Browsing by Subject "Afrikka"

Tutkielmassa tarkastellaan yritysveroprosenttien yhteyttä modernien toimialojen kehitykseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkittava aikaperiodi on 2005–2018 ja tarkastelussa on 18 eteläisen Afrikan valtiota. Tutkielmassa tarkastellaan kolmea modernin työn sektoria. Tavoitteena on analysoida, millainen yhteys yritysverotuksen muutoksilla on ollut näiden modernien toimialojen työllistämään osuuteen työvoimasta. Kehityspoliittisessa keskustelussa on esitetty, että Afrikan maiden on parannettava edellytyksiä verotettavan ja virallisen työn osuuden kasvulle. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että yritysveron laskulla on ollut modernien toimialojen toimintaedellytyksiä parantava vaikutus, mutta verotus yksin ei selitä modernin työn kehitystä. Taustalla vaikuttaa olennaisesti yhteiskunnan ja työn laajempi rakennemuutos sekä talouskasvu. Tutkielma on toteutettu paneeliaineistolla ja keskeisin tutkimusmenetelmä on kiinteäkertoiminen regressioanalyysi. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kuvailevaa tilastoanalyysia. Useista lähteistä koottu paneeliaineisto sisältää valtiokohtaiset yritysveroasteet sekä modernien sektoreiden osuudet työvoimasta maittain. Regression kontrollimuuttujana käytetään asukaskohtaisia bruttokansantuotteita. Tutkielman keskeisin johtopäätös on, ettei selitettävän ja selittävän muuttujan välillä ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Vaikka kuvailevan tilastoanalyysin perusteella vaikuttaakin siltä, että veroasteen laskulla voisi olla yhteys työn modernien sektoreiden kasvuun osassa eteläisen Afrikan maita, kiinteäkertoiminen regressioanalyysi ei osoita tilastollista merkitsevyyttä muuttujien välillä. Yritysveroprosentit eivät pysty selittämään modernien sektoreiden muutoksia riittävällä tasolla. Modernien sektoreiden kasvua ja verotuksen muutoksia voi selittää laajempi työn rakennemuutos sekä paine kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiselle Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikka regressioanalyysi ei osoita syy-selityssuhdetta, joidenkin yksittäisten valtioiden tasolla verotuksella vaikuttaisi olevan yhteys modernien sektoreiden kehitykseen. Veronkorotuksilla havaitaan useammassa valtiossa yhteys modernien toimialojen kasvun hidastumiselle. Vaikka tutkielman hypoteesia muuttujien välisestä yhteydestä ei voida osoittaa oikeaksi, tutkielman tulokset ovat silti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkielman ilmeinen haaste on 18 havaintoyksikön pieni määrä, jolloin tilastollisesti merkitsevien tulosten saaminen on epätodennäköisempää kuin suuremmalla otoskoolla. On mahdollista, että verotuksella on osittainen yhteys modernien toimialojen kasvuun, mutta kehitystä ohjaa lisäksi sekä endogeeniset että eksogeeniset tekijät, kuten talouskasvu, teknologinen rakennemuutos ja kansainvälinen kilpailukyky.

Tutkielma käsittelee suomalaisen Aksel Leppäsen ensimmäistä matkaa Belgian Kongoon 1913-1916. Hän toimi Kongossa Belgian valtion palveluksessa koneenhoitajana jokilaivoilla ja piti henkilökohtaista päiväkirjaa kokemuksistaan. Tutkielman pääasiallinen lähde on Aksel Leppäsen päiväkirja välillä 1913-1916. Muina lähteinä on otos Henry Morton Stanleyn, Joseph Conradin ja Aarne Koskisen aikalaiskirjallisuudesta sekä Leppäsen leikevihon nimimerkkien Ambulant ja K.P. suomalaiset lehtileikkeet. Tärkein tutkimuskirjallisuus on Frits Andersenin The Dark Continent? ja Daniel M. Mengaran Images of Africa. Tutkin Leppäsen päiväkirjoista välittyvää kuvaa Kongon luonnosta ja vertaan sitä muuhun eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden luontokuvailuun. Erityisesti pyrin selvittämään, eroaako Leppäsen luontokuvaus eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden tavasta esittää Kongon luontoa. Leppäsen päiväkirjoista nousee esiin neljä luontokuvauksen teemaa: Joki, joen eläimet, metsä ja ilmasto. Vertaan näiden teemojen puitteissa Leppäsen luontokuvausta muuhun eurooppalaiseen aikalaiskirjallisuuteen. Eurooppalainen aikalaiskirjallisuus pyrkii luomaan Kongon luonnosta ja ympäristöstä kuvaa erittäin vaarallisena. Niissä eläimet, ympäristö ja ilmasto kuvataan poikkeuksetta negatiiviseen sävyyn. Leppäsen luontokuvaus poikkeaa tästä merkittävästi. Leppäselle luonto ja sen eläimet ovat vastapaino raskaalle, monotoniselle ja väkivaltaiselle Belgian Kongon kolonialistiselle arjelle. Erityisesti Kongon metsien kuvaus poikkeaa Leppäsen päiväkirjassa täysin tavallisesta eurooppalaisen aikalaiskirjallisuuden kuvauksesta.

Aliravitsemus on yksi maailman suurimmista terveysongelmista. Aliravitsemuksen arvellaan olevan osasyynä jopa 45 prosenttiin alle 5-vuotiaiden kuolemista. Menetettyjen ihmishenkien lisäksi aliravitsemus aiheuttaa monia muita terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Lasten ravitsemusongelmat voivat ilmetä usealla eri tavalla, joista yleisin on kitukasvuisuus. Muita aliravitsemuksen muotoja ovat alipaino, riutuneisuus ja mikroravintoaineiden puute. Kitukasvuisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa lapsen kasvu ei ole saavuttanut lapsen ikään suhteutettuna riittävää pituutta vaan on jäänyt kahden keskihajonnan alapuolelle samanikäisten lasten pituudesta. Tämän on todettu kuvaavan erityisen hyvin kroonista aliravitsemusta. Ensimmäisten vuosien heikolla ravitsemustilkalla on havaittu olevan monia pitkäkestoisia ja osin peruuttamattomia vaikutuksia. Näitä ovat heikentynyt vastustuskyky, pituuskasvun hidastuminen ja kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja sen seurauksena huonontuneet taloudelliset mahdollisuudet myöhemmällä iällä. Tämän tutkielman tarkoituksena on yrittää löytää selittäviä tekijöitä lasten kitukasvuisuudelle ja tyttöjen ja poikien väliselle erolle kitukasvuisuudessa. Työ on poikkileikkaustutkimus, joka on tehty Beninissä kerättystä ’Enhancing food and nutrition security of vulnerable groups in communities in Benin through increased use of local agricultural biodiversity’ aineistosta, joka puolestaan on osa suurempaa, ulkoministeriön rahoittamaa ’Improving Food Security in West and East Africa through Capasity Building in Research and Information Dissemination’ (FoodAfrica) projektia. Beninissä on asukkaita 11.8 miljoonaa. Benin sijoittuu Human Development Index listauksessa sijalle 165. Lähes puolet maan väestöstä elää alle 1.25 USD:lla päivässä, mitä pidetään virallisena köyhyysrajana. Tutkimuksessa oli mukana 1263 lasta, joilta kerättiin tietoja mittaamalla (pituus, paino ja olkavarren ympärysmitta) ja haastattelemalla heidän huoltajaansa. Tutkimuksen kenttävaihe toteutettiin paikallisten Biodiversity International ja Abomey Calavin yliopiston tutkijoiden ja heidän kouluttamien kenttätyöntekijöiden voimin. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki 6 - 23 kuukauden ikäiset lapset valituista kylistä seuraavin kriteerein: lapsi sai lisäruokaa, lapsi ei saa kärsiä vakavasta sairaudesta, perhe on asunut alueella viimeiset kaksi vuotta, eikä heillä ole aikeita muuttaa seuraavan vuoden aikana. Jos perheessä oli useampi sopivan ikäinen lapsi, valittiin mukaan tutkimukseen nuorin lapsista. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksen lapsista 26,4 prosenttia oli kitukasvuisia ja pojilla kitukasvuisuus oli yleisempää. Pojista 30,1 prosenttia ja tytöistä 22,4 prosenttia oli kitukasvuisia. Lapset olivat kaikkiaan lyhyitä ja keskiarvo iän mukaisesta pituudesta oli WHO:n kasvukäyrällä -1,36. Kitukasvuisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä löytyi tutkimuksen aineistosta useampia. Esimerkiksi äidin koulutus (p=0.017), isän koulutus (p=0.019), saiko lapsi muuta kuin äidinmaitoa ensimmäisten 3 vuorokauden aikana (p=0.003), täysimetyksen kesto (p=0.005), milloin ensimmäinen kiinteä/puolikiinteä ruoka annettiin (p=0.008), millä vedellä kädet pestään ennen ruoan tarjoamista lapselle (p=0.01) ja käytössä oleva juomavesi (p=0.01). Sen jälkeen, kun tekijöiden vaikutus oli otettu huomioon käyttämällä regressiomalleja ei selittäviksi tekijöiksi jääneet kuin vahvimmat tekijät. Näitä olivat äidin pituus (p<0.0001), lapsen syntymäpaino (p=0.001) ja pähkinän syönti (p=0.003). Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia. Äidin pienuus ja lapsen pieni syntymäpaino viittaavat äidin aliravitsemukseen. Tyttöjen kasvun turvaaminen ja lisääntymisiässä olevien naisten ravitsemustilan parantaminen tulisikin olla erityisen tärkeitä jatkotutkimuksen kohteita. Lineaarisessa askeltavassa regressiossa pojilla myös käytössä oleva käymälä ja kaikilla lapsilla täysimetyksen kesto olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta logistisessa askeltavassa regressiossa eivät nämä enää tulleet näkyville. Syitä tyttöjen ja poikien väliselle erolle kitukasvuisuudessa ei havaittu. Johtuuko se geneettisistä ominaisuuksista vai kohdellaanko tyttöjä ja poikia eri tavalla Saharan etäpuoleisessa Afrikassa jää siis vielä selvittämättä.

This Master’s thesis is two-part. The first part is the Methodological Introduction, which introduces the background of this research, the research process, methods and ethical considerations. The second part is a manuscript of a scientific article, sent for review in the scientific journal Sage Open, with the title Wicked problems in Africa – A systematic literature review. The article is a systematic literature review of the usage of Horst W. J. Rittel and Melvin M. Webber’s wicked problems concept in peer-reviewed scientific literature focusing on Africa. The reviewed 45 scientific articles were chosen using a systematic methdolology, basing on a set of inclusion criteria. Based on the reviewed literature, three research questions were answered by utilizing the tabulation of key information from the articles, and with content analysis. The research questions are: 1) What are the main themes and concrete manifestations of issues descri-bed as wicked in the African context? 2) What are the geographic foci of articles that use the concept of wicked problems in the African context? 3) Is the concept of wicked problems utilized and therefore seen as applicable by authors affiliated with African cultures? Based on the reviewed articles, a typology is formed. According to this typology, wicked problems in the African context can be interlinked, exacerbated, or contextual. Especially important is the contextuality, which the concept of dual wickedness reminds us of. In addition, the research states that the lack of usage of the wicked problems concept in scientific literature on Africa may be because of the English-language or Western background of the concept. Based on the results, we suggest, that future characterizations of the wicked problems concept should include context-sensitivity.