Browsing by Subject "tunneäly"

Tutkimuksessa tarkastellaan äänettömän viestinnän, tunneälyn ja intuition suhdetta keskenään ja niiden luomaa merkitystä asiantuntijaorganisaation arjessa myös yksittäisinä toimintoina. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia kokemuksia liittyy nykyiseen johtajuuden paradigmaan ja erilaisiin johtamismalleihin, sekä analysoidaan odotuksia, joita äänettömälle johtajuudelle nykyhetkessä luodaan. Tutkimuskysymykset tässä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat: mistä tekijöistä äänetön johtaminen muodostuu, minkälaisissa tilanteissa äänetöntä johtamista ilmenee ja miten sitä pyritään osoittamaan sekä miten äänetön johtaminen koetaan organisaatiossa ja minkälaista johtajuuden paradigmaa nämä odotukset heijastavat? Haastetta johtamisen, johtajan kommunikoinnin sekä tunneälyn tutkimisen osalta lisää se, että yritysten organisaatio- ja johtamismallit eivät ole tänä päivänä rakenteellisesti niin selkeitä kuin ne olivat vielä 1990- tai 2000-luvuilla. On paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa henkilöllä voi olla hetkellisesti useita esimiehiä, koska hän osallistuu useisiin eri projekteihin tai asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusmenetelmä perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusaineiston muodostaminen tapahtui viidessä teemahaastattelussa, joita tein sekä johtavassa asemassa että johdettavina olevien henkilöiden kanssa. Teemahaastatteluissa keskustelua ohjasi avoin haastattelurunko. Tutkielmassani selvitän niitä merkityksiä ja koettuja tunteita, joita äänetön johtaminen ihmisissä synnyttää niin johtajan kuin johdettavan näkökulmasta. Analysointimetodini on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa johtamisen teoriat ja mallit ovat apunani, mutta analyysivaiheessa tekemäni tulkinnat eivät suoraan perustu mihinkään teoriaan tai malliin. Analyysivaiheessa teoriat toivat omaan ajatteluuni lisää ymmärrystä, jolloin analyysivaihe mahdollisti uusien tulkintojen synnyn. Tutkimuksen analyysivaiheeseen valitsin esimerkkejä tiedostamattomista ja äänettömistä ominaisuuksista sekä tavoista, joita nykypäivän hyvän johtajuuden ajatellaan edellyttävän. Tutkielman tulokset osoittavat, että äänetön johtajuus muodostuu asiantuntijoille näkyvästä ja näkymättömästä johtajuuden osioista. Äänetön johtajuus ei siis tarkoita vain näkymätöntä ja sanatonta johtajuutta. Johtajat ja asiantuntijat tiedostavat äänettömään johtajuuteen sisältyvän paljon myös näkyvää johtajuutta, jossa siinäkään ei välttämättä tarvitse käyttää sanoja. Näkyvä johtajuus on kaikkea sitä, minkä asiantuntijat voivat nähdä, esimerkiksi eleet, ilmeet, esiintyminen; johtajan fyysinen läsnäolo. Äänetön johtajuus on tutkimukseni mukaan asiantuntijaorganisaatioissa jatkuvasti läsnä ja haastateltavien mukaan äänettömän johtajuuden tärkein tavoite on kaikenlainen luottamuksen osoitus asiantuntijoille. Aineiston mukaan asiantuntijat odottavat nykypäivän johtajan jakavan vastuuta ja vapautta sekä edistävän hyvinvointia, mikä voi viitata siihen, että seuraava johtajuuden paradigma on markkinarationalismin ja työhyvinvoinnin risteytys.

Kandidaatintutkielmani tarkoitus on tarkastella systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin autoritaarisen vanhemmuustyylin vaikutusta lapsen empatian kehittymiseen tutkimalla aiempia tutkimuksia ja niissä tehtyjä löydöksiä. Aiempi vanhemmuustutkimus pohjautuu pitkälti Baumrindin määritelmälle kolmesta vanhemmuustyylistä. Empatiaa voidaan tarkastella monen eri teorian valossa, joista nostan erityisesti Hoffmanin teorian empatian kehittymisestä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten kirjallisuudessa määritellään autoritaarinen vanhem-muustyyli 2) miten kirjallisuudessa määritellään empatia ja 3) miten autoritaarinen vanhemmuustyyli vaikuttaa lapsen empatian kehittymiseen? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon kuului 11 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Keräsin aineistoni systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat EBSCOhost, ERIC ja Finna. Analysoin tutkimusaineistoni sisällönanalyysin keinoin, käymällä artikkelit läpi tutkimuskysymyksittäin ja keräämällä löytämäni vastauksen taulukkoon, jonka avulla pystyin vertailemaan artikkeleita. Autoritaarisen vanhemmuustyylin määritelmistä löytyi neljä eri osatekijää, joista vanhemmuustyyli koostuu – vuorovaikutus, lämpimyyden ulottuvuus, kontrolli ja fyysinen rankaiseminen. Tutkimusartikkelien perusteella empatia on kykyä ottaa toisen näkökulma, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sisältäen emotionaalisen ja kognitiivisen empatian kykyjä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella autoritaarinen vanhemmuustyyli voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen empatian kehittymiseen.

Tunnetaitojen merkitys on hyvinvoinnille suuri, ja tunneälyn kehittyminen alkaa jo varhaiskasvatusiässä. Aikaisempien tutkimusten valossa lastenkirjallisuus on toimiva väline harjoitella tunnetaitoja. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia lastenkirjallisuuden hyödyntämistä tunnekasvatuksessa 3–5-vuotiaiden lasten ryhmissä varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lastenkirjallisuutta hyödynnetään 3–5-vuotiaiden lasten tunnekasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia tai toisaalta haasteita lastenkirjallisuuden käyttö tuo tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimuksessa selvitetään lastenkirjallisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia osana tunnekasvatusta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjallisuuden hyödyntäminen tunnetaitojen harjoittelemisessa on tehokas apuväline, ja lapset hyötyvät lastenkirjallisuudesta. Tutkimukseeni osallistui yhteensä 25 varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia, lastenhoitajaa ja perhepäivähoitajaa, jotka työskentelevät 3–5-vuotiaiden lasten ryhmissä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, johon vastattiin anonyymisti. Kyselylomake julkaistiin kahteen varhaiskasvatuksen ammattilaisten Facebook -ryhmään keväällä 2021. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmani tulokset osoittavat, että tutkimukseeni osallistuneet henkilöt hyödyntävät lastenkirjallisuutta monipuolisesti tunnekasvatuksen toteuttamisessa. Lastenkirjallisuuden avulla lapsille opetetaan täysin uusia tunteita, tai kirjallisuuden avulla käsitellään esimerkiksi kiusaamistilanteita yhdessä lasten kanssa. Lisäksi kirjallisuuden avulla pyritään auttamaan lasta tunnistamaan oma tunnetilansa, kuten suuttumus, ja ratkaisemaan se. Tunteita havaitaan, nimetään ja tunnistetaan yhdessä aikuisen kanssa keskustellen. Tutkimukseeni osallistuneilla henkilöillä on pääasiassa myönteisiä kokemuksia lastenkirjallisuuden hyödyntämisestä tunnekasvatuksessa, ja lastenkirjat koetaan tunnekasvatuksen toteuttamista helpottavaksi tekijäksi.

The question of essential capacity provided the backgrounds for this study. What can real capacity mean in contemporary society characterized by the crisis of ethics. The aim of the study was searching for moral intelligence – to discuss morality in relation to intelligence. A further aim was to understand certain changes related to both of these conceptions, which was supposed to open some possibilities to reflect on moral intelligence. The view of the study was eclectic and multiscientific. Morality was represented through the views of Z. Bauman's Postmodern Ethics (1993) and S. Hellsten's In defence of Moral Individualism (1997). The synthesized concept was the possible current morality. Intelligence was more closely understood as emotional intelligence in D. Goleman's Emotional Intelligence: why it can matter more than IQ. The method of the study was constructed to meet the needs of the aims. The method applied was philosophical approach, which included systematic analysis. The argumentation was summarized in six theses. Theses five and six discuss the special justification of moral intelligence from two directions: moral (I part) and intelligence (II part). The questions were: 1.1 What is the meaning of individual moral capacity in Bauman's postmodern ethics? 1.2 What is the meaning of individual moral capacity in Hellsten's moral individualism? And 2 What is the meaning of emotions concerned with decision making and sensible behaviour in Goleman's emotional intelligence? From the perspective of postmodern ethics, individual moral capacity was proved to be central, since it actually is the basis of the morality found in responsibility. From the perspective of the moral individualism, individual moral capacity was proved to be central to society, since its existence and development are connected with liberal democracy and its legitimation. Both of these views on the possible current morality emphasized that human moral capacity is not only rational but consists of emotions and moral impulses, too. From the perspective of the emotional intelligence, emotions were proved to be part of every human action, which thus questions pure rational intelligence. Since the concept of intelligence expresses individual sensible behaviour, the moral based on responsibility and the central meaning of individual moral capacity were considered to be the justification for regarding individual essential capacity as moral capacity too. Since moral was proved to be linked to individual capacity rather than universal rules, it was presented that moral has in this sense come closer to intelligence. Correspondingly, since intelligence as emotional intelligence expressed the change in understanding rational and irrational elements, and since it can, in a certain way, be a conceptual link between moral and intelligence, it was interpreted that, in this way, intelligence approaches the concept of moral. Essential capacity was summarized as sensible bahaviour, in which moral responsibility is realised and which consists of an impact of both reason and emotion. This study clarifies the argument that essential capacity is, in addition to intelligence and its implementation with emotional intelligence, actually individual moral intelligence and its fulfillment. Thus, in a changing information-society, education meets again one of its original challenges – the difficult task of moral education.

The purpose of this study is to find out different kinds of conflicts that occur between the employees in a kindergarten, why these conflicts occur and how they can be solved. Interaction skills are important both at the workplace and outside of it. For a work community to function there is sometimes a lot of work to be done. At kindergartens conflicts are really common and they occur for multiple reasons. To ensure a functioning work community, the conflicts should be solved in the most effective way. For this study, a survey was sent to a kindergarten in Uusimaa. The survey was sent and answered via Internet, and a total of nine employees answered it. As the study is qualitative, the survey was composed mostly out of open-ended questions and a few closed-ended ones. At the beginning of the survey there was a few background questions, for example asking how much work experience from the childcare field the respondents had. In the results multiple different reasons occured for conflicts to arise, the most common ones being lack of communication and deficit in personnel. There were for example situations wherein information about communal matters was not being shared in a thorough way or people were using indirect speech. Along with the study arose different kinds of methods on how to prevent conflicts from happening. Some of these methods are having open and regular conversations between employees and having functioning structures inside the work community. The enabling of quality conversation is really important.

Målet med denna forskning var att förklara hur ålder, karaktär och emotionell intelligens, som bland annat bidrar till bättre självmedvetande påverkar naturlighet, att orka på jobbet, och de beteendemässiga valen som används i kundservice. Tanken var ytterligare att förstå hur kundservicepersonalen förhåller sig till den rådande service förbättringsmetoden med testkunder, och kartlägga personalens intresse för försäljningskolning som bidrar till bättre självmedvetande och interaktion. Forskningsfrågor ställdes emellan dessa komponenter, och deras antaganden baserade sig på den rådande teorin, och de tidigare och mest de vanliga forskningsresultaten. I teoridelen granskas dagligvaruhandelns konkurrens, samt de beräknade konkurrenskomponenterna för framtiden. Därefter talas det om service, dens interaktionella sida, och de beteendemässiga kraven som den ställer på kundservicepersonalen. I teoridelen beaktas också människobehov, från vilka kundförväntningarna har sitt ursprung. I teoridelen inkluderas även forskning om emotionens roll i kundservice, och om vad som påverkar den i utvärderingen av servicen. Det centrala i forskningen är att presentera hur servicens beteendemässiga krav kan påverka servicepersonalen, och vad karaktär, emotionell förmåga och ålder har att göra med att klara sig med servicens interaktionella sida med dess utmaningar. Forskningen genomfördes som en kvantitativ, hypotetiskt-deduktiv Survery-frågeforskning, där urvalet samlades från dagligvaruaffärer i huvudstadsregionen. Frågeformuläret byggdes i viss mån upp med hjälp av existerande modeller för att identifiera olika sorts människor, samt deras beteendemässiga val i kundservice. Forskningsmaterialet samlades under hösten 2014, och sammanlagt 121 personer svarade på frågeformuläret. Denna forskning visar att det finns ett positivt samband mellan emotionell intelligens, och hur individen klarar sig i kundservice. Extrovert karaktär visade sig också ha positiv inverkan. Det fanns inte tillräckliga bevis på att ålder har en stödande roll i kundservice. Det fanns tillräckligt med bevis på att brådskan har varierande effekt på olika sorts människor, även om resultaten i viss mån var endast vid gränsen att bli acceptabla. Resultaten visar att om man i samband med servicekvaliténs förbättring vill fokusera sig även starkare än idag på servicepersonalens interaktionella kompetens, finns det nog bland servicepersonalen efterfrågan för skolning som bidrar till detta.

Tarkastelun kohteeksi tutkimuksessani valikoitui tunneäly sekä johtajuus, sillä olin kiinnostu-nut kyseisten tekijöiden yhteydestä sekä vaikutuksista. Aihe on myös hyvin pinnalla työelämään liittyvässä keskustelussa, joten tavoitteenani oli koota näyttöä sen tärkeydestä. Aiempi teoria on osoittanut, että tunneälykkäällä ihmisellä on kyky ymmärtää omia sekä muiden tunteita ja hallita niitä. On myös tuotu ilmi, että johtaja on tärkein työyhteisön ilmapiirin lähde. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat. 1.) Minkälainen yhteys on havaittu tunneälyllä sekä johtajuudella? 2.) Miten johtajan tunneäly vaikuttaa työyhteisöön? Kyseessä on kandidaatin tutkielma, jonka olen toteuttanut integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistooni valikoitui yhdeksän (9) vertaisarvioitua tutkimusta, joiden pohjalta analysoin tutkimuskysymyksiäni. Tutkimukset olivat kaikki empiirisiä tutkimuksia. Aineiston analyysin toteutin sisällön analyysina valittujen tutkimusten osalta. Kävin kirjallisuudesta läpi oman tutkimukseni kannalta olennaisimmat tulokset sekä käsitteet. Molempien tutkimuskysymysteni tulokset puolsivat etenkin aiemman teorian havaintoja. Tutkimukseeni valikoiduissa aineistoissa kävi ilmi, että tunneälyn ja johtajuuden välillä voidaan havaita positiivinen yhteys, sekä tunneäly yhdistetään osassa tutkimuksissa erilaisiin johtamisen tyyleihin. Tutkimuksissa kävi useimmiten ilmi, että johtajan tunneäly yhdistettiin muutokseen pyrkimiseen. Johtajan tunneälyllä huomattiin olevan vaikutuksia työntekijöihin etenkin työsuorituksen, työtyytyväisyyden sekä luovuuden osalta. Myös vaikutus työyhteisön ilmapiiriin nostettiin esiin.

Aims of the study The aim of this research is to examine the relationship of trait emotional intelligence with accuracy of emotion recognition and positive emotions in real life social interaction. Emotion recognition is a central part of emotional intelligence but the relationship between trait emotional intelligence and emotion recognition has not been examined in real life social interaction. In addition, the relationship between partners emotional intelligence and different positive emotions of the actor have not been previously studied. Methods The sample of the study consisted of 43 real supervisor-follower-dyads from Finnish organizations. The dyads had a 30-minute semi-structured performance review discussion after which they replied to self-assessments. The data is part of LeadEmo – Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi – research project from years 2011-2013. Trait emotional intelligence was measured with Self-Report Emotional Intelligence Test self-assessment, emotion recognition accuracy by self-other agreement of valence and arousal and experience of pleasantness of the interaction by subparts of PANAS-X serenity and joviality scales. The data was analysed as structural equation models according to a dyadic analysis method called Actor Partner Interdependence Model. Results No relationship was found between trait emotional intelligence and emotion recognition of valence or arousal. Follower trait emotional intelligence was positively related to supervisor joviality and supervisor trait emotional intelligence was nearly statistically significantly positively related to follower joviality. Neither partners’ trait emotional intelligence was related to actor serenity.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on tuoda esille, millaisin menetelmin tunnekasvatusta opetetaan alakoulussa ja mitä hyötyä tunnekasvatuksen opettamisesta on. Kasvatusala ja opettajan työ ovat hyvin ihmislähtöisiä ja lapsikeskeisiä, minkä vuoksi tunteet ovat suuressa osassa työtä joka päivä. Aihe on merkittävä niin opettajalle, oppilaalle kuin yhteiskunnallekin, sillä tunnetaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, ja tunnekasvatuksesta ja tunnetaidoista on hyötyä meille kaikille. Tunnetaidot onkin tunnistettu yhdeksi opettajan tärkeimmistä työkaluista, ja niiden opetus on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mikä velvoittaa tunnetaitojen opettamiseen koulussa. Kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) antaa tunnekasvatuksen opetukselle tavoitteet ja sisällöt, mutta koulut ja opettajat ovat vastuussa opetuksen järjestämisestä. Jos tiedämme enemmän tunnekasvatuksen toteuttamisen menetelmistä, on meidän myös helpompi kehittää niitä ja tuoda parempaa tunnekasvatusta kouluihin. Tällöin on myös mahdollista ymmärtää paremmin tunnekas-vatuksen tuottamia hyötyjä sekä sen opetuksen tärkeyttä kouluissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millä tavoin tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa aiempien tutkimusten perusteella? 2) Mitä hyötyä tunnekasvatuksesta on yksilön, ryhmän ja yhteiskunnan kannalta aiempien tutkimusten perusteella? Tutkielman teoriatausta ja aineisto perustuvat aikaisempiin tunteita ja tunnetaitoja käsittelevistä tutkimuksista julkaistuihin artikkeleihin ja kirjoihin. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat tunnekasvatus ja tunnetaidot. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu syksyn 2022 ja tammikuun 2023 aikana tiedonhakupalveluista. Aineisto on analysoitu abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kouluissa on monipuolisia tapoja tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Opettajat opettivat tunnekasvatusta suunnitelmallisesti tunnekasvatukseen tarkoitetuilla opetustuokioilla, tarinoiden, draamaharjoituksien avulla, peleissä ja leikeissä ja erilaisten tunnekasvatusohjelmien avulla. Tunnekasvatusta opetettiin myös suunnittelemattomasti arjessa tulleiden mahdollisten opetushetkien avulla, joita ovat esimerkiksi välitunnilla sattuneet riidat, opetuksessa esille tulleet kysymykset sekä spontaanit ympäristön esiin tuomat tilanteet. Tulosten perusteella tunnekasvatuksesta on hyötyä yksilön lisäksi koko koululuokalle kuin myös yhteiskunnalle. Yksilön, kouluympäristöstä puhuttaessa oppilaan, kannalta kouluviihtyminen lisääntyi, oppiminen tehostui, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot kehittyivät minkä lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen terveys parani. Luokan kesken kaverisuhteet lujenivat, yhteistyö ja oppimisilmapiiri paranivat sekä kiusaaminen vähentyi. Yhteiskunnan osalta tuloksisissa korostuivat yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, työhyvinvoinnin lisääntyminen, päihteidenkäytön väheneminen sekä paremman tulevaisuuden saavuttaminen. Jatkotutkimuksena tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseen tarkasteluun. Suomessa voi olla muihin maihin verrattuna erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Olisi tärkeää selvittää, missä laajuudessa kansainvälisesti tunnekasvatusta on huomioitu opetuk-sessa. Lisäksi tutkimusta voisi laajentaa yläkouluun ja millä keinoin siellä toteutetaan tunnekasvatusta.

Tässä kandidaatintutkielmassani tarkastelen tunnetaitojen merkitystä hyvinvoinnin tukemi-sessa. Tavoitteena oli selvittää tunnetaitojen käsitteenmäärittely sekä tunnetaitojen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä akateemiseen menestykseen. Katsauksessa tuotetaan yleiskatsaus monikäsitteisestä tunnetaitojen käsitekentästä. Lisäksi katsaus kokoaa yhteen tunnetaitojen hyötyjä hyvinvointiin eri näkökulmista. Tutkielman tarkoitus on saada ajankohtaista tutkimusperustaista tietoja ja tuloksia tunnetaidoista sekä esitellä niiden vaikutusta hyvinvoinnin tukijana. Tutkielma suoritettiin kuvallisen kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksen on juuri yleiskat-sauksen muodostaminen aiheesta pohjaten laajoihin tutkimuskirjallisuuksiin. Lähdeaineistona käytettiin sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä julkaisuja eri tukimusaloilta sekä muita julkaisuja. Tutkielman aihetta käsiteltiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, jotka olivat: 1. Mitä ovat tunnetaidot? 2. Miten tunnetaidot tukevat hyvinvointia? Tutkimustulokset osoittavat tunnetaitojen käsitekentän olevan laaja ja moninainen, sekä si-sältävän useita eri limittäisiä käsitteitä, eikä yhteistä selkeää rajausta ja määritelmää ole. Tunnetaidot voidaan nähdä opittavissa olevina taitoina, älykkyyden lajina tai yksilön ominaisuutena. Käsitteenmäärittely riippuu sen kehittely- ja käyttötarkoituksesta. Tutkielman mukaan tunnetaitoja kuvaavat taidot tukevat yksilön hyvinvointia niin psyykkisestä, sosiaalisesta kuin akateemisen menestymisen näkökulmasta.