Browsing by Subject "alkoholi"

Tässä tutkielmassa käsitellään ikääntyvien naisten näkemyksiä alkoholinkäytöstä. Tavoitteena on saada tietoa heidän omista näkemyksistään ja koota niitä yhteen. Ikääntyvät naiset muodostavat hyvin heterogeenisen joukon ja he omaavat myös erilaisia käsityksiä alkoholin käytöstä. Tutkimukseen osallistuneet naiset ovat iältään 55–85-vuotiaita. Tutkimusaineisto kerättiin pienen kaupungin alueella Keski-Suomessa. Tutkimus on toteutettu puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla ja 2 teemahaastattelulla. Kyselylomakevastaukset muodostavat tutkimuksen pääaineiston. Kyselylomakkeita jaettiin kolmekymmentä kappaletta ja niitä palautui kaksikymmentäyhdeksän kappaletta. Tutkimuskysymykseni on: Minkälainen on ikääntyvien naisten näkemys omasta ja ikäistensä naisten alkoholinkäytöstä? Aineistoni analyysitapa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa teemoittelun avulla saadaan monipolvinen aineisto tiivistettyä ja sieltä voidaan etsiä tutkimuskysymykseen vastaavia tietoja. Vastauksia analysodaan neljän eri teeman avulla. Ne ovat ensinnäkin paikka, jossa alkoholia käytetään, toisena rituaalinen tapa eli miten alkoholia käytetään, kolmantena alkoholikulutusmäärät ja neljäntenä alkoholinkäytön tarkoitus. Näkemyksiä toisten naisten alkoholinkäytöstä lähestytään suopean suhtautumisen ja kriittisemmän suhtautumisen avulla. Vastaajat suhtautuivat omaan alkoholin käyttöönsä kuvaten sitä sopivaksi ja hyväksyttäväksi. Alkoholinkäytön kontrolli oli vastaajien mielestä koko ajan läsnä. Oma alkoholinkäyttö liittyi selvästi joko nautintoon tai rituaaliseen tapaan. Vastauksissa tulee vahvasti esiin feminiininen juomatapa, jossa alkoholinkäyttö ei ole humalahakuista. Toisten, ikäistensä naisten alkoholinkäytössä nähtiin jonkin verran ongelmia ja kontrollin katoamista. Humala liitetään yleensä toisiin naisiin kun oma alkoholinkäyttö on samaan aikaan kohtuullista. Ikääntyvät naiset käyttävät ja ovat tottuneet käyttämään alkoholia enemmän kuin aiemmat sukupolvet. He ovat hyvin heterogeeninen joukko ja heidän syyt käyttää alkoholia ovat yksilöllisiä. Tutkimuksen tulisi painottua näihin yksilöllisiin syihin, jotta tulevaisuudessa voidaan vastata ikääntyvien naisten alkoholinkäytön aiheuttamiin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin.

Tutkielma käsittelee vuonna 1967 avattua Kontulan ostoskeskusta ja sen näkymistä 1960–1980-lukujen suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Kontulan ostarille on muodostunut populaarikulttuurissa ja kansalaisten keskuudessa negatiivissävytteinen maine. Pääaineistona tutkielmassa on käytetty Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä, joiden avulla on muodostettu kuvaa siitä, miten Kontulan ostoskeskusta käsiteltiin 1960–1980-luvuilla ja millaisia mielikuvia lähiöostarista syntyi uutisten perusteella. Tutkittujen sanomalehtien Kontula-aiheinen kirjoittelu painottuu uutisartikkeleihin, mielipidekirjoituksiin ja kolumneihin. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten vuosikymmeniä sitten tapahtunut uutisointi vaikuttaa nykyäänkin vallitseviin mielikuviin ja mielipiteisiin Kontulan ostoskeskuksesta. Kontulan ostoskeskukseen liittynyt uutisointi oli ennen ostoskeskuksen avaamista ja heti avajaisten jälkeen hyvin positiivista ja odottavaista. Ostoskeskusta oli odotettu jo pidemmän aikaa ja sen tuomat palvelut nopeasti kasvaneelle, väestöltään suurelle lähiölle olivat enemmän kuin toivottuja. Uutisointi muuttui kuitenkin varsin nopeasti 1970-luvulle tultaessa. 1970-luvulta lähtien pitkälle 1980-lukua uutisointi oli huomattavan negatiivista ja keskittyi lähinnä kritisoimaan koko aluetta ja sen asiakkaita. Paljoakaan kehuttavaa lähiöostarista ei tuntunut löytyvän. Uutisoinnissa on nähtävissä selkeät, toistuvat aiheet, jotka voidaan kategorisoida kolmeen kategoriaan: a) alkoholiin, b) nuorison käyttäytymiseen sekä c) yleiseen rauhattomuuteen. Alkoholiin keskittynyt kirjoittelu koski Alkon myymälän ja sieltä saatavien nautintoaineiden aiheuttamaa lisääntynyttä häiriökäyttäytymistä ostarin alueella. Nuorison turhautuminen heille suunnattujen palvelujen puutteeseen näkyi häiriökäyttäytymisenä ja siihen liittyvä uutisointi oli poikkeuksetta negatiivista. Kontulan nuoriso, ja heidän aiheuttamansa turvattomuus ostarin alueella värittävät vahvasti 1960–1970-lukujen uutisointia. Yleisellä rauhattomuudella tarkoitetaan ostarilla tapahtuneita murtoja, näpistyksiä, ilkivaltaa, pahoinpitelyjä, ahdistelutapauksia ja henkirikoksia. Uutisointi on vaikuttanut mielipiteisiin ostarista, ja kontulalaisten ja muualla asuvien näkemykset poikkesivat merkittävästi toisistaan.

Kulutuksen merkitys ympäristöongelmien aiheuttajana on akateemisessa yhteisössä tiedostettu tosiasia, ja tarve kestävämmille kulutustottumuksille ilmeinen. Tässä Pro Gradussa luodaan katsaus kestävän kulutuksen mahdollistajiin ja haasteisiin elintarvikkeiden ja erityisesti alkoholijuomien kulutuksen kontekstissa. Kestävä kehitys on varsin tunnettu termi, jonka määrittely on kuitenkin epämääräistä ja monitulkintaista. Kuluttajilla voi olla kestävyydestä positiiviset mielleyhtymät, mutta ymmärrys siihen liittyvistä näkökulmista voi olla hyvinkin puutteellista tai kapea-alaista. Tämä haittaa merkittävästi kestävien kulutustottumuksien omaksumista, kun kuluttajat eivät välttämättä itse osaa arvioida kestävyyteen liittyviä muuttujia ostopäätöstä tehdessään. Muita merkittäviä havaittuja haasteita kestävän kulutuksen toteuttamisessa ovat niihin kuluva ylimääräinen resurssien, kuten ajan ja rahan käyttö, mistä johtuen kestävä kulutus voi helposti jäädä vähäiselle toteutusasteelle. Kirjallisuudessa esille tuotuja kestävän kulutuksen mahdollistajia ovat muun muassa kestävyydestä kertovat tuotemerkinnät ja kuluttajien omat arvot. Tuotemerkinnät auttavat kuluttajaa päätöksenteossa, joka muuten vaatisi pitkällistä perehtymistä ja ajankäyttöä. Arvoilla havaittiin olevan merkittävä rooli kuluttajan ostopäätöksessä ja kestävän tuotteen valinnassa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu kuluttajien toimivan arvojensa vastaisesti. Tämä ilmiö tunnetaan arvojen ja valintojen ristiriitana, ja sitä havaittiin esiintyvän myös tässä tutkielmassa haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin seitsemällä kappaleella laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltavilta pääkaupunkiseudulla asuvilta 22-31-vuotiailta kuluttajilta tiedusteltiin näkemyksiä kestävyyteen, kuluttamiseen ja henkilökohtaisiin preferensseihin liittyen. Haastateltavat arvioivat elintarvikkeiden kestävän kulutuksen olevan jokseenkin hankalaa. Alkoholijuomien osalta kestävyysasioiden harkinta taas tuntui jäävän lähes kokonaan taka-alalle, vaikka yksilöllä olisikin taipumusta kestävän kulutuksen toteuttamiseen elintarvikkeita hankkiessaan. Arvojen ja valintojen ristiriitaa siis esiintyi haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Haastateltavat kuvailivat alkoholijuomien olevan luonteeltaan erilaisia verrattuna muihin elintarvikkeisiin, ja että niiden hankinnassa ensisijalla ovat lähtökohtaisesti muut preferenssit kuin kestävyyttä edistävät tuoteominaisuudet.

Objectives: This master´s thesis examined the association between chronotype and substance use in “SleepHelsinki!” study, a population-based cohort of adolescent. Chronotype refers to a person’s partly biological tendency to a certain circadian rhythm, and the extremes are often called “early larks” or “night owls”. Based on earlier studies, the first research hypothesis was that later chronotype is associated with higher substance use. The second hypothesis was that social jetlag mediates the association between chronotype and substance use. Third hypothesis was that the association between chronotype and substance use is moderated by sex. Methods: All Finnish-speaking adolescents who lived in Helsinki and were born year 1999 or 2000 (N=7539) were invited to the study. The participation percent to an e-questionnaire was 18% and sample size was 1367 individuals, of whom 67% were girls. The indicator of chronotype was midpoint of sleep on free days. Social jetlag was measured as the difference between the midpoints of sleep on free days and days with obligations. Substance use was measured with AUDIT-C score and with the status of daily smoking and if the adolescent had tried recreational drugs. First hypothesis was analyzed with regression analyses, the second with mediation analysis and the third with moderation analysis. Results: Later chronotype was related to more substance use (p<0.001 for all measured substance use factors). This association was stronger in girls than in boys (p=0.033). However, social jetlag did not mediate the connection between chronotype and substance use (p=0.962). Conclusions: Our study contributed to the understanding on the association between later chronotype and higher substance use. The coexistence of these factors is useful information in the treatment of youth with sleep problems or substance use problems. The role of social jetlag in adolescents has to be studied more since the results of this study are in conflict with earlier research on social jetlag.

Childhood problem behaviour has been associated with later substance use in a number of previous studies. However, the results of the studies vary depending on how the substance use is being measured. The most research evidence is on the association with the childhood problem behaviour and problem drinking. The purpose of this study was to examine the effects of problem behaviour on later substance consumption (alcohol and tobacco). The participants (N=1902, women 56.1%) of this study were derived from a longitudinal "Cardiovascular risks in young Finns" (LASERI) study that began in 1980. Multinomial and logistic regression analysis were used to examine the association with problem behaviour (externalizing and internalizing) and smoking and drinking (frequency and binge drinking). The data in this study was collected in 1983 (parent reports) and 2001 (self-reports). In 1983 parents evaluated the behaviour of the child and in 2001 the participants themselves evaluated their own substance use. The participants were aged between 3- to 18-years when the study began. This study supports the association with problem behaviour and later substance use. Higher externalizing problem behaviour predicted higher risk of smoking and more frequent binge drinking. The higher the externalizing problem behaviour of the child was, the higher was the risk of more frequent binge drinking. With men, higher internalizing problem behaviour was associated with less frequent binge drinking and abstention from alcohol use. With women, higher internalizing problem behaviour predicted only smaller risk of more frequent alcohol use. The results of this study indicate that childhood problem behaviour has far-reaching consequences later in life. Higher externalizing behaviour predicts higher substance use in one's youth and adulthood. Internalizing problem behaviour, instead, seems to protect from later use of alcohol. Knowledge about the possible long-term effects of problem behaviour on substance abuse can be used in preventative work on health.

Finnish alcohol culture is in constant change and ever so popular theme in public discussion. Previous research in the area of alcohol studies is quite concise or is strongly based in the framework of public health. The purpose of this research is to examine the special features of Finnish alcohol culture. With this thesis I want to study the reasons which influence Finnish alcohol behavior; what kind of drinks people choose to drink, what are the reasons behind drinking alcohol and what kind of factors are considered when choosing an alcohol beverage. This study concentrates on researching the usage of alcohol on Friday in particular. The research data is a collection of food journals from the Literary Archives (Kansanrunousarkisto) which are collected by Finnish Literature Society (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS). In the Mitä söin tänään? (What I ate today?) -collection participants had described one particular day (12.4.2013) through food, eating and all things involved in the process. The the data group (n=94) of this research consists of journals where alcohol or alcohol consumption is mentioned. The research is based on oral history studies and qualitative content analysis. The alcohol consumption was shown in the everyday of the writers as an uplifting and value adding factor. The alcoholic beverages were considered to be a vital part of good dinner or a social gathering. Alcohol was seen to make a particular situation more meaningful. The most recognizable reason for drinking was Friday itself, being the beginning of the weekend. Another very significant reason was the social context, the meaning of company is undeniable. Wine was single the most popular drink mentioned in the data, followed by beer. Other alcohol beverages gained only single mentions. The most important factor influencing the choosing process was the price. Consumer's for example ecologic lifestyle was another often mentioned factor concerning the process.

Tämä tutkielma käsittelee sellaisia suomalaisessa ruokakulttuurissa vuosina 1972–1995 tapahtuneita muutoksia, jotka ovat lähentäneet suomalaista ruokakulttuuria Välimerenmaiden ruokakulttuureihin. Tutkin sitä, miten Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuilla sekä Pirkka-lehdessä tuotiin esiin välimerellistä ruokakulttuuria ja miten ne pyrkivät lanseeraamaan lukijoilleen sellaisia välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä, jotka eivät olleet vakiintuneet suomalaiseen ruokakulttuuriin ennen tutkimusajanjakson alkua. Tähän liittyviä tutkimuskysymyksiä on useita: miten lehdissä tuotiin esille kasviksia; kirjoitettiinko noissa lehdistä ruokaöljyn käytöstä ja mitä sanottiin välimerellisestä oliiviöljystä; mitkä Välimerenmaat saivat ruokakulttuuriaan esille lehtien sivuilla ja millä tavalla; mitä välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä näkyi lehtien julkaisemissa ruokaohjeissa; miten lehdet suhtautuivat viiniin ja yleensä alkoholijuomiin; miten viinikulttuuria tuotiin esille ja miten kirjoittajat suhtautuivat viinietikettiin. Tutkimukseni aineistona käytän Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuja vuosilta 1972–1973, 1980, 1985, 1988, 1992 ja 1995 sekä Pirkka-lehteä samoilta vuosilta lukuun ottamatta vuotta 1972. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jota lähestyn aineiston analyysin kautta. Lähtökohtani on, että suomalainen ruokakulttuuri lähentyi tutkimusajanjaksona välimerellistä ruokakulttuuria osana ruokakulttuurin muutosta, johon vaikuttivat terveysvalistus ja ulkomaiset vaikutteet. Molemmat lehdet kehottivat lukijoitaan lisäämään kasvisten kulutusta, johon ne pyrkivät vaikuttamaan ruokaohjeita ja tietoa tarjoamalla. Esimerkkinä kasvisten käytöstä ne pyrkivät vakiinnuttamaan välimerelliseen ruokakulttuuriin kuuluvat salaatit osaksi suomalaista ateriaa ja suosittelivat tuoreiden hedelmien syömistä jälkiruokana. Lehdet omaksuivat ruokaohjeisiinsa vähitellen myös ruokaöljyn käytön, joka vakiintui tutkimusjanjaksona osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 1995 lehtien ohjeissa käytettiin jo usein oliiviöljyä. Varsinkin Ruokatorstaissa julkaistiin paljon artikkeleita ja ruokaohjeita erityisesti Ranskan ja Italian ruokakulttuureista, jotka ovat vaikuttaneet paljon suomalaiseen ravintolaruokaan, mutta myös kotiruokaan. Muiden Välimerenmaiden ruokakulttuureista kirjoitettiin todella vähän. Havaitsin, että suomalaisten suosituin etelänmatkamaa Espanja ei ole juurikaan vaikuttanut suomalaiseen ruokakulttuuriin. Matkailun merkitystä ruokakulttuurin vaikuttajana ei siis pidä yliarvioida. Lehdet julkaisivat varsinaisten välimerellisten ruokalajien lisäksi paljon ohjeita, joita maustettiin välimerelliselle ruokakulttuurille tyypillisillä mausteilla; 1960-luvulla suomalaisia ruokia maustettiin lähes ainoastaan suolalla ja pippurilla. Ruokatorstai suhtautui myönteisesti viinin kuluttamiseen ja pyrki opastamaan lukijoitaan kohti kansainvälistä viinikulttuuria. Yleensäkin lehden kirjoittajat kannattivat Suomen holhoavan alkoholipolitiikan liberalisoimista. Heistä kannatti suosia mietoja juomia, etenkin viiniä, mutta myös olutta, johon liittyvää kulttuuria se pyrki myös edistämään. Viiniartikkeleissa kerrottiin viinietiketin olevan tärkeää liikemiehille, mutta tavallisten kuluttajien ei tarvinnut siitä liiaksi välittää. Pirkka otti kantaa alkoholiasioihin vuonna 1995, jolloin se halusi viinit ruokakauppoihin.

Liiallinen alkoholinkäyttö ja sen seurannaisvaikutukset ovat merkittävä yhteiskunnallinen tekijä Suomessa. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin ja sen käyttöön on moninaista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden suhtautumista alkoholiin ja alkoholinkäyttöön ja onko asenteissa eroa eri koulutusalojen ja -asteiden välillä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana olivat asenteet sekä niiden vaikutus ihmisen toimintaan ja ammatilliseen identiteettiin, jonka muodostuminen alkaa jo opiskeluaikana. Tutkimus kohdennettiin yhden yliopiston sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoille sekä yhden ammattikoulun lähihoitajaopiskelijoille. Tutkimus kohdistettiin heihin sen takia, sillä he todennäköisesti kohtaavat tulevassa työssään päihdeasiakkaita ja heidän läheisiään. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2018 kyselylomakkeella, ja kyselyyn vastasi 224 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja analyysimenetelminä käytettiin faktori- ja varianssianalyysiä. Faktorianalyysistä muodostui kolme faktoria, jotka olivat nuoret ja heidän alkoholinkäyttönsä, haitallinen alkoholinkäyttö Suomessa sekä alkoholinkäytön sääntely. Haitallinen alkoholinkäyttö- ja alkoholinkäytön sääntely -faktoreista muodostettiin summamuuttujat, joita analysoitiin varianssianalyysillä. Tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden alkoholinkäyttöön suhtautumisessa on eroa. Esimerkiksi näkemys alkoholinkäytöstä yksityisasiana jakaa mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa. Varianssianalyyseistä käy ilmi, että koulutusasteella on merkitystä alkoholinkäyttöön suhtautumisessa. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat suhtautuvat kriittisemmin alkoholiin ja alkoholinkäyttöön kuin lähihoitajaopiskelijat. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat ovat lähihoitajaopiskelijoita enemmän huolissaan haitallisesta alkoholinkäytöstä ja sen aiheuttamista seurauksista. Sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoiden asenteiden välillä sen sijaan ei ilmene yhtä selkeää eroa, minkä pohjalta voidaan sanoa, että koulutusaste vaikuttaa alkoholiin ja alkoholinkäyttöön liittyviin asenteisiin enemmän kuin opiskeltava aine.

Pyöräilyn suosio Suomessa on kasvanut. Pyöräilyä käytetään kulkutapana niin työmatkoilla kuin myös vapaa-ajan liikunta-aktiviteettina. Huoli ilmastonmuutoksesta sekä kaupunkiympäristön vähäiset parkkipaikat ja ruuhkaisuus ovat myös myötävaikuttaneet pyöräilyn lisääntymiseen. Samalla kuitenkin polkupyörävammojen määrä on pysynyt samana tai jopa kasvanut. Vuosina 2006–2021 Töölön sairaalassa hoidettiin 326 yli 16-vuotiasta vakavasti loukkaantunutta polkupyöräilijää. Tutkimusaineisto kerättiin näiden potilaiden Helsingin Traumarekisteriin rekisteröidystä tiedosta sekä käymällä läpi kaikkien näiden potilaiden elektroniset potilaskertomukset. Potilaista 53,4 % kaatui itse pyörällä ja 46,3 % törmäsi toiseen liikkuvaan osapuoleen. Vain 29,4 % loukkaantuneista käytti pyöräilykypärää tapaturmahetkellä. Vajaa neljännes loukkaantuneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena tapaturman sattuessa, ja näistä kaksi kolmasosaa olisi ylittänyt rattijuopumuksen promillerajan. Päihtyneenä ja ilman kypärää ajaneilla pyöräilijöillä oli selvin päin ajaneita ja kypärää käyttäneitä pyöräilijöitä enemmän päävammoja. Potilasaineistossa kuolleisuus oli 8,6 %, ja yleisimmät kuolinsyyt olivat aivovamma ja kaularankavamma. Tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja olivat päihtyneenä ajaneiden pyöräilijöiden korkea veren alkoholipitoisuus sekä päihtyneenä ajaneiden ja aivovammaan kuolleiden potilaiden vähäinen kypärän käyttö. Pyöräilytapaturmien tutkintaa ja tilastointia tulisi kehittää, jotta tapaturmia voitaisiin ennaltaehkäistä nykyistä paremmin. Myös toimenpiteitä kypärän käytön lisäämiseksi ja päihtyneenä pyöräilyn kitkemiseksi olisi syytä tehdä.

Tutkin väkevien alkoholijuomien mainontaa Yhdysvaltalaisissa aikakauslehdissä. Lähdeaineistona käytän lehtiä Life ja Ebony, joista ensimmäinen edustaa valtavirran valkoista amerikkalaisuutta ja tälle kohderyhmälle suunnattua mainontaa, ja jälkimmäinen mustalle vähemmistölle kohdennettua alkoholimainontaa. Tutkimuk-sen mielenkiinnon kohteena on väkevien alkoholijuomien printtimainonta: miten mainonta eroaa kyseisissä lehdissä ja tapahtuuko tässä muutosta tarkastelujakson, vuosien 1960–1968 välillä. Tutkielmani aineistona ovat pääasiassa suuret, kokosivun mainokset. Käytän tutkielmassani laadullisia menetelmiä, sisällönanalyysiä ja historiallista laadullista lähestymistapaa joiden pohjalta teen tulkintoja kuvallisesta mainosaineistosta. Vertailen Lifen ja Ebonyn antamaa kuvaa siitä, millaisia juomia ajanjaksona kulutettiin ja millaisen kuvan mainostajat halusivat tuotteistaan välittää. Otan huomioon historiallisen ajanjakson erityispiirteet, keskittyen erityisesti mustan väestön erikoisasemaan ja kansalaisoikeustaistelun etenemiseen. Pääpaino tutkimuksessa on kuitenkin mainosten välittämässä kuvassa 1960–luvun yhteiskunnasta. Väkevien alkoholijuomien mainonta erosi toisistaan, kun vertailin kahta eri aikakauslehteä. Eroja oli juomien laadussa ja mainosten sisällössä. Valkoisille keskiluokkaisille kuluttajille suunnatussa lehdessä ei näkynyt juurikaan vähemmistöjen edustajia, ei myöskään mustia amerikkalaisia. Usein sama mainos oli tehty uudes-taan vähemmistön lehteen, luoden eri mallien avulla samaistuttavia kohteita mustille kuluttajille. Kansalaisoikeustaistelu ja mustien poliittisen ja yhteiskunnallisen aseman paraneminen näkyi mainosaineis-tossa hitaasti. Muutamat integroidut mainokset, siis mainokset joissa esiintyi sekä mustia että valkoisia, olivat poikkeuksia joita esiintyi vasta käsittelemäni ajanjakson loppupuolella. Näitä mainoksia esiintyi sekä Lifessä että Ebonyssä. Mainostajat muuttivat toimintatapojaan hitaasti, taustalla tähän vaikuttivat sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset syyt. Poliittiset edistysaskeleet mustien kansalaisoikeuksien paranemisen suhteen nä-kyivät tutkimassani aineistossa vain vähäisissä määrin.