan, ja ryhmiä vertailtiin keskenään. Myös asiakkaat jaettiin kevyttä tarkastelua varten tallikoon mukaan kahteen ryhmään. Lisäksi tuottajien ja asiakkaiden vastauksia vertailtiin toisiinsa. Erilaistumiskeinoja havaittiin niin ryhmien sisällä kuin ylipäänsäkin. Erityisesti ravintoarvoiltaan heikommalle mutta hygieeniseltä laadultaan hyvälle heinälle olisi kysyntää. Paalimuodoista pikkupaalimuotoinen kuiva heinä vaikuttaisi edelleen olevan suosittu, mutta myös kanttipaalien suhteen on havaittavissa kiinnostusta niin säilö- kuin kuivankin heinän suhteen. Voimavarojen suhteen erityisesti varakoneiden saatavuus koettiin hankalaksi, mutta osa tuottajista oli onnistunut tekemään tarvittavat järjestelyt varakoneiden saatavuuden varmistamiseksi, mikä tuo heille kilpailuetua muihin nähden.

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden hintoihin ja laatuun. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, miten kuluttajat kokevat elintarvikkeiden hinnat, laadun elintarvikkeissa sekä miten kuluttajat puhuvat hinnoista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin eri kauppaympäristöissä. Teemahaastatteluja on analysoitu laadullisin analysointimenetelmin. Lisäksi haastattelujen yhteydessä on havainnoitu haastateltavien puhetta, kaupasta ostettuja elintarvikkeita ja haastateltavien käyttäytymistä siinä ympäristössä, jossa kuluttajat ostavat elintarvikkeita. Tutkimuksen mukaan hinta on tärkeä ruuan valintakriteeri kuluttajille. Erityisesti nykyisen talouden taantuman aikana hinnan merkitys ruokaostoksissa korostuu. Kuluttajien epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta heijastuu myös ruokaostoksiin. Säästöt ja hinnat korostuvat ruokaostoksissa. Erityisesti arkisin ruuan hinnalla on merkitystä. Elintarvikkeiden ostaminen ei ole kuitenkaan vain alhaisimman etsimistä. Tutkimuksessa korostuu myös laadun ja kotimaisuuden yleinen arvostaminen. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan elintarvikkeisiin rahallisesti jopa merkittävästikin joidenkin elämäntilanteiden aikana, kuten esimerkiksi viikonloppuisin. Kuluttajat halusivat tutkimuksessa hyvää laatua sopivaan hintaan: ajattelua kuvataan tutkimuksessa haastatteluista esiin nousseella termillä ”semihyvää”. Hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä. Kuluttajat vertailevat hintoja ja muodostavat sen pohjalta omia hintakäsityksiään. Hinnoilla ja laadulla on myös useita erilaisia merkityksiä kuluttajille. Kuluttajat suhtautuivat tutkimuksessa pääasiassa kielteisesti kalliisiin hintoihin, vaikka kalliit hinnat koettiin myös osana laatua. Edullisiin hintoihin suhtauduttiin sen sijaan myönteisemmin. Edullinen hinta saatettiin kokea hyväksi hinta-laatusuhteeksi. Kaupan korkeat hinnat ja katteet koettiin usein osana kalliita hintoja. Koko elintarvikeketjulta toivotaan yhä reilumpaa ja läpinäkyvämpää toimintaa hinnoittelun osalta tulevaisuudessa. Tältä pohjalta nykyinen ”halpuutuskampanja” ja hintakilpailu luovat kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen elintarvikkeiden hintatutkimukselle. Edullisempi ruoka itsessään ei riitä, vaan kuluttajat haluavat myös monipuolista tuotevalikoimaa sekä laadukasta ruokaa sopivaan hintaan. Tutkimuksessa myös esitetään, että hinta- ja laatumielikuvien tutkiminen kauppaympäristöissä lisää kuluttajien toiminnan ja käyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä elintarvikemarkkinoilla. Kuluttajien syvempää ymmärtämistä voidaan hyödyntää elintarvikeketjussa tutkittaessa tulevaisuuden ruuan kulutusta.

Tausta Suomessa tuotettiin vuonna 2016 noin 5,9 milj. m³ kuusisahatavaraa. Kuusta (Picea abies) käytetään pääosin rakentamiseen. Siitä valmistettavia tuotteita ovat liimapuu, sisä- ja ulkoverhouslaudat, rakennusten rungot ja koolaukset. Sahatavaran laatu vaikuttaa siitä valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Sahatavaralle on määritelty laatuluokat, jotka ovat US, V, VI ja VII. Laatuun eniten vaikuttavat ominaisuudet ovat oksaisuus, halkeamat, muotoviat ja lyly. Sahatavaran ominaisuuksille on määritelty enimmäismäärät ja -koot eri laatuluokissa. Tuottajien vaatimukset raaka-aineelle ovat erilaisia, koska sahatavaraa käytetään hyvin erilaisissa tuotteissa. Kuusisahatavaraa käyttävien yritysten laatuvaatimuksia ei ole tähän mennessä kattavasti selvitetty. Tavoite ja menetelmät Tutkielman tavoite oli selvittää kuusisahatavaran jatkojalostajien asettamat mitta- ja laatuvaatimukset. Tutkimuksessa haastateltiin 20:ta yritystä, jotka sijaitsevat Pirkanmaalla ja sen lähialueilla. Yritykset jaettiin heidän valmistamansa tuotteen mukaan viiteen luokkaan, jotka ovat liimapuu, runkorakenteet, ulkoverhouslaudat, sisäverhous- ja lattialaudat sekä listat ja puusepäntuotteet. Yrityksiltä kerättiin taustatiedot sekä heidän asettamansa vaatimukset raaka-aineelleen. Kysymyksillä selvitettiin jatkojalostajien käyttämät sahatavaran laatuluokat, heidän käyttämänsä mitat, sahatavaran eri ominaisuuksien merkitsevyydet, terveoksaisuuden tärkeyttä, sydäntavaran käyttöä, lujuusvaatimuksia, raaka-aineen kosteussuhdetta ja kuusisahatavaran käyttöä tulevaisuudessa. Aineistosta laskettiin tilastollisia lukuja ja vastauksia mallinnettiin järjestysasteikkomallilla. Tulokset ja johtopäätökset Aiempaa kirjallisuutta mukaillen sahatavaran laatu- ja mittavaatimukset vaihtelivat eri jatkojalostajaluokkien välillä. Korkein laatuvaatimus oli listojen ja puusepäntuotteiden valmistajilla. Seuraavaksi korkein vaatimustaso oli muiden höylätuotteiden tuottajilla. Pienimmät laatuvaatimukset olivat rakennusten runkojen valmistajilla ja liimapuun tuottajilla. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti tilaavansa sahatuottoista (ST) sahatavaraa. Merkittävimmät ominaisuudet sahatavarassa keskimäärin olivat oksien koko ja laatu sekä halkeamat, muotoviat ja oksien määrä. Yritykset halusivat pääosin terveoksaista sahatavaraa ja yli puolet vastasi tarvitsevansa sydäntavaraa. Sahatavaran mittojen osalta yritykset tilasivat pitkää sahatavaraa. Yritykset katkovat pitkän sahatavaran ja hyödyntävät raaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti. Kuusisahatavaran tilatut paksuudet ja leveydet määräytyvät jatkojalosteen vaadituista mitoista. Höylätuotteiden valmistajat tilaavat myös lopputuotteita paksumpia ja leveämpiä mittoja, mikä johtuu sahatavaran halkaisusta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa sahatavaran tuottajille. Huomioimalla sahatavaran tilaajan vaatimukset, sahatavaran tuottajat pystyvät parantamaan kilpailukykyään.

Kirkon strategia 2015 työryhmän laatiman Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä tavoittaa sen jokainen jäsen laadukkaasi vähintään viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrä kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tätä tavoitetta edistääkseen kirkko pyrkii luopumaan työntekijäkeskeisestä ajattelutavastaan ja luomaan seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoaman Kauneimmat joululaulut -tapahtuman osallistujilla on tapahtumaa kohtaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka hyvin osallistujien kokemukset tapahtumasta vastaavat heidän odotuksiaan ja tätä kautta tekemään päätelmiä tilaisuuden laadusta asiakaskeskeisestä näkökulmasta käsin. Odotuksia ja kokemuksia on tutkittu neljän osa-alueen kautta: yleiset odotukset, tapahtuman tila, musiikki ja juontaja. Tutkimus on osa seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen hankkeita: Virsi ja hengellinen laulu Suomessa sekä Kirkon muuttuva yhteisöllisyys. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty kymmenessä seurakunnassa ympäri Suomea kolmantena adventtina 15.12.2013. Tutkimusseurakuntiin kuuluu erikokoisia seurakuntia sekä maalta että kaupunkista. Lisäksi tutkitut tapahtumat ovat olleet useilta muiltakin osin erilaisia. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee suomalaista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa ja sen historiaa, palvelua ja asiakasta palvelun käyttäjänä, palvelun laatuodotuksia sekä palvelun laatua. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on tutkittu vähän ja suppeasti, minkä vuoksi se on tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Tapahtuma on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin vuosittainen musiikkitapahtuma ja kokoaa seurakuntiin runsaasti esimerkiksi eri-ikäisiä ja eri tavalla kirkkoon sitoutuneita ihmisiä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla on mahdollista kehittää paitsi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa vielä paremmin tapahtuman osallistujien odotuksia vastaavaksi, ovat tulokset mahdollisesti hyödyksi myös muiden seurakuntien musiikkitapahtumien suunnittelussa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.

On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.

Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks.